Tunniste
Tiedekunnan sivulle >
 
 

Peruskoulutus

Romanikieli- ja kulttuuri

  Yliopistonlehtori Kimmo Granqvist perehdytti kuulijoita romanikieleen Tiedekulmassa 17.11.

Ensimmäistä kertaa Suomessa on mahdollista suorittaa opintokokonaisuus romanikielestä ja kulttuurista.


Romanikielen ja kulttuurin opinnot kouluttavat osaajia erilaisiin romanikielen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin, kuten  tutkijoiksi sekä romanikielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi ja kääntäjiksi. Romanikielen ja -kulttuurin opinnot antavat valmiudet myös oppimateriaaliasiantuntijan sekä opetuksen ja  oppimisen tutkimuksen tehtäviin. Romanikieli ja -kulttuuri sopii sivuaineeksi eri kieliaineiden opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi yleisen kielitieteen, kulttuuri- ja/tai sosiaaliantropologian, uskontotieteen, valtiotieteiden tai kasvatustieteiden opiskelijoille.

Romanikielen tutkimuksen kohteena ovat Euroopassa nykyisin puhuttavat romanikielen murteet sekä niiden rekonstruoidut kantamuodot. Romanikielestä on kirjallisia lähteitä 1500-luvulta nykypäivään saakka, ja se on EU:n merkittävin vähemmistökieli. Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa noin 3,5 miljoonaa ja muualla maailmassa 0,5 miljoonaa, mutta puhujien todennäköinen määrä vaihtelee kymmenen ja kahdenkymmenen miljoonan välillä. Eniten romanikielen puhujia on Kaakkois-Euroopassa, esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Kreikassa, Turkissa, Makedoniassa, Serbiassa ja Montenegrossa, mutta myös Slovakiassa, Moldovassa ja Unkarissa.

Suomen romaneja on arviolta 13 000–14 000 (sekä Suomessa että Ruotsissa). Heistä noin puolet osaa romanikieltä tyydyttävästi. Sujuvasti Suomen romanikieltä puhuu vain kolmannes romaneista, joten romanikieli on  Suomessa uhanalainen. Romanikielellä on kuitenkin lain suoja: perustuslaki takaa saamelaisten, romanien ja muidenkin ryhmien oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.