Humanistinen tiedekunta

Humanistit Kirjamessuilla 25.–28.10.2012

Tiedekuntamme osallistui ensimmäistä kertaa omalla näyttelyosastolla Helsingin Kirjamessuille 25.–28. lokakuuta 2012. Messuosastollamme vieraili monipuolinen valikoima kirjailijoita, kääntäjiä ja tieteen asiantuntijoita.

Messuosastomme 6g86 ohjelma (pdf-muodossa ja kartta):

Torstai 25.10.2012

• Klo 10.30–11: Vararehtori Ulla-Maija Forsberg keskustelee kirjasivistyksen tulevaisuudesta dekaani Anna Maurasen ja varadekaani Henrik Meinanderin kanssa.
• Klo 11.30–12: Otteita Anna Krogeruksen näytelmästä Paha lapsi ja sen englanninkielisestä käännöksestä Problem Child. Näytelmän kääntäjät yliopistonlehtori Nely Keinänen, Sampo Rassi ja Lea Absetz havainnollistavat englannin kielen opiskelijoiden Lucas Estebanin, Anna Merikallion, Hanna-Maria Mäkisen ja Ari Pakarisen kanssa näytelmäkirjallisuuden kääntämisen haasteita.
• Klo 12.30–13: Kirjailija Anja Snellman pohtii tuoreimman teoksensa Ivana B.:n kautta kirjailijan elämää ja julkisuutta Kirsti Mäkisen kanssa
• Klo 13.30–14: Dosentit Anneli Kauppinen ja Henna Makkonen-Craig esittelevät tuoreita tutkimustietoja suomen- ja ruotsinkielisten lukiolaisten äidinkielen kirjoitustaidoista ja kielikulttuurien vaikutuksesta tekstimaisemiin (Lukiolaisten äidinkieli)
• Klo 15.30–16: Helsingin yliopiston ensimmäisen saamenkielisen väitöstutkimuksen tehnyt saamen lehtori Irja Seurujärvi-Kari kertoo tutkimuksistaan ja toiminnastaan saamelais- ja alkuperäiskansaliikkeen parissa. Haastattelijana itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal.
• Klo 16.30–17: Venäjän kielen professori Arto Mustajoki avaa näkymää salaperäiseen, mutta tuttuun naapurimaamme kieleen, joka on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli (Kevyt kosketus venäjän kieleen). Tiedottaja Ville Korhonen haastattelee.

Perjantai 26.10.2012

• Klo 10.30–11: Tuottelias emeritusprofessorimme Matti Klinge kuvaa esseekokoelmansa, Vihan veljet ja kansallinen identiteetti, kautta näkymää suomalaisen poliittisen ajattelun muotoutumiseen 1910- ja 1920-luvuilla. Haastattelijana professori Henrik Meinander.
• Klo 11.30–12: Haastattelussa emeritaprofessori, kirjailija Merete Mazzarella. (Det enda som egentligen händer oss: Ett år i livet). Yliopistonlehtori Anna Hollsten haastattelee.
• Klo 12.30–13.15: Tieteen kansallinen termipankki -hanke esittäytyy. Kaikille avoimesta tieteenalojen yhteisestä tietokannasta kertomassa Auli Hakulinen, Antti Kanner, Patricia Karlsson, Lea Laitinen, Heikki E. S. Mattila, Kaarina Pitkänen-Heikkilä ja Tiina Onikki-Rantajääskö.
• Klo 13.30–14.00 Millä tavoin keskustelu rakentuu, kun keskustelun osallistujien kielelliset taidot ovat heikentyneet tai muutoin poikkeavat? Miten akateeminen tutkimus hyödyttää arkipäivän työtä hoitokodeissa, terapiassa ja kuntoutuksessa? Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -tutkimushankkeen tutkijat Camilla Lindholm, Marjo Savijärvi ja Salla Kurhila keskustelevat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin. (Haavoittuva keskustelu)
• Klo 14.30–15: Venäläisen rockin historiaa kirjamuotoon koonnut venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen tuntee Pietarin rock-elämän 80-luvulta asti. Tiedottaja Ville Korhonen kysyy mm. miten venäläisen rockin kaunokirjallisesti vahvat sanoitukset peilaavat aikakautensa kulttuurihistoriaa. (Pietari on rock)
• Klo 15.30–16: Miten rikoskirjani ovat syntyneet -artikkelikokoelma pohjautuu Suomen dekkariseuran Helsingin yliopistolla talvella 2010-2011 järjestämään luentosarjaan, jossa 20 rikoskirjailijaa kertoi romaaniensa synnystä. Artikkelikokoelman toimittajat Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen keskustelevat kirjailija Outi Pakkasen ja dekkariseuran puheenjohtaja Leena Korsumäen kanssa artikkelien teemoista: luovuudesta, kirjailijan työstä ja sen virikkeistä sekä miten kirjailijoiden omat luku- tai elämänkokemuksensa ovat vaikuttaneet teksteihin.
• Klo 16.30–17: Visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskää lasten muotimainonnasta haastattelee FT Juha-Heikki Tihinen. (Muodikas lapsuus)
• Klo 17.30–18: Unioninakseli - Tähtitorninmäeltä Pitkänsillan yli Kallion kirkolle. Historian professori Henrik Meinander ja yliopistonlehtori Terhi Ainiala esittelevät tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä toteutettua Unioninkatu-projektia. Haastattelijana yliopistonlehtori, FT Pia Olsson. Unioninkatu-teemasta keskustellaan myös lauantaina Kullervo-salissa klo 14.00–14.50.
• Klo 18.30–19: Millaista viestiä postikorttikuvilla sata vuotta sitten välitettiin? Aiheesta kertoo taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dosentti Harri Kalha. Haastattelijana Suomen valokuvataiteenmuseon johtaja Elina Heikka. (Ihme ja kumma: Surrealismia ja silmänlumetta 1900-luvun alun postikorttitaiteessa)

Lauantai 27.10.2012

• Klo 10.30–11: Suomen historian synkimpien nälänhädän vuosien arkea ja tavallisten ihmisten selviytymiskeinoja tutkinut FT Mirkka Lappalainen kustantaja Aleksi Siltalan haastateltavana. (Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697)
• Klo 11.30–12: Sanakirjan tekoprosessista kertovat syksyllä ilmestyneiden suomi–englanti-suursanakirjan toimittaja Jukka Keränen sekä suomi–ukraina-sanakirjan tekijä Jura Zub. Haastattelijana tiedottaja Ville Korhonen.
• 12.30–13: Viaporin merkitys niin väestön, metsävarojen, isonjaon kuin nimenannon ja seremonioidenkin kautta / Sveaborgs betydelse för ekonomin och befolkningen i området, och om det symboliska inslaget i form av namnbestånd och ceremonier. Tutkimusprojektia esittelemässä FT, dosentti Seppo Aalto, FT, dosentti Henrika Tandefelt ja FM Magdalena af Hällström. Haastattelijana FT Johanna Ilmakunnas. (Viapori - linnoitus, lähiseutu ja maailma; Sveaborg - fästning och omvärld)
• Klo 13.30–14: Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkitsemisesta sekä kuvanlukutaidon merkityksellisyydestä kertomassa estetiikan ja taidekasvatuksen dosentti Anita Seppä. Haastattelijana professori Silja Rantanen. (Kuvien tulkinta)
• Klo 14.30–15: Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilaa haastattelee kustannustoimittaja Aleksi Pöyry Kustannusosakeyhtiö Otavasta. (Uusin teos: Tapetinvärinen)
• Klo 15.30–16: Mitä on mahdollinen kirjallisuus? Mitä kirjallisuudessa voi tehdä? Kuka voi kirjoittaa ja julkaista? Kirjallisuuden tutkimuksesta keskustelemassa kirjailija ja kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt, runoilija ja kriitikko Teemu Manninen ja tutkija FT Sanna Nyqvist.
• Klo 16.30–17: Yliopistonlehtori Harri Kettunen avaa maya-intiaanien Popol Vuh -kansalliseeposta sekä kertoo, tuleeko maailmanloppu sittenkään 21.12.2012 ja mitä tapahtuukaan vuonna 2032. Haastattelijana toimittaja Kirsi Cheas.

Sunnuntai 28.10.2012

• Klo 10.30–11: Kenen aikaa venäläisessä kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa nyt eletään? Vastaamassa Venäjän kirjallisuuden professori Tomi Huttunen ja emeritusprofessori Pekka Pesonen. (Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta)
• Klo 11.30–12: Yliopistonlehtori, historiantutkija Panu Pulma kertoo tuoreesta Suomen romanien historiaa käsittelevästä tutkimuksestaan. Haastattelijana professori Hanna Snellman. (Suomen romanien historia)
• Klo 12.30–13: Onko kukaan koskaan lukenut sinulle lempikirjailijaasi alkukielellä? Kuinka soljuu Puškin, Baudelaire, Dante, Passoa tai Shakespeare. Tekstejä lukevat ja lausuvat Nykykielten laitoksen kirjallisuuden ja kielen asiantuntijat: Timo Riiho, Svetlana Vetchinnikova, Gregory Fessard, Valerio Ceccolini, Shackleton Mark, Aurelija Kaskeleviciene, Dusica Bozovic ja Rogier Nieuweboer. Tule kuuntelemaan klassikkoja tai muita suosikkitekstejäsi haluamallasi kielellä!
• Klo 13.30–14: Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan uusin tutkimus, Islamin miekka - Idän ja lännen konfliktien historia, tarkastelee islamilaisen ja läntisen maailman välisiä suhteita ennen ja nyt. Haastattelijana Jarkko Vesikansa Kustannusosakeyhtiö Otavasta.
• Klo 14.30–15: Suomen kiihkeiden nousukausien ja musertavien lamavuosien pankkimaailman tapahtumiin ja ydintoimijoihin liittyvistä tutkimuksistaan kertomassa Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ja dosentti Teemu Keskisarja sekä mediavaikuttaja Harri Saukkomaa. (Erehtymättömät. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012)
• Klo 15.30–16: Voiko suomi kuolla digitaaliseen sukupuuttoon? Mitä tapahtuu, jos kukaan ei kehitä pienille kielille laadukkaita sovelluksia ja sähköisiä palveluita? Miten maamme pärjää kieliteknologia-alan kilpailussa? Aiheesta keskustelemassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi ja tutkija Martti Vainio sekä projektisuunnittelija Mietta Lennes.
• Klo 16.30–17: Kirjamessuohjelmistomme päättää emeritusprofessorimme Matti Klinge teemalla Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863. Haastattelijana professori Martti Häikiö. (Pääkaupunki – Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863)

Oman osastomme (6g86) lisäksi saimme kaksi ohjelmanumeroa Kirjamessujen yleiseen ohjelmistoon:

Lauantaina klo 14.00–14.50 Kullervo-salissa "Unioninkadun akseli – retkiä kaupungin ytimeen":

• Vuonna 1812 Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki ja kaupunki päätettiin rakentaa täysin uusiksi. Paraativäyläksi luotiin Unioninkatu, joka vie kaupungin ytimeen monessakin eri merkityksessä. Unioninakseli kokoaa varrelleen pääkaupungin historian merkkitapahtumia ja instituutioita. Useiden tieteenalojen tutkijat tuovat näkökulmaa kadun varrella oleviin ilmiöihin ja tarinoihin pääkaupunkimme juhlavuoden kunniaksi syksyllä julkaistavassa teoksessa. Aiheesta keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa professorit Henrik Meinander ja Marja Jalava sekä arkkitehti Janne Prokkola. Keskustelua vetää Pia Olsson.Tutustu myös Unioninkatu-teemasivuumme.

Sunnuntaina klo 17.00–17.20 Eino Leino -lavalla dosentti Seppo Aalto kertoo Helsingin kaupungin varhaishistoriasta:

• Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto osoittaa kirjassaan Sotakaupunki - Helsingin Vanhankaupungin historia 1550-1639, että vanha Helsinki oli pieni vireä kauppakaupunki, josta muodostui Suomen tärkein sotasatama. Miksi Helsinki perustettiin? Miksi Helsinkiä voidaan kuvata sotakaupungiksi? Kuinka helsinkiläiset selviytyivät sotatilan keskellä, ja kuinka sota vaikutti kaupunkilaisten elämään? Eino Leino -lavalla Seppo Aallon kanssa aiheesta keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma.