Humanistinen tiedekunta

Opiskelu - Tutkinnot ja sisällytettävät opinnot

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan sekä äidinkielen taitonsa. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa.

Opiskelijan on suoritettava tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot ennen ilmoittautumista kypsyysnäytteeseen (tenttitilaisuudessa suoritettava kypsyyskoe) tai ennen kuin tiivistelmämuotoinen kypsyysnäyte voidaan rekisteröidä. Kypsyysnäyte ja äidinkielen opinnot on suoritettava samalla kielellä.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Käytössä on rinnakkain kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa.

Tiivistelmä kandidaatintutkielmasta (vaihtoehto 1)

Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmansa pohjalta tiivistelmän gradutiivistelmälomakkeelle.

Tiivistelmälomaketta ei saa täyttää käsin. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (fontti Times New Roman tai Arial, fonttikoko 10–12, riviväli 1).

Tiivistelmämuotoisessa kypsyysnäytteessä opiskelija saa aina tekstistään palautetta ja saattaa joutua korjaamaan tekstiä ennen kuin kypsyysnäyte voidaan hyväksyä. Tiivistelmämuotoisen kypsyysnäytteen suoritusaikataulu on joustavasti sovittavissa ensin kielentarkastajan ja sitten oppiaineen ohjaajan kanssa. Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 2–3 viikkoa.

Opiskelija toimittaa tiivistelmän ensin kielentarkastajalle tenttikuoressa, joka osoitetaan "äidinkielen koordinaattorille" suomen kielen oppiaineeseen (päärakennus, 4. krs, tenttikuorilaatikko). Kielentarkastaja ilmoittaa sähköpostitse, milloin opiskelija voi hakea palautetta tiivistelmästään. Tätä varten opiskelijan on merkittävä tenttikuoreen sähköpostiosoitteensa. Äidinkielen tarkastajan mahdollisten korjausehdotusten perusteella opiskelija parantaa tiivistelmätekstiään, minkä jälkeen hän toimittaa sekä alkuperäisen että muokatun version tenttikuoressa kandidaatintyönsä ohjaajalle, joka tarkastaa korjaukset ja kypsyysnäytteen sisällön sekä toimittaa suorituksen tiedekuntaan rekisteröitäväksi. Lukuvuonna 2011–12 äidinkielen tarkastaja ottaa tiivistelmiä vastaan 14.5.2012 asti. Tämän jälkeen tiivistelmää ei voi enää jättää tarkastettavaksi.

Kirjoitelma tiedekuntatenttitilaisuudessa (vaihtoehto 2)

Tenttitilaisuudessa laadittavaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan pääaineeseen jättämällä tenttikuori kandidaatintutkielman tarkastajalle tai laitoksen erikseen ilmoittamalle kuulustelijalle. Sen voi suorittaa kaikkina tiedekuntatenttipäivinä.

Kypsyysnäytteen ohjepituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua). Näyte kirjoitetaan joka riville, ja molempiin reunoihin jätetään marginaali tarkastajan merkintöjä varten. Tutkielman tarkastaja antaa 1–3 tutkielman aihepiiriin liittyvää aihetta, joista opiskelija käsittelee vain yhtä. Kypsyysnäytteessä on oltava otsikko, ja jos sitä ei tehtävänannossa jo ehdoteta, opiskelija muotoilee sen itse.

Kypsyysnäyte on tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt esseemäinen teksti, jossa opiskelija esittelee, pohtii ja analysoi esimerkiksi tutkimusaihettaan, tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia. Vaikka kypsyysnäyte kirjoitetaan alan asiantuntijalle tämän laatiman tehtävän perusteella, se on silti yleistajuinen kirjoitelma, joka on pystyttävä ymmärtämään itsenäisenä tekstinä perehtymättä tutkielmaan. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Näytteen sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun suomen/ruotsin/muun kielen opettaja. Arvostelun asteikko on hyväksytty/hylätty. Näyte hylätään, mikäli sitä ei hyväksytä sekä sisällön että kieliasun puolesta.

Hylkäämiseen voi johtaa se, jos näytteessä on monia erilaisia virheitä tai jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia. Sisällön puolesta tekstiä arvioidaan käsittelytavan monipuolisuuden ja johdonmukaisuuden kannalta, ja sen on osoitettava alan käsitteistön ja terminologian hallintaa. Sen on myös osoitettava, että opiskelija on itse tehnyt tutkielmansa. Kieltä arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaan:

• Käsialan on oltava luettavaa, ja isojen ja pienten kirjainten sekä sanarajojen on erotuttava.
• Kirjoituksella on oltava otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. Jos otsikkoa ei ole valmiiksi annettu tai muotoiltu, opiskelija muotoilee sen itse.
• Teksti on jaettava selvästi erottuviin kappaleisiin. Kappalejako noudattaa esityksen etenemistä näkökulmittain. Ensimmäinen kappale johdattaa aiheeseen ja käsittelytapaan, ja viimeinen kokoaa tekstin keskeiset näkökohdat. Alku- ja loppukappale eivät saisi olla kovin pitkiä.
• Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasioiden on oltava kunnossa.
• Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selkeästi; virke- ja lauserakenteiden sekä sanajärjestyksen on oltava kirjakielen konventioiden mukaiset.
• Pronominien viittaussuhteiden ym. tekstinosia toisiinsa kytkevien kielenkeinojen on oltava yksiselitteisiä ja palveltava informaation välittymistä.
• Tyylin kuuluu olla kauttaaltaan tieteelliseen pohdintaan sopivaa asiatyyliä.
• Tekstin kuuluu edetä kielen eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.
• Kirjoituksen on oltava rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus.
• Lukijan on ymmärrettävä teksti ilman pohjatekstinä olevaa tutkielmaa tai muita lähteitä. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.
• Teksti ei saa olla liian lyhyt eikä liian pitkä: ohjepituus on yksi konseptiarkki (neljä sivua).

Kypsyysnäytteen tuloksia voi tiedustella tiedekunnan opiskelijapalveluista kahden–kolmen viikon kuluttua kypsyysnäytteestä. Opiskelija voi käydä lukemassa oman kypsyysnäytteensä tiedekunnan opiskelijapalveluissa. Kypsyysnäytteitä säilytetään noin puoli vuotta. Hyväksytyn kypsyysnäytteen tulos viedään rekisteriin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sen hyväksymisestä on ilmoitettu tiedekuntaan. Opiskelija voi tarkistaa tuloksen WebOodista. Kypsyysnäytteessä hylätty opiskelija voi ilmoittautua seuraavaan kypsyysnäytteeseen.

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte on pro gradu -tutkielman tiivistelmä (ks. kohta Tutkielmat). Tiivistelmälle tehdään vain sisällöntarkastus oppiaineessa. Tämä koskee kaikkia maisterivaiheen opiskelijoita paitsi poikkeuksena Suomessa korkeakoulukelpoisuuden saaneet (esim. suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet), jotka ovat tulleet hyväksytyiksi ulkomaisen korkeakoulututkinnon perusteella, kirjoittavat kypsyysnäytteen, jolle tehdään myös kielentarkastus. Kypsyysnäytteen sisältöä ja tarkastamista koskevat samat ohjeet kuin kandidaatintutkinnon kypsyysnäytettä.

Kypsyysnäytteen kieli

Kotimaisessa valinnassa hyväksytyt sekä muut Suomessa korkeakoulukelpoisuutensa saaneet opiskelijat:

Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä äidinkielellään eli suomeksi tai ruotsiksi. Sama koskee tiivistelmälomaketta. Kypsyysnäyte ja tutkintoon vaadittavat äidinkielen opinnot suoritetaan samalla kielellä.

Kansainvälisessä valinnassa hyväksytyt opiskelijat, jotka ovat saaneet korkeakoulukelpoisuutensa muualla kuin
Suomessa:

Tiivistelmälomakkeen kieli on suomi tai ruotsi tai sama kieli, jolla tutkielma on kirjoitettu. Jos opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen tenttitilaisuudessa, hän kirjoittaa sen äidinkielellään tai parhaiten taitamallaan muulla kielellä (esim. sama kuin tutkielman kieli), joka voi olla siis myös suomi tai ruotsi. Kielen tulee kuitenkin olla sellainen, että kypsyysnäyte voidaan tarkastaa sekä kielen että sisällön puolesta

Kandidaatin tutkintoa suorittavan tulee suorittaa tutkintoon vaadittavat suomen tai ruotsin kielen opinnot ennen kypsyysnäytettä (paitsi, jos hän parhaillaan suorittaa tieteellisen kirjoittamisen kurssia samanaikaisesti proseminaarin kanssa).