Humanistinen tiedekunta

Opiskelu - Tutkinnot ja sisällytettävät opinnot

Kansainvälisten opiskelijoiden tutkinnot

Huom! Tämä kansainvälisen opiskelijan kandidaatintutkinnon rakenne koskee niitä opiskelijoita, joille on myönnetty opinto-oikeus vuonna 2010 tai sitä ennen. Heillä on oikeus suorittaa opintonsa loppuun kansainvälisen opiskelijan tutkintorakenteen mukaisesti 31.7.2014 saakka. Kaikki vuonna 2011 ja sen jälkeen kandidaatintutkinnon suoritusoikeuden saaneet opiskelijat suorittavat kandidaatintutkintonsa yhteisten tutkintovaatimusten mukaisesti.

Kansainvälisellä opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on hyväksytty tiedekuntaan kansainvälisessä valinnassa. Valintaperusteena on ollut muualla kuin Suomessa suoritettu ylioppilastutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto.

Kansainvälisen opiskelijan (vuonna 2010 tai aiemmin suoritusoikeuden saaneen) tutkintovaatimukset eroavat kandidaatintutkinnossa kotimaisen opiskelijan tutkintovaatimuksista vain kieliopintojen (suomen tai ruotsin peruskielitaito-opinnot 15 op ja vieras kieli 3 op) ja pakollisen sivuaineen (suomen/ruotsin kielen opintokokonaisuus) osalta. Pääaineen ja muut sivuaineet/sivuaineen kansainvälinen opiskelija suorittaa kuten kotimainen opiskelija.

Tässä kohdassa on esitelty 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaiset tutkinnot (mitoitettu opintopisteinä). Siirtymäsäännöt vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen löytyvät kohdasta Siirtymäsäännöt.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (kv-opiskelijat, katso kaavio)

Pääaine

Kandidaatintutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja pääaine on aina humanistisen tiedekunnan oppiaine, josta suoritetaan perus- (25 op) ja aineopinnot (45 op). Kandidaatintutkintoon vaadittava tutkielma sisältyy pääaineen aineopintojen kokonaisuuteen. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen tutkielman alalta. Tarkemmat tiedot kypsyysnäytteen suorittamisesta löytyvät kohdasta Tutkielmat.

Tutkintovaatimuksista ja opetuksesta löytyy lisätietoja WebOodista ja/tai ko. oppiaineen verkkosivuilta. Lisätietoja kandidaatintutkielmasta löydät kohdasta Tutkielmat ja kypsyysnäytteestä kohdasta Kypsyysnäyte.

Pakolliset tiedekunnan yhteiset opinnot, kieliopinnot, sivuaineopinnot ja muut opinnot

Kansainvälisen opiskelijan HuK-tutkintoon sisältyy pakollisina tiedekunnan yhteisinä opintoina (yhteensä enintään 25 op pää- ja sivuaineista riippuen) opintojakso orientoivat opinnot ja hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) (2 op), suomen tai ruotsin kielen peruskielitaito-opinnot (15 op), tieto- ja viestintätekniikan opinnot (5 op) sekä yhden hänelle vieraan kielen opinnot (3 op). Lisäksi vaaditaan suomen tai ruotsin kielen opintokokonaisuus (25 op), joka muodostaa pakollisen sivuainekokonaisuuden tutkintoon vaadittavista vähintään kahdesta sivuainekokonaisuudesta. Tutkintoon voi sisältyä myös muita opintoja.

Orientoivista opinnoista ja hopsista sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnoista löytyy lisätietoja kohdasta Tutkintovaatimukset > Tiedekunnan yhteiset opinnot. Oppiaineissa saattaa olla erityismääräyksiä vieraiden kielten opinnoista tai niitä korvaavista metodiopinnoista, mistä löytyy tarkempaa tietoa sekä tiedekunnan että laitosten verkkosivuilta. Pakolliset kieliopinnot suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa.

Kansainvälisessä valinnassa hyväksyttyjen joukossa voi olla suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, joiden koulusivistyskieli on ollut muu kuin suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieli on myös voinut olla suomi tai ruotsi kuten esim. IB-tutkinnossa A1-kielenä opiskeltu kieli. Tällaiset opiskelijat voivat korvata varsinaisilta kansainvälisiltä opiskelijoilta vaadittavat kielitaito-opinnot (suomen tai ruotsin peruskielitaito-opinnot 15 op) suorittamalla kieliopinnot ja sivuaineopinnot kuten kotimainen opiskelija (ks. kohta HuK- tutkinto). Hyväksymistä vaihtoehtoiselle kieliopintojen suoritustavalle haetaan tiedekunnan opiskelijapalveluista toimittamalla sinne opintosuunnitelma ja kopiot ko. todistuksista. Opiskelijat, joiden koulusivistyskielen katsotaan olevan suomi tai ruotsi, saavat erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon samalla kielellä suoritetusta kypsyysnäytteestä.

Suomen kielen opinnot

Suomen kielen ja kulttuurin oppiaine tarjoaa seuraavat kaksi opintokokonaisuutta: Suomen kielen peruskielitaito-opinnot (15 op) ja Suomen kielen opintokokonaisuus (25 op).
Kansainväliseltä opiskelijalta vaadittavien suomen kielen peruskielitaito-opintojen (15 op) tavoitteena on, että opiskelija pystyy selviytymään tavallisista yksinkertaisista arkipäivän tilanteista suomeksi (lukemaan ja kirjoittamaan yksinkertaisia tekstejä, osallistumaan keskusteluun tutuista aihepiireistä sekä toimimaan rutiiniluontoisissa tilanteissa yliopistossa ja sen ulkopuolella).

Opinnoissa perehdytään suomen kielen rakenteeseen ja sanastoon sekä harjoitellaan suullista ja kirjallista ilmaisua. Opintojakso suoritetaan osallistumalla kurssille ja kurssin lopussa pidettävään kielitaidon kaikkia alueita mittaavaan loppukokeeseen. Jos opiskelija osaa jo jonkin verran suomea, hän voi suorittaa opintojakson erillisessä kielitaitokokeessa.
Kansainväliseltä opiskelijalta vaadittavan Suomen kielen opintokokonaisuuden (25 op) tavoitteena on, että sen suoritettuaan opiskelija pystyy osallistumaan yliopisto-opetukseen (seuraamaan luentoja sekä ottamaan osaa seminaarityöskentelyyn ym., lukemaan oman erityisalansa suomenkielistä kirjallisuutta sekä ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti suomeksi).

Opinnot koostuvat opintojaksoista Jatkokurssi 1 (5 op), Jatkokurssi 2 (10 op) ja Jatkokurssi 3 (10 op). Opintojakso suoritetaan osallistumalla kurssille ja kurssin lopussa pidettävään kielitaidon kaikkia alueita mittaavaan loppukokeeseen. Jos opiskelijan kielitaito on parempi kuin kokonaisuuden lähtötaso (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A2), hän voi halutessaan suorittaa opintokokonaisuuden tai sen osia erillisessä kielitaitokokeessa.

Suomen kielen opetuksesta vastaa Suomen kielen ja kulttuurin oppiaine. Opetustiedot löytyvät Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen verkkosivuilta.

Ruotsin kielen opinnot

Kielikeskus järjestää opinnot, mikäli kansainvälinen opiskelija valitsee ruotsin kielen pakollisiksi kieliopinnoikseen. Ruotsin kielen pakollisten kieliopintojen (15 op + 25 op) tavoitteena on, että opiskelija pystyy selviytymään opinnoistaan ruotsin kielellä. Äidinkieleltään ruotsinkielinen kansainvälinen opiskelija ei voi suorittaa pakollisia kieliopintoja ruotsin kielen opintoina.

Kielikeskuksen opetus on esitetty kielikeskuksen opinto-oppaassa WebOodissa.
 

Vieraan kielen opinnot

Vieraan kielen opinnot (3 op) voivat olla esimerkiksi jonkin vieraan kielen koe tai aiemmin aloitetun kielen jatkokurssi tai jonkin opiskelijalle uuden kielen alkeet (alkeiskurssi hyväksytään vain siinä tapauksessa, että ko. kieltä ei ole aiemmin opiskeltu lainkaan).

Vieraan kielen opintoja voi suorittaa kielikeskuksessa. Kursseista saa lisätietoja kielikeskuksen opinto-oppaasta WebOodissa.
 

Sivuaineopinnot ja muut opinnot

Kansainvälisen opiskelijan kandidaatintutkintoon kuuluu pääaineen ja pakollisten tiedekunnan yhteisten opintojen lisäksi sivuaineita, ja siihen voi sisältyä myös muita opintoja. Kandidaatintutkinnossa tulee olla pakollisen sivuaineen muodostava suomen tai ruotsin kielen opintokokonaisuus (25 op) ja vähintään toinen perusopintojen laajuinen sivuaine (vähintään 25 op). Jotta tutkintoon vaadittava opintopistemäärä tulee täyteen, toinen sivuaine voi olla perus- ja aineopintojen laajuinen sivuainekokonaisuus (perus- ja aineopinnot vähintään 25 op + 35 op) tai tutkintoon voi sisältyä kolmas perusopintojen laajuinen sivuaine (perusopinnot vähintään 25 op). Muita opintoja ei tarvitse olla ollenkaan, jos tutkintoon vaadittava opintopistemäärä tulee täyteen pääaineesta, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja sivuaineista. Lisätietoja oppiaineiden opetussuunnitelmista ja opetuksesta löytyy WebOodista ja/tai ko. oppiaineen/laitosten sivuilta.

Sivuaine voi olla myös toisesta tiedekunnasta tai kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi katsotaan opinnot, jotka muodostavat kokonaisuuden joko tieteenalakohtaisesti tai monitieteisesti. Sivuaineen tulee täyttää edellä mainitut minimilaajuusvaatimukset.

Filosofian maisterin tutkinto (kv-opiskelijat, (katso kaavio)

FM-tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnon pääaine on aina humanistisen tiedekunnan oppiaine, josta suoritetaan syventävät opinnot (vähintään 80 op). Tutkintoon voi lisäksi sisältyä sivuaine sekä muita opintoja. Lisätietoja löytyy verkosta ko. oppiaineiden sivuilta. Pro gradu -tutkielma sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen tutkielman alalta. Tarkemmat tiedot kypsyysnäytteen suorittamisesta löytyvät kohdasta Tutkielmat.

Maisterintutkintoon ei vaadita pakollisia suomen tai ruotsin eikä vieraan kielen opintoja, jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole ollut suomi tai ruotsi (Suomessa).

HUOM. Suomessa korkeakoulukelpoisuuden saaneilta (eli esim. suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneilta) opiskelijoilta, jotka ovat tulleet hyväksytyksi ulkomaisen korkeakoulututkinnon perusteella, vaaditaan maisterin tutkintoon pakolliset äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot sekä yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Toista vierasta kieltä ei vaadita. Ruotsissa suoritettu korkeakoulututkinto täyttää toisen kotimaisen kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon vaatimukset, ja muualla ulkomailla vieraalla kielellä suoritettu korkeakoulututkinto täyttää vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon vaatimukset.

Monitieteiset opintokokonaisuudet

Tiedekunnassa on useita monitieteisiä opintokokonaisuuksia, joiden opetusta annetaan osaksi suomeksi ja osaksi muilla kielillä. Monitieteisiä opinto-kokonaisuuksia ovat Saamentutkimus, Aasian ja Tyynenmeren alueen tutkimus, Norden-ohjelma, Pohjois-Amerikan tutkimus, Latinalaisen Amerikan tutkimus, Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus. Nämä kokonaisuudet tukevat mainiosti monia pääaineita. Lisätietoja opetuksesta löytyy oppiaineiden verkkosivuilta.

Aiempien yliopisto-opintojen hyväksilukeminen

Aiempia opintoja arvioidaan ja luetaan hyväksi, mikäli ne mahtuvat kandidaatin- tai maisterintutkintojen minimilaajuuksiin (180 op tai 120 op). Opintoja ei hyväksilueta, jos ne on jo aiemmin käytetty toiseen tutkintoon tai ne ovat vanhentuneet. Käytännössä kysymykseen tulevat keskeytyneet yliopisto-opinnot tai erikseen suoritetut opintokokonaisuudet ja opintojaksot yliopistoissa, kesäyliopistoissa tai avoimessa yliopistossa.

Jos opiskelija jatkaa opintojaan siinä aineessa, jossa hänellä on aiempia yliopisto-opintoja, hän hakee hyväksilukemista kyseessä olevasta oppiaineesta. Mitä samankaltaisemmista opinnoista on kysymys, sitä enemmän niitä voidaan hyväksilukea. Jos opinnot ovat yli 10 vuotta vanhoja, niitä on täydennettävä oppiaineen määräämällä tavalla.
Jos opiskelija haluaa sisällyttää esimerkiksi aiemmin suorittamiaan opintokokonaisuuksia sivuaineiksi tai erillisiä kursseja muihin opintoihin, hyväksilukemista haetaan tiedekunnan opiskelijapalveluista, josta saa hyväksilukemista koskevan lomakkeen. Lomake löytyy myös kohdasta Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen. Yli 10 vuotta vanhoja opintoja ei hyväksilueta.

Hyväksilukemista hakevan opiskelijan tulee esittää luotettavasti dokumentoitua tietoa aiemmista suorituksistaan. Todistusten lisäksi tarvitaan tietoa tutkintovaatimuksista, luetusta kirjallisuudesta, lukukausien pituuksista, opetustunneista sekä työmäärän ja suoritusten arviointisysteemistä. Opiskelijan tulee antaa yllämainitut tiedot oikeiksi todistettuina kopioina. Alkuperäisiä dokumentteja ei oteta vastaan.