Tietoa laitoksesta:
Yhteystiedot:
|
 |
Sámidutkan - Saamentutkimus
Tutkintovaatimukset 2001-2003
(voimassa myös 2003-2005)
Saamentutkimuksen opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa perustietoja ja -valmiuksia monenlaisiin tehtäviin, jotka liittyvät Lappiin ja kalottialueeseen laajemminkin, saamelaisasioihin, alkuperäiskansojen kysymyksiin, pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön yms.
Opiskelija voi varsin vapaasti muokata opintojensa konkreettista sisältöä ja laajuutta valitsemalla opintojaksoja tai -jakson ja niiden osioita harrastustensa ja aineyhdistelmänsä mukaan; myös kulloinenkin opetustarjonta voi vaikuttaa opintojen koostumukseen.
Saamentutkimuksen opintokokonaisuus käsittää kolme opintojaksoa: Johdatus saamelaiseen kulttuuriin (10 ov), Saamelaisten talous ja elinkeinot (3 ov), Saamelaisten historia ja yhteiskunta (7 ov). Johdatusjaksossa on valinnanvaraa: sekä 10 että 5 ov:n paketin voi koostaa eri tavoin. Saamelaisten historia ja yhteiskunta -jaksosta valitaan osioista Saa151, Saa152 ja Saa154 kaksi.
Jos opiskelija haluaa suorittaa saamen kielessä ja kulttuurissa pääaineopinnot, tämä on mahdollista oppiaineessa Suomalais-ugrilainen kielentutkimus (yleinen linja). Perus- ja aineopinnoissa painottuu saamen asema suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, ja syventävät opinnot voi suorittaa kokonaisuudessaan keskittyen saamen kieleen ja kulttuuriin.
Opintoja voidaan suorittaa joko kursseina loppukuulusteluineen tai kirjatentteinä tai mahdollisuuksien mukaan seminaarityöskentelynä. On huomattava, että tenttikirjallisuutta on useissa kohdissa lueteltu yli vähimmäisvaatimusten; mukana on eri teemoja käsittelevää sekä keskenään vaihtoehtoista keskeistä kirjallisuutta. Ennen kuulusteluun ilmoittautumista tulee aina sopia vastuuhenkilön kanssa tenttiä varten luettavasta kirjallisuudesta.
Saamentutkimuksen opintokokonaisuuden rakenteesta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva työryhmä. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on saamen kielen lehtori (suomalais-ugrilainen laitos); hän antaa kokonaisista opintojaksoista merkinnät ja hänen kanssaan voi neuvotella opintojen koostamisesta. Osioiden (joista opintojaksot koostuvat) kuulusteluista ja merkinnöistä vastaavat opettajat tai laitokset on mainittu tutkintovaatimuksissa erikseen.
Saa100 Perusopinnot (20 ov) 447500-0
Saa101 Puoliarvosana (10 ov)
Suorituksesta sovitaan erikseen.
Saa110 JOHDATUS SAAMELAISEEN KULTTUURIIN (10/5 ov) 447504-2/447505-5
Tavoitteena on hankkia saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuurin perustuntemus. Opinnoissa voi keskittyä esimerkiksi kieleen tai muuhun kulttuuriin tai yhdistellä erilaisia aineksia. Jaksoa suositellaan kaikille saamentutkimuksen opintokokonaisuutta suorittaville opiskelijoille.
Sug121 Pohjoissaamen peruskurssi (4 ov) 449506-4
Ks. Suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
Saa111 Saamelaiset pohjoisena kansana (1 ov) 447511-0
Tavoitteena on saamelaisten kansallisten erityispiirteiden ja elinolosuhteiden perustuntemus. Suoritetaan luentokurssina tai tenttimällä seuraava kirjallisuus: U.-M. Kulonen - J. Pentikäinen - I. Seurujärvi-Kari (toim.), Johdatus saamentutkimukseen. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
Saa112 Saamelaisten kirjallisuus ja kansanrunous (2 ov) 447512-3
Saa112A Kirjallisuushistoria (1 ov) 447502-6
Tutustuminen saamelaiseen kirjallisuushistoriaan. Suoritetaan luentokurssina tai kirjatenttinä: V. Hirvonen, Sydämeni palava,V.-P. Lehtola, Rajamaan identiteetti tai J. Pentikäinen (toim.), Sami folkloristics; research history and inter-pretations.
Saa112B Kansanrunous ja kaunokirjallisuus (1 ov) 447504-2
Tutustuminen saamelaiseen kansanrunouteen ja kaunokirjallisuuteen alkukielisten tekstien sekä käännösten pohjalta. Suoritetaan luentokurssina tai esseenä: J. Turi, Muitalus sámiid birra (tai suomeksi: Kertomus saamelaisista), N.-A. Valkeapää, Beaivi, áhcázan (tai suomeksi: Aurinko, isäseni; myös skandinaviaksi), C. Fofonoff, Paasjogg laulli - Paatsjoen laulut, M. A. Sainio, Pedar Jalvi. Suomen ensimmäinen lapinkielinen kirjailija. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
Saa113 Saamelaisten mytologia ja uskonnot (2 ov) 447513-6
Tarkoituksena on johdattaa opiskelijat saamelaisen maailmankuvan tuntemukseen ja antaa tietoa saamelaisten uskontohistoriasta ja sen lähteistä, erityisalueina mytologia ja samanismi sekä saamelaisen kulttuurin ja lähetysuskontojen kohtaaminen ja siitä aiheutuneet muutokset. Kirjallisuutta esim.: J. Pentikäinen, Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia, sekä yksi seuraavista:L. Bäckman, Sájva, föreställningar om hjälp- och skyddsvären i heliga fjäll bland samerna, J Pentikäinen - L. Bäckman - Å. Hultkranz, Sami Pre-Christian religion,
L. Bäckman-Å. Hultkrantz, Studies in Lapp shamanism; Sami folkloristics: research history and interpretations. Suoritus prof. Juha Pentikäiselle tenttimällä tai kirjoittamalla essee, jonka aiheesta ja kirjallisuudesta sovitaan TT Risto Pulkkisen kanssa.
Saa114 Saamelaisten musiikki ja taide (1 ov) 447514-9
Jakso perehdyttää opiskelijan saamelaisen perinnemusiikin ja/tai muun kansantaiteen tyylipiirteisiin, historiaan ja lähteisiin. Tentittävää kirjallisuutta esim.: M.-R. Järvinen, Maailma äänessä - Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä, K.-O. Edström, Den samiska musikkulturen, R. Kjellström-G. Ternhag-H. Rydving, Om jojk, H. Laitinen, Saamelaisten musiikki (A. Asplund - P. Hako (toim.), Kansanmusiikki, s. 179 - 198), I. Saastamoinen, Itäsaamelaisten musiikista sekä Saamelaisten musiikki maailmankartalla (teokses-sa Beaivvi mánát/Saamelaisten juuret ja nykyaika, toim. I. Seurujärvi-Kari). Vastaavat: musiikkitie-teen laitos, saamen kielen lehtori.
Saa115 Saamelaisten aineellinen kulttuuri ja ympäristö (2 ov) 447515-2
Osio koostuu kahdesta alaosiosta, jotka voi suorittaa joko luentokursseina tai kirjatentteinä. Kokonaismerkinnän antaa saamen kielen lehtori.
Saa115A Aineellinen kulttuuri (1 ov) 447506-8
Perehtyminen saamelaisten aineelliseen kulttuuriin, joka on edellytyksenä pohjoisessa luonnossa selviämiselle. Erityisalueina suhde luonnonmateriaaleihin, tekninen erityistaito sekä aineellisen kulttuurin vaikutus yhteisörakenteeseen. Kirjallisuutta esim.: I. Ruong, Samerna, s. 64 - 133, O. Vorren-E. Manker, Samekulturen, s. 16 - 129 (myös engl.), T. I. Itkonen, (pääpiirtein) Suomen lappalaiset I, s. 174 - 298 ja 385 - 456 sekä II, s. 72-182. Vastuulaitos: Museoviraston kansatieteen yksikkö.
Saa115B Pohjoinen ekologia (1 ov) 447507-1
Perehtyminen pohjoisen luonnon erityispiirteisiin sekä saamelaisten luonnonympäristöön ja ekologiaan. Kirjallisuutta esim.: Suomen Luonto I, s. 11 - 30, 33 ja 237 - 355, H. Remmert, Arctic animal ecology, T. Helle, Peuran ja poron jäljillä.
Vastuulaitos: Kilpisjärven biologinen asema.
Saa116 Pohjoissaamen jatkokurssi tai jonkin muun saamelaiskielen alkeet (2 ov) 447516-5
Opiskelija voi suorittaa joko kohdan a tai b.
a) Tarkempi perehtyminen nykypohjoissaameen; tavoitteena hyvä passiivinen ja aktiivinen taito. Suoritetaan luentokurssina kuulusteluineen. Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
b) Jonkin muun saamelaiskielen tai -kieliryhmän opintoja. Opetustarjonnan mukaan opiskelija voi tutustua esimerkiksi johonkin etelä-, länsi- tai itäsaamelaiseen kieleen luentokurssilla; myös kirjatentti voi tulla kysymykseen, jolloin kirjallisuudesta sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Vastuuhenkilö: suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori tai dosentti.
Saa117 Saame kielikunnassaan (1 ov) 447517-8
Johdanto saamelaiskieliin ja niiden asemaan urali-laisessa kielikunnassa. Suoritetaan luentokurssina tai tenttimällä seuraava kirjallisuus: J. Laakso, Uralilaiset kansat, Karhunkieli. Vastuuhenkilö: suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori.
Saa118 Vähemmistökielen problematiikkaa (1 ov) 447518-1
Tavoitteena on antaa yleiskuva eräistä sosio- ja psykolingvistiikan ongelmista, jotka koskettavat saamelaisiakin: kaksikielisyys ja kielenvaihto, kielenoppiminen ja -omaksuminen, kielenhuolto ja -ohjailu. Suoritetaan luentokurssina, kirjallisuustenttinä tai laatimalla essee. Suoritettava kirjallisuus: K. Hyltenstam-C. Stroud, Språkbyte och språkbevarande: Om samiskan och andra minoritetsspråk; sekä lisäksi yksi seuraavista vaihtoehdoista: M. Aikio, Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä, s. 1 - 78 ja 304 - 317; E. Allardt-C. Starck, Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta, osa I, tai L. Arnberg, Tavoitteena kaksikielisyys (myös ruotsiksi ja englanniksi), artikkeleita lehdestä Journal of multilingual and multicultural development; A.-R. Lindgren, Helsingin saamelaiset ja oma kieli. Vastuulaitos: yleisen kielitieteen laitos.
Saa130 SAAMELAISTEN TALOUS JA ELINKEINOT (3 ov) 447508-4
Saa131 Lapin luonto, ekologia ja perinteiset elinkeinot (2 ov) 447509-7
Tarkoituksena on käytännössä tutustua arktiseen luontoon ja saamelaisten elinkeinoihin, esim. poronhoitoon, kalastukseen ja metsästykseen. Suoritetaan osallistumalla kenttätyökurssille Kilpisjärven biologisella tutkimusasemalla ja laatimalla siihen liittyvä kirjallinen esitys. Kirjallisuutta esim.: I. Massa, Ihminen ja Lapin luonto, J. Helander, Suomen saamelaisväestö ja heidän elinkeinonsa, K. Näkkäläjärvi, Reindeer earmark as a Saami cultural system (E. Helander (toim.), Awakened voice: The return of Saami knowledge);Huttu-Hiltunen-Nieminen-Valma-ri-Westerling, Porotalous 1993 (erityisesti M. Nieminen, Poronhoidon historia, s. 9 - 20 ja Eri maiden poronhoito, s. 21 - 31). Vastuulaitos: Kilpisjärven biologinen asema.
Saa132 Saamelaisalueen oikeushistoria ja oikeuskysymykset(1 ov) 447520-4
Tutustuminen erityisesti saamelaisten maaoikeuskysymyksiin oikeushistoriallisten tutkimusten pohjalta ja saamelaispoliittisesta näkökulmasta. Tentittävää kirjallisuutta esim.: H. Beach, The Saami of Lapland (Minority Rights Group (toim.), Polar peoples), E. Gayim-K. Myntti (toim.), Indigenous and tribal peoples’ rights - 1993 and after; K. Korpijaakko, Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä; K. Korpijaakko-Labba, Saamelaisten oikeusase-masta Suomessa - Kehityksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun, U. Aikio-Puoskari, Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Pohjoismaissa - Tutkimus saamelaisista kielelli-sistä ihmisoikeuksista Pohjoismaiden kouluissa. Vastuuhenkilö: saamen kielenlehtori.
Saa150 SAAMELAISTEN HISTORIA JA YHTEISKUNTA (7 ov) 447650-4
Saa151 Saamelaisten esi- ja varhaishistoria (2 ov) 447651-7
Tavoitteena on luoda katsaus ensinnäkin saamelaisten ja heidän kulttuurinsa alkuperään ja varhaisvaiheisiin lähtökohtana arkeologinen aineisto, kiinnittäen myös huomiota kielitieteen, kulttuurintutkimuksen, historian ja populaatiogenetiikan aloilla tehtyyn tutkimukseen. Toiseksi tarkastellaan rautakauden ja historiallisen ajan saamelaisperäistä arkeologista aineistoa ja sen pohjalta tehtävää kulttuurintutkimusta, joka on muun muassa pohjana kulttuurimuistojen suojelulle. Tenttikirjallisuutta esim.:Carpelan, C. 1987. Juikenttä – keskiajan ja uuden ajan alun metsäsaamelainen yhteisö arkeologisen aineiston valossa. s. 62-76., Carpelan, C. 2002. Arkeologiset löydöt aikaportaina. Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. s. 188-212.,Carpelan, C., 2003. Inarin arkeologia, Nukkumajoki. Inarin historia. s. (painossa)., Halinen, P., 1999. Saamelaiset – arkeologinen näkökulma, 1999.s. 121-130., Hamari, P., 1998. Vanhemmat markkinapaikat ja Pohjois-Suomen rautakautinen asutus. s. 67-76., Hamari, P. & Halinen, P., 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. s. 153-171,Hamari, P. & Lahti, E., 2002. Jatkuuko kiviesineiden käyttö pohjoisessa historialliselle ajalle? Erään paradigman elämää. s. 2-19, Mulk, Inga-Maria, 1988. Sirkas – ett fjällsamiskt fångstsamhälle i förändring 500 1500 e Kr. s. 61-74., Olsen, B., 1994. Bosetning og samfunn I Finnmarks forhistorie. Oslo. 158 s.,Schanche, A., 2000. Graver I ur og berg: samisk gravskikk og religion fra forhistorisk til nyere tid. Karasjok (tutkimushistoria) s.,Zachrisson, I., 1997. Varför samiskt? s. 189-220.Vastuulaitos: arkeologian laitos.
Saa152 Saamelaisten lähihistoria ja yhteiskunnalliset olot (2 ov) 447652-0
Katsaus saamelaisten etnisiin oloihin ja niiden historialliseen muotoutumiseen. Voi suorittaa joko tenttimällä tai kirjoittamalla esseen. Aiheen voi itse valita kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuutta esim.: R. Kvist (toim.), Readings in Sami history (Culture and Language III), Sami Institute (toim.), The Sami people, Aikio - Puoskari -Aikio-Helander, Saami people in Finland, O. M. Hætta, The Sami - indigenous people of the Arctic, V.-P. Lehtola, Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide, Rolf Kjellström, Samernas liv, V.-P. Lehtola, Saamelainen ääni Saamen radio 1947 - 1997. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
Saa153 Saamelaiset alkuperäiskansojen yhteisössä (1 ov) 447653-3
Kurssi tai kirjallisuutta joltain seuraavista aloista: Pohjois-Euraasian alkuperäiskansat ja niiden kulttuurit, alkuperäiskansojen yhteiskunnallinen ja kansainvälinen järjestäytyminen, saamelaiset vähemmistönä ja ihmisoikeuskysymykset. Tenttikirjallisuutta esim.:H. Eidheim, Aspects of the Lappish minority situation, H. Eidheim, Indigenous peoples and the state. The Saami case in Norway (J. Brøsted ym. (toim.), Native power, s. 155 - 171), O. M. Hætta,Urbefolkningens organisering, kontaktnett, anerkjennelse, A. I. Keskitalo, Research as an inter-etnic relation (Acta Borealia 1976, s. 15 - 42), R. Paine, The claim of the Fourth World (J. Brøsted ym. (toim.), Native power, s. 49 - 66), A. T. Durning, Supporting indigenous peoples (State of the world 1993, s. 80 - 101); I. Seurujärvi-Kari - U-M. Kulonen (toim.), Essays on indigenous identity and rights. Vastuuhenkilö: saamen kielen lehtori.
Saa154 Vapaavalintainen erikoistuminen (2 ov) 447654-6
Suorituksesta sovittava tarkemmin saamen kielen lehtori kanssa. On mahdollista perehtyä esim. saamelaisten käsityötaiteeseen, nykytaiteeseen ja -musiikkiin sekä joukkoviestimiin saamelaisasioiden välittäjänä luentokurssein tai tenttimällä kirjallisuutta kuulustelijan ohjeiden mukaan. Osion voi suorittaa myös seminaarina, jossa keskitytään johonkin saamelaistutkimuksen osa-alueeseen; työharjoitteluna saamelaisalueella esim. kunnallisissa tai kirkollisissa tehtävissä tai joukkoviestinten palveluksessa; kenttätutkimustyönä; jollekin tutkimusasemalle tai erityisarkistoon tai -museoon suoritettavana ekskursiona, josta laaditaan kirjallinen raportti.
|
