Tietoa laitoksesta:
Yhteystiedot:
|
 |
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Tutkintovaatimukset 2001-2003
(voimassa myös 2003-2005)
Yleinen linja
Unkarin kielen ja kulttuurin linja
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus on tieteenala, joka tutkii suomalais-ugrilaisten kielten rakennetta ja historiaa ottaen huomioon toisaalta yleisen kielitieteen kehittämät metodiset lähtökohdat, toisaalta näitä kieliä puhuvien kansojen aineellisen ja henkisen kulttuurin erikoispiirteet. Tässä käytetään termiä suomalais-ugrilainen laajassa mielessä, tarkoittamaan sekä vanhastaan suomalais-ugrilaisiksi nimettyjä kieliä että myös samojedikieliä. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen täysimittaiset opinnot voi suorittaa joko yleisellä linjalla tai Unkarin kielen ja kulttuurin linjalla, jossa kielentutkimuksen ohella perehdytään myös hungarologian muihin aloihin.
Yleisen linjan opinnot antavat pätevyyden lähinnä erilaisiin yksilöllisiin tutkimus- ja kulttuuritehtäviin. Pääaineopiskelijalle soveltuvia sivuaineita ovat suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaan mm. yleinen kielitiede, fonetiikka, kielikuntamme naapurikieliin liittyvät oppiaineet kuten slaavilaiset kielet ja kulttuurit tai venäjän kieli, Aasian kielet ja kulttuurit, pohjoismainen tai germaaninen filologia tai kulttuurintutkimusaineet, esim. kulttuuriantropologia, suomalais-ugrilainen kansatiede, uskontotiede, folkloristiikka, kirjallisuustiede tai musiikkitiede. Vastaavasti suomalais-ugrilainen kielentutkimus sopii mainiosti sivuaineeksi noiden aineiden opiskelijoille. Samaan tutkintoon voi erinomaisesti yhdistää suomen kielen, viron kielen ja kulttuurin tai itämerensuomalaisten kielten opintoja; aineiden tutkintovaatimuksissa esiintyvien mahdollisten päällekkäisyyksien korvaamisesta on tässä tapauksessa sovittava vastaavien opettajien kanssa. Tutkintoon sisältyvissä kieli- ja viestintäopinnoissa on erittäin suositeltavaa, että fennougristiikan opiskelija suorittaisi vieraiden kielten opinnot saksassa ja venäjässä; vähimmäisvaatimuksena on suorittaa jommankumman kielen tekstinymmärtämisen koe (2 ov). Näiden molempien kielten taito on useimmilla suomalais-ugrilaisen tutkimuksen aloilla välttämätön.
Yleisen linjan perusopintojen tavoitteena on 1) antaa yleiskuva suomalais-ugrilaisista eli uralilaisista kielistä ja niiden tutkimuksesta, 2) antaa selvitys suomen kielen rakenteesta ja kehityksestä taustaksi muiden suomalais-ugrilaisten kielten rakenteen ja kehityksen ymmärtämiselle, 3) antaa kolmesta suomalais-ugrilaisesta (viro, saame, unkari), kahden perustiedot.
Aineopintojen tavoitteena on 1) tutustua suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen tärkeimpiin menetelmiin (historiallis-vertaileva kielitiede, sosiolingvistiikka) 2) lisätä suomalais-ugrilaisten kielten tuntemusta antamalla saamen kielen rakenteen ja kehityksen perustiedot ja unkarin kielen kehityksen perustiedot, 3) antaa tietoa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvista kansoista ja niiden kulttuureista, 4) seminaareissa ohjata kielitieteen eri menetelmien käyttöön suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksessa.
Syventävissä opinnoissa 1) opiskelija erikoistuu johonkin suomen etäsukukieleen tai -kieliryhmään: saamelaisiin kieliin, mordvalaisiin kieliin, mariin, permiläisiin kieliin, obinugrilaisiin kieliin, unkariin tai samojedilaisiin kieliin ja vastaavaan kulttuuripiiriin; 2) opiskelija syventää suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opintojaan tai laajentaa suomalais-ugrilaisten kielten valikoimaansa; 3) opiskelija perehtyy seminaareissa edelleen tieteellisiin metodeihin ja pyrkii soveltamaan niitä suomalais-ugrilaiseen tutkimukseen saadakseen pohjaa tutkielmalleen.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opintojen vastuuhenkilöon aineen professori. Hän neuvoo opintojen suunnittelussa, arvostelee arvosanojen suoritukset ja antaa niistä suoritusmerkinnät sekä kuulustelee useimmat kirjatentteinä suoritettavat opintojaksot. Opintojaksojen suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä opastavat myös ao. kurssien pitäjät ja assistentti.
Tenttikirjallisuus on etenkin syventävissä opinnoissa huomattavalta osalta valinnaista, ja tenttien sisältöä voidaan muokata opiskelijan suuntautuneisuuden mukaan. Laitoksen kurssitarjontaa myös muiden aineiden osalta (itämerensuomalaiset kielet, unkarin kieli ja kulttuuri, saamentutkimus) voi syventävissä opinnoissa monipuolisesti hyödyntää.
Vain perusopintojen (20 ov) suorittamiseen tähtäävä opiskelija voi korvata Suomen kielen rakenne ja kehitys -opintojakson Sug120 (10 ov) soveltuvilla aineopintojen jaksoilla tai etäsukukielten erikoiskursseilla. Perusopintojen puoliarvo-sanaan (10 ov) vaaditaan opintojaksot Sug110 ja Sug130. Perusopinto-opiskelijat voivat sopimuksen mukaan korvata yhden mainittujen opintojaksojen kursseista muilla aineen opinnoilla.
Unkarin kieli ja kulttuuri –linjan tavoitteena on kouluttaa sekä tieteelliseen että käytännölliseen työhön kykeneviä asiantuntijoita. Unkarin kieli ja moni-ilmeinen kulttuuri tarjoaa runsaasti tutkimusaiheita. Unkarin tutkimuksella eli hungarologialla on Suomessa merkittävä perinne. Laitoksemme koordinoi Hungarologian tutkijaverkostoa, joka on perustettu suomalaisten tutkijoiden keskinäisen yhteydenpidon kehittämiseksi. Verkostoon ovat tervetulleita myös oppiaineen edistyneet opiskelijat, tulevaisuuden tutkijat. Unkari-Suomi suhteiden pitkä historia ja itäisessä keski-Euroopassa tapahtunut järjestelmänmuutos on luonut laajan pohjan kahden maan välisen yhteistyön nykyiselle nopealle kehitykselle, joten valmistuneet opiskelijat voivat hakeutua kansainvälisiin tehtäviin julkisella ja yksityisellä sektorilla (mm. erikoisasiantuntijoina, tulkkeina, kääntäjinä, oppaina).
Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi aineen opiskelijat toisaalta perehtyvät Unkarin kielen suulliseen ja kirjalliseen käyttöön ja tutustuvat Unkarin kulttuurin peruspiirteisiin, toisaalta hankkivat perusteelliset tiedot joltakin valitsemaltaan alalta. Kielitaidon kehittämistä ja valittuun aiheeseen perehtymistä tukee parhaiten opiskelu Unkarissa. Erilaisten stipendien ja laitoksen opiskelijavaihto-ohjelmien myötä on tarjolla runsaasti opiskelupaikkoja Unkarin eri yliopistoissa opintojen alkuvaiheista alkaen. Unkarissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea suomalaisessa tutkinnossa. Aineen valinnaiset opintojaksot ja opinnäytetöiden aihevalinnat antavat opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua oman mielenkiinnon mukaan. Opinnäytteiden aiheiden valinnassa on kuitenkin pyrittävä siihen, että opiskelijan sivuaine vastaisi työn metodistisista perusteista.
Suositeltavia teoreettisia sivuaineita ovat mm. yleinen kielitiede, yleinen kirjallisuustiede, folkloristiikka, jokin historia-aine, sosiologia, taidehistoria, kansantaloustiede, valtiotiede tai vaikkapa naistutkimus. Käytännön työmahdollisuuksien kannalta soveliaita muita sivuaineita ovat mm. käännös- ja puheviestintä, kauppa- ja taloustiede sekä muut itäisen keski-Euroopan kielet. Vastaavasti Unkarin kieli ja kulttuuri sopii erinomaisesti sivuaineeksi mainittujen alojen pääaineopiskelijoille.
Unkarin kielen ja kulttuurin perusopintojen tavoitteena on 1) antaa opiskelijalle sellainen kielitaito, että unkarinkielisen opetuksen seuraaminen ja unkarinkielisen tekstin lukeminen ovat mahdollisia, 2) antaa Unkarin maan- ja kulttuurintuntemuksen perustiedot, 3) tutustuttaa unkarin kielen tutkimuksen perusteisiin.
Aineopintojen tavoitteena on 1) kehittää unkarin kielen taitoa, 2) antaa perusteellisempaa tietoa unkarin kielen rakenteesta ja kehityksestä, 3) syventää Unkarin eri kulttuurialojen tietoa, 4) proseminaarissa harjoitella Unkarin kieleen tai kulttuuriin liittyvien kysymysten tieteellistä käsittelyä.
Syventävien opintojen tarkoituksena on 1) lisätä kielenkäytön valmiuksia, 2) syventyä johonkin hungarologian erikoisalaan ja 3) seminaarissa harjaantua tieteellisten kysymysten itsenäiseen käsittelyyn.
Opintojaksojen suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä opastavat ao. kurssien pitäjät ja erityisesti unkarin vieraileva professori.
Tenttikirjallisuus on etenkin syventävissä opinnoissa huomattavalta osin valinnaista, ja tenttien sisältöä voidaan muokata opiskelijan suuntautuneisuuden mukaan. Kirjatenttien sisältö sovitaan aina vastuuhenkilön kanssa.
Yleinen linja
Sug100 Perusopinnot (20 ov) 449500-6
Sug101 Puoliarvosana (10 ov) 449502-2
Joko opintojaksot Sug110 ja Sug120 tai opintojaksot Sug130 ja Sug140.
Sug110 JOHDATUS SUOMALAIS-UGRILAISEEN JA YLEISEEN KIELITIETEESEEN (6 ov) 449503-5
Sug111 Johdatus suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen (4 ov) 449504-8
Suoritetaan luentokurssina, jolla esitellään suomalais-ugrilainen kielikunta ja sen tutkimus pääpiirteittäin sekä tutustutaan suomalais-ugrilaiseen tarkekirjoitukseen, tai vaihtoehtoisesti kirjatenttinä: J. Laakso (toim.), Uralilaiset kansat, K. Häkkinen, Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa, Sovijärvi–Peltola, Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus. Unkarin kielen ja kulttuurin linjan opiskelijat suorittavat kohdan 2 opintoviikon laajuisena.
Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 ov)
Ks. Yleinen kielitiede.
Sug120 SUOMALAIS-UGRILAINEN KIELI 1
(4 ov) 449505-1
Jokin näistä (Unkarin kielen ja kulttuurin linjan opiskelijat valitsevat vaihtoehdon b):
a) Sis111 Viron kielen peruskurssi (2 ov) ja Sis112 Viron kielen jatkokurssi (2 ov)
Ks. Itämerensuomalaiset kielet
b) Suh111 Unkarin kielen peruskurssi (4 ov)
Ks. Unkarin kielen ja kulttuurin linja
c) Sug121 Pohjoissaamen peruskurssi (4 ov) 449506-4
Sug130 SUOMEN KIELEN RAKENNETTA JA TAUSTAA (6 ov) 449508-0
Sug131 Suomen kielihistoria (2 ov) 449509-3
Kirjatentti: T. Lehtinen, Suomen kielen esihistoriaa, H. Paunonen & P. Rintala (toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 2, s. 27 - 138.
Sug132 Suomen äänne- ja muoto-oppi (2 ov) 449540-4
Kirjatentti: K. Laaksonen–A. Lieko, Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi, A.–L. Lepäsmaa–A. Lieko–L. Silfverberg, Miten sanoja johdetaan
Sug133 Suomen lauseoppi (2 ov) 449541-7
Kirjatentti: M. Vilkuna, Suomen lauseopin perusteet.
Kohtaan luetaan hyväksi suomen kielen laitoksella suoritetut luentokurssit sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: professori
Sug140 SUOMALAIS-UGRILAINEN KIELI 2
(4 ov) 449512-9
Toinen vielä suorittamaton vaihtoehto kohdasta Sug120 (ks. ed.). Suuntautuneisuuden ja opetustarjonnan mukaan voi (lähinnä viron kielen opintojen sijaan) valita vastaavan opintoviikkomäärän myös jostakin muusta etäsukukielestä.
Sug200 Aineopinnot (20 ov) 449600-5
Sug210 FENNOUGRISTIIKAN METODIT
(6 ov) 449610-2
Sug211 Historiallis-vertaileva kielitiede I (äänne- ja sanaoppi)(2 ov) 449611-5
Suoritetaan luentokursseina tai seminaareina tai kirjatenttinä: P. Sammallahti, Historical phonology of the Uralic languages (D. Sinor (toim.), The Uralic languages, s. 478 - 554), J. Janhunen, Uralilaisen kantakielen sanastosta (Suomalais-ugrilaisen Seuran aikakauskirja 77, s. 219 - 274).
Sug212 Historiallis-vertaileva kielitiede II (muoto- ja lauseoppi) (2 ov) 449612-8
Suoritetaan luentokursseina tai seminaareina tai kirjatenttinä: J. Janhunen, On the structure of Proto-Uralic (Finnisch-ugrische Forschungen 44, s. 23 - 42), M. Korhonen, Typological and historical studies in language.
Sug 213 Sosiolingvistiikkaa (2 ov) 449526-8
Suoritetaan luentokursseina tai kirjatenttinä: M. Aikio: Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä, S. Romaine, Language in society - an introduction to Sociolinguistics.
Sug220 SUOMALAIS-UGRILAISTEN KIELTEN LISÄOPINTOJA (6 ov) 4495130-2
Sug221 Suomalais-ugrilainen kieli 3 (4 ov) 449514-5
Kolmas vaihtoehto kohdasta Sug 120.
Sug222 Saamen ja unkarin kielihistoria (2 ov)
449515-8
Suoritetaan luentokursseina tai kirjatenttinä: M. Korhonen, Johdatus lapin kielen historiaan s. 76–191, 201–256, 285–287, U-M Kulonen, Johdatus unkarin kielen historiaan, I. Papp, Unkarin kielen historia s. 16–47.
Sug230 KANSAT JA NIIDEN KULTTUURIT
(4 ov) 449516-1
Sug 231 Kansatiede ja historia (2 ov) 449517-4
Luentokursseja suomalais-ugrilaisten kansojen (esi) historian ja aineellisen kulttuurin alalta tai kirjatentti: Paul Fogelberg (toim.), Pohjan poluilla, s. 91–293, R. Norio, Suomi-neidon geenit, 101– 198.
Sug232 Suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurit (2 ov) 449518-7
Luentokursseja suomalais-ugrilaisten kansojen henkisen kulttuurin alalta tai kirjatentti, joko a) L. Honko (et al.), The great bear; a thematic anthology of the oral poetry in the Finno-Ugrian languages (kursosisesti), P. Hakamies (toim.) Ison karhun jälkeläiset tai b) S. Saarinen, Suomalais-ugrilaisten kansojen folklore, P. Domokos, Itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta T. Klaniczay, Unkarin kirjallisuus, M. Csepregi(toim.), Finnugor Kalausz.
Sug240 PRAKTIKUM (4 ov) 449640-3
Praktikumissa perehdytään kielentutkimuksen metodeihin, suomalais-ugrilaisiin kielimateriaaleihin seä keskeiseen tutkimuskirjallisuuteen ja harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista. Suoritus: kirjallinen esitelmä (laajuus 10 - 15 s.), ennalta valmisteltu suullinen opponointi sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Pääaineopiskelijan esitelmä hyväksytään kandidaatintutkielmaksi, jonka aihepiiristä kirjoitetaan kypsyysnäyte.
Sug300 Syventävät opinnot (20 ov)
449650-0
Sug310 ERIKOISTUMINEN (8 ov) 449660-7
Jakson opinnoissa opiskelija erikoistuu johonkin suomalais-ugrilaisen kielikunnan haaraan (saame, mordvalaiskielet, mari, permiläiskielet, obinugrilaiset kielet, unkari tai samojedikielet) ja suorittaa sen alalta kursseja ja/tai kirjatenttejä seuraavasti
Sug311 Kieliopintoja (2 ov) 449661-0
Sug312 Täydentäviä kieliopintoja (2 ov) 449519-0
Sug313 Täydentäviä kieli- tai kulttuurintutkimuksen opintoja(2 ov) 449521-3
Sug314 Kulttuuri ja historia (2 ov) 449522-6
Unkarin osalta kursseja ja opintojaksoja voi valita unkarin kielen ja kulttuurin opetustarjonnasta ja saamen kielen osalta saamentutkimuksen opetustarjonnasta sekä tutkintovaatimuksista oman valinnan mukaan. Muista kieliryhmistä tentittäväksi sopivat mm. seuraavat kirjat:
Mordva: L. Keresztes, Chrestomathia mordui-nica, M. Mosin,Ersämordvan oppikirja (Sug 311), R. Bartens, Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys, L. Keresztes, Development of the Mordvin definite conjugation, sekä muuta erikseen sovit-tavaa kirjallisuutta.
Mari: G. Bereczki: Chrestomathia ceremissica, Y. Wichmann, Tscheremissische Texte, A. Alhoniemi, Marin kielioppi, S. Saarinen, Marilaisen arvoituksen kielioppi, J. Luutonen, The variation of morpheme order in Mari declension, sekä muuta erikseen sovittavaa kirjallisuutta.
Permiläiskielet: K. Rédei, Chrestomathia syriaenica, T. E. Uotila,Syrjänische Chrestomathie, S. Csúcs, Chrestomathia votiacica, R. Bartens, Permiläiskielten rakenne ja kehitys, V. Kelmakov & S. Saarinen, Udmurtin murteet, S. Csúcs, Die tatarischen Lehnwörter im Wotjakischen.
Obinugrilaiset kielet: L. Honti, Chrestomathia ostiacica, B. Kálmán,Chrestomathia vogulica, M. Liimola, Zur historischen Formenlehre des Wogulischen, U.-M. Kulonen, The passive in Ob-Ugrian, K. Rédei, Die syrjänischen Lehnwörter im Wogulischen, E. Korenchy,Die iranischen Lehnwörter in den obugrischen Sprachen, K. F. Karjalainen, Jugralaisten uskonto.
Samojedikielet: P. Hajdú, Chrestomathia samoiedica, J. Janhunen,Glottal stop in Nenets, T. Salminen, Tundra Nenets inflection, P. Sammal-lahti, Material from Forest Nenets, sekä muuta erikseen sovittavaa kirjallisuutta.
Sug320 SUOMALAIS-UGRILAISEN KIELENTUTKIMUKSEN LISÄOPINTOJA (8 ov)
449670-4
Sug321 Tutkimushistoria (2 ov) 449671-7
Suoritetaan luentokursseina tai kirjatenttinä: M. Korhonen, Finno-Ugrian language research in Finland 1828—1918, M. Zsirai, Finnugor rokonságunk s. 474–582.
Sug322 Valinnaisia lisäopintoja (6 ov) 449527-1
Tarkoituksena on syventää tietoja esimerkiksi perehtymällä suomalais-ugrilaisten kielten erikoiskysymyksiin tai tutustumalla uralistiikan eri osa-alueisiin (kielikunnan suhde muihin kielikuntiin, etnohistoria). Opiskelija voi myös laajentaa aluettaan ottamalla ohjelmaansa uuden tai uusia etäsukukieliä. Suositeltavaa on myös unkarin opintojen täydentäminen. Opinnot suoritetaan sopivina kursseina ja/tai kirjatentteinä. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelujakso, jonka sisällöstä ja laajuudesta sovitaan professorin kanssa.
Sug322A Valinnaisia lisäopintoja I (2 ov) 449672-0
Sug322B Valinnaisia lisäopintoja II (2 ov) 449524-2
Sug322C Valinnaisia lisäopintoja III (2 ov) 449525-5
Sug330 SEMINAARITYÖSKENTELY (4 ov)
449680-1
Seminaarissa perehdytään kielentutkimuksen metodeihin ja pyritään soveltamaan niitä suomalais-ugrilaisiin kieliin ja harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritus: kirjallinen esitelmä (laajuus 10—20 s.), ennalta valmisteltu suullinen opponointi sekä aktiivinen osallis-tuminen keskusteluun.
Sug800 Pro gradu -tutkielma (20 ov)
449690-8
Tavoitteena on itsenäisesti laatia n. 80-100-sivuinen tieteellinen esitys joltakin suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen osa-alueelta, kielestä tai ongelmakentästä, johon opiskelija syventävissä opinnoissa erikoistuu. Tutkielman teemasta sovitaan seminaarityöskentelyn yhteydessä.
Unkarin kielen ja kulttuurin linja
Suh100 Perusopinnot (20 ov) 451500-9
Suh101 JOHDATUSTA HUNGAROLOGIAAN (10 ov) 451538-4
Sug111 Johdatusta suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen(osin, 2 ov)
(ks. yleinen linja)
Suh113 Johdatusta Unkarin kulttuuriin (2 ov) 451539-7
Suoritus: luentokurssi tai kirjatentti. O. Hassi, Pieni unkarilainen juhlakirja, Unkari auki, A. Kilpiö (toim.), 1000-vuotias Unkari, G. Richly (toim.), Unkari lyhyesti 2000.
Suh111 Unkarin kielen peruskurssi (4 ov) 451519-3
Kurssilla käydään läpi kieliopin perusteet loogisessa järjestyksessä käytännön sanastoon pohjautuvien lukutekstien sekä kirjoitus- ja keskusteluharjoitusten avulla. Harjoituksissa kiinnitetään huomiota myös kulttuurisidonnaisiin seikkoihin. Opiskelijat tutustuvat suomen ja unkarin kielten samankaltaisuuksiin ja eroihin. Yhden lukukauden kestävällä kurssilla edetään 9 viikkotunnin vauhdilla. Tällä luodaan pohjaa jatkokursseja varten. Oppikirja: E. Gerevich-Kopteff–M. Csepregi, Unkaria suomalaisille.
Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 ov)
(ks. yleinen kielitiede)
Suh110 KIELITAITO (6 ov) 451524-5
Suh112 Unkarin kielen jatkokurssi I (4 ov) 451525-8
Kurssilla laajennetaan peruskurssilla muodostu-nutta kokonaiskuvaa kieliopista. Tämä tapahtuu vaikeahkojen tekstien avulla, jotka antavat lisää tietoa Unkarin kulttuurista. Kirjoitus- ja keskus-telutehtävissä käsitellään ajankohtaisia asioita. Myös jatkokurssi kestää yhden lukukauden. Viikkotuntien määrä on edelleen 9. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja käyttämään yksinkertaisia unkarinkielisiä tekstejä. Oppikirja: E. Gerevich-Kopteff–M. Csepregi, Lisää unkaria suomalaisille.
Suh114 Unkarin kielioppi I (2 ov) 451514-8
Peruskurssin suorittaneet saavat selkeän kuvan unkarin kielen rakenteesta, erityisesti nominin- ja verbintaivutuksen osalta sekä sananmuodostuksen ja sanajärjestyksen säännöistä. Päämääränä on oppia tuottamaan kieliopillisesti oikeita lauseita. Suoritustapa: luentokurssi kuulusteluineen tai kirjatentti. Oppikirja: M. Csepregi, Unkarin kielioppi.
Suh120 UNKARIN MAAN- JA KULTTUURINTIETOUS (4 ov) 451526-1
Suh121 Unkarin maantuntemus (2 ov) 451521-6
Hankitaan perustiedot Unkarin historiasta ja kulttuurista. Luentokurssi tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan seuraavista: J. Huotari–O. Vehviläinen (toim.), Unkari (2001 ilmestyvä teos); L. Kontler, Millennium in Central Europe; L. Kósa (toim.), A magyarságtudomány kézikönyve (myös eng. ja saks.); J. Nagy–J. Numminen (toim.), Ystävät, sukulaiset.
Suh123 Unkarin kirjallisuuden historia (2 ov) 451523-2
Tavoitteena on saada yleiskuva Unkarin kirjallisuuden historian vaiheista sekä tutustua kaunokirjallisuuteen lukemalla suomennettuja teoksia. Suoritustapa: luentokurssi kuulusteluineen tai kirjatentti. Suoritetaan joko A. Görömbei, Unkarin kirjallisuuden historia tai T. Klaniczay, Unkarin kirjallisuus sekä yksi seuraavista:H. Launonen, Hirvipoika. Tutkielmia Unkarin kirjallisuudesta; Laulut ja runopalatsit. Unkarin nykylyriikasta poeettisen ilmaisun kannalta (Studia Hungarologica 1, s. 65 - 85); K. Grämer – K. Luukkanen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia (Folia Hungarica 9). Edellisten lisäksi luetaan kuusi kaunokirjallista teosta seuraavista:P. Esterházy, Sydämen apuverbit, Pitkin Tonavaa tai Nainen; G. Gárdonyi, Egerin tähdet; M. Jókai, Unkarilainen nabob; H. Launonen (toim.), Miljoona kilometriä Budapestiin; S. Márai, Kynttilät palavat loppuun; B. Mihály, Haikarakalifi; F. Molnár, Koulupoikia; P. Nádas, Erään sukuromaanin loppu; Gy. Illyés, Pustan kansaa; D. Kosztolányi, Nero. Verinen runoilija; H. Launonen, B. Javorszky (toim.), Puulta puulle; M. Mészöly, Urheilijan kuolema; K. Mikszáth, Pyhän Pietarin sateenvarjo; Zs. Móricz, Onnellinen ihminen; L. Németh, Kivi putoaa; A.-M. Raittila(toim.), Kaivojen maa tai Taivas irtosi maasta.
Suh200 Aineopinnot (20 ov) 451600-8
Suh210 KIELITAITO II (7 ov) 451610-5
Suh211 Unkarin kielen jatkokurssi II (3 ov) 451527-4
Lukukauden mittaisella kurssilla tutustutaan monipuoliseen unkarinkieliseen ainestoon. Unkarin kulttuurin eri aloja käsitellään useiden aiheiden kautta. Tunneilla perehdytään monimutkaisiin lauserakenteisiin ja laajennetaan sanavarastoa. Opiskelijat oppivat lukemaan ja kääntämään vaikeahkoja tekstejä sekä keskustelemaan itseään kiinnostavista teemoista. Kurssi auttaa sopeutumaan aineopintojen unkarinkielisiin luentoihin ja lähdekirjallisuuteen.
Suh213 Kieliharjoittelu Unkarissa (2 ov)
451613-4
Peruskurssin ja jatkokurssin suorittamisen jälkeen on mahdollisuus päästä Debrecenin kesäyliopiston kuukauden kestävälle kurssille, johon haetaan apurahaa CIMO:lta. Kurssi järjestetään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin Debrecenin maineikkaassa yliopistossa. Jakson voi suorittaa myös opiskelemalla vaihto-opiskelijana Unkarin yliopistossa Erasmus-sopimuksen puitteessa.
Suh214 Unkarin kääntäminen (2 ov) 451504-1
Suoritetaan osallistumalla edistyneille tarkoitet-tuihin kääntämisharjoituksiin suomesta unkariin.
Suh220 KIELITIETO I (3 ov) 451620-2
Suh221 Unkarin kielioppi II (2 ov) 451621-5
Tavoitteena on perehtyä unkarin kielioppiin kokonaisuutena. Ensisijainen päämäärä on saada syvällisempää tietoa kielen rakenteesta ja omaksua kieliopin terminologia. Myös kieliopin teoreettista tuntemusta korostetaan. Suoritustapa: unkarinkielinen luentokurssi kuulusteluineen tai kirjatentti. Suoritetaan seuraavien kirjojen tiettyjä osia, joista sovitaan kuulustelijan kanssa: A. Jászó, A magyar nyelv könyve; J. Balogh et al., Magyar grammatika; É. Kiss–Kiefer–Siptár, Új magyar nyelv-tan.
Suh222 Unkarin kielihistoria (1 ov) 451622-8
Johdatus unkarin kielihistoriaan ja -muistomerkkeihin. Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti: U.-M. Kulonen, Johdatus unkarin kielen historiaan, I. Papp, Unkarin kielen historia, s. 16 - 47.
Suh230 HUNGAROLOGIAN ERIKOISALA I
(6 ov) 451630-9
Tarkoitus on, että opiskelija tässä kohtaa alkaa erikoistua valitsemaansa tieteenalaan. Jakso perehdyttää valitun erikoisalan unkarilaiseen tutkimukseen ja terminologiaan. Sopimuksen mukaan siihen voi yhdistellä 1–2 ov:n verran tarpeellisia teoreettisia opintoja, ja sitä voidaan muokata opiskelijan muissa aineissa suorittamiin opintoihin niveltyväksi. Jakson koostamisesta on opiskelijoiden ehdottomasti neuvoteltava vastuuhenkilön kanssa. Erikoiskysymyksiin kuuluvasta kirjallisuudesta tehdään vuosittain täydennettävä luettelo, joka on saatavilla laitokselta. Seuraavassa esi-merkkejä hungarologian keskeisten alojen suositeltavista kirjoista joista löytyy lisää kirjallisuutta:
a) kielitiede: L. Benkö (toim.), A magyar nyelv történeti nyelvtana I-II; L. Hadrovics, Magyar frazeológia; S. Károly, Általános és magyar jelentéstan; F. Kiefer, Jelentéselmélet; F. Kiefer (toim.), Strukturális magyar nyelvtan. (I. Mondattan, II. Fonológia, III. Morfológia); J. Kiss, Társadalom és nyelvhasználat (Sosio-lingvistiikka); K. Klaudy, Fordítás I-II.; Cs. Pléh, A mondatmegértés a magyar nyelvben (Psyko-lingvistiikka); E. Rácz - I. Szathmári, Tanul-mányok a magyar nyelv szövegtana köréböl; G. Tolcsvai Nagy, A magyar nyelv stilisztikája;
b) suomalais-unkarilainen kontrastiivinen kielentutkimus: ks. Helsingin yliopiston julkaisusarja Folia Hungarica, Turun yliopiston TYSYKLJ 38. Suomi ja unkari rinnakkain, Jyväskylän yliopiston Hungarologische Beiträge 1, 3, 6, 9, 12
c) kirjallisuustiede: T. Klaniczay (toim.), A magyar irodalom története I-VII.; M. Béládi–L. Rónay (toim.), A magyar irodalom története I-IV.; L. Imre, Az irodalmi müfajok és létformájuk.;
d) historia: I. Bertényi–G. Gyapay, Magyarország rövid története;F. Glatz (toim.), Magyarok Európában I-III.; G. Gyáni–Gy. Kövér, Magyarország társadalomtörténete; P. Hanák (toim.), One thousand years; J. Honvári (toim.), Magyar-ország gazdaságtörténete; L. Kósa (toim.), Magyar müvelödéstörténet; I. Romsics, Magyar-ország története a 20. században (myös eng.);.P. F. Sugar (toim.), A history of Hungary;
e) folkloristiikka: V. Voigt (toim.), A magyar folklór;
f) taidehistoria: N. Aradi, A müvészet története Magyarországon; I. Fodor (toim.), A Magyar Nemzeti Múzeum; J. Szabadi, Jugendstil in Ungarn.
Suh231 Erikoisala I.A (2 ov) 451515-1
Suh232 Erikoisala I.B (2 ov) 451516-4
Suh233 Erikoisala I.C (2 ov) 451537-1
Suh240 PROSEMINAARI (4 ov) 451640-6
Kaksi lukukautta kestävässä proseminaarissa harjoitellaan unkarin kieleen tai hungarologian muihin aloihin liittyvien kysymysten tieteellistä käsittelyä ja kirjoittamista. Proseminaari suoritetaan laatimalla suppeahko kirjoitelma (n. 15 - 30 s.), toimimalla toisen proseminaarityön opponent-tina ja osallistumalla aktiivisesti opinnäytteistä käyttyihin keskusteluihin. Pääaineopiskelijan kirjallinen työ (proseminaariesitelmä) hyväksytään kandidaatintutkiemaksi, jonka aihepiiristä kirjoitetaan kypsyysnäyte.
Suh300 Syventävät opinnot (20 ov)
451650-3
Suh310 KIELITAITO III (5 ov) 451660-0
Tavoitteena on saavuttaa sujuva ja kieliopillisesti hallittu unkarin kielen taito tekemällä käännös- ja kirjoitusharjoituksia. Pääaineopiskelijan kannattaa valita aiheita, jotka tukevat hänen tutkielmaansa. Aiheista ja suoritustavasta sovitaan tarkemmin vastuuhenkilön kanssa.
Suh311 Kääntäminen ja tulkkaus (3 ov)
451507-0
Jakso suoritetaan kääntämällä vaativia tekstejä valitulta erikoisalalta ja/tai tekemällä tulkkaus-harjoituksia.
Suh312 Esseekirjoitusta (2 ov) 451508-3
Jakso suoritetaan kirjoittamalla sisältöltään ja kieleltään vaativia unkarinkielisiä esseitä, yhteensä n. 10-20 s.
Suh320 KIELITIETO II (6, 4 tai 2 ov) 451670-7
Luentokursseja, praktikumeja ja/tai kirjatenttejä unkarin kielen erikoiskysymyksistä (esim. kielihistoria, sosiolingvistiikka, semantiikka) sopimuksen mukaan. Unkarin kieleen erikoistuvat opis-kelijat suorittavat jakson kokonaan (6 ov), muut opiskelijat suorittavat tästä jaksosta vähintään 2 ov.
Suh321 Kielitieto II.A (2 ov) 451528-7
Suh322 Kielitieto II.B (2 ov) 451529-0
Suh323 Kielitieto II.C (2 ov) 451531-3
Suh330 HUNGAROLOGIAN ERIKOISALA II (5, 7 tai 9 ov) 451680-4
Opiskelija jatkaa aineopintojen opintojaksossa Suh230 aloittamaansa erikoistumista. Jakson aikana syvennetään oman erikoisalan tuntemusta. Opiskelijat suorittavat jakson sen laajuisena, että kohdissa Suh320 ja Suh330 suoritettujen kurssien yhteenlaskettu laajuus on 11 ov. Esimerkiksi unkarin kieleen erikoistuvat suorittavat tässä kohdin 5 ov. Jakso voidaan koostaa, opetustarjonnan mukaan, luentokurssien ja praktikumien suorituksista ja/tai tenttimällä kirjallisuutta. Koostamisesta on ehdottomasti neuvoteltava vastuuhenkilön kanssa. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelu, jonka sisällöstä ja laajuudesta sovitaan professorin kanssa.
Suh331 Erikoisala II.A (3 ov) 451532-6
Suh332 Erikoisala II.B (2 ov) 451533-9
Suh333 Erikoisala II.C (2 ov) 451534-2
Suh334 Erikoisala II.D (2 ov) 451535-5
Suh340 SEMINAARI (4 ov) 451685-9
Kaksi lukukautta kestävässä seminaarissa perehdytään kielentutkimuksen tai hungarologian muiden tieteenalojen metodeihin, pyritään sovel-tamaan niitä valittuihin materiaaleihin ja harjaan-nutaan tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritetaan kirjoittamalla tieteellinen esitelmä (20 - 40 s.), toimimalla opponenttina sekä osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin. Esitelmän voi halutessaan liittää osaksi pro gradu -tutkielmaa. Mikäli aineen vieraileva professori edustaa kulttuurintutkimusta, osallistuvat unkarin kieleen erikoistuvat opiskelijat suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen vastaaviin seminaareihin.
Suh800 Pro gradu -tutkielma (20 ov) 451690-1
Tavoitteena on itsenäisesti laatia n. 80 - 100 -sivuinen tieteellinen esitys hungarologian alalta, sen mukaan mihin opiskelija syventävissä opinnoissaan erikoistuu. Tutkielman teemasta sovitaan seminaarityöskentelyn yhteydessä. Graduntekijät voivat osallistua laitoksella järjestettyihin tutkijaseminaareihin.
|
