Mitä on fennougristiikka?

(Fennougristiikan johdatuskurssin materiaaleja)

Fennougristiikka voidaan määritellä tiukemmin, ainoan todella suomalais-ugrilaisen ilmiön eli kielen suomalais-ugrilaisuuden tutkimukseksi, tai laajemmin, jolloin siihen luetaan mukaan monia suomalais-ugrilaisiin kieliin ja niiden puhujiin liittyviä ihmistieteitä.

  1. "Perinteisen" kielisukulaisuutta tutkivan eli historiallis-vertailevan fennougristiikan metodisena perustana on äännehistorian ja etymologian vuorovaikutus. (Kielisukulaisuuden ongelmiin palataan tuonnempana.) Siihen kuuluvat kielisukulaisuuden käsitteellä operoivat tutkimukset, jotka voidaan luokitella esim. tähän tapaan:
    • kielikunnan yleisesitykset, kantakielirekonstruktiot
    • kielikunnan haaran t. välikantakielen tutkimus (esim. kantasuomen syntyä ja eriytymistä käsittelevä tutkimus)
    • yksittäiskysymysten tutkimus (esim. sgr. sibilantit, permiläisten kielten sijajärjestelmä jne. jne.)
  2. Kielisukulaisuuden välttämätön kääntöpuoli on kielikontaktien tutkimus:
    • ieur. kontaktien historioiva tutkimus (etenkin lainasanatutkimus)
    • areaali- ja kieliliittotutkimukset: esim. Itämeren, Volgan tai Siperian alueet
    • sosiolingvistisesti suuntautuva vähemmistökieli- ja kielikuolematutkimus
  3. Kontrastiivinen (synkronisesti vertaileva) tutkimus on mahdollista yhtä hyvin suku- kuin erisukuisten kielten kesken. "Fennougristista" kontrastiivitutkimusta ovat esim. suomen ja unkarin tai suomen ja viron vertailut (mm. Lähivertailuja-sarja): esim. suomalaisten vironopiskelijoiden virheiden analyysi, kaksikielisyystutkimukset jne.
  4. Laajemmassa mielessä fennougristiikkaa on myös sgr. yksittäiskielten tutkimus (etenkin muiden kuin suomen, viron ja unkarin?).
  5. Perinteisesti esim. fennougristikongresseissa on ollut mukana myös naapuritieteitä, suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurin, historian tms. tutkimusta:
    • "suomalais-ugrilainen kansatiede"
    • "suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus", etnomusikologia, kulttuuriantropologia, uskontotiede ym. henkisen perinteen tutkimus
    • "suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien" tutkimus
    • "suomalais-ugrilaisten kansojen" historian tutkimus
    • "suomalais-ugrilaisten kansojen" fyysisen antropologian ja genetiikan tutkimus
  6. Päivän sana ovat monitieteiset lähestymistavat: saamentutkimus, hungarologia tms.

 

 

Mikä on ”oikeaa” fennougristiikkaa?

Fennougristiikka (uralistiikka) on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta. Suoraan kielisukulaisuuteen liittyvä (historiallis-vertaileva) fennougristiikka on fennougristiikan selkeintä ydinaluetta, koska se suoraan määrittää ja selvittää suomalais-ugrilaisuutta.

Muiden tutkimusalojen lukeminen fennougristiikan piiriin riippuukin sitten voimavaroista, motiiveista ym.:

 

Onko fennougristiikaksi laskettava nykyisten sgr. kielten tutkiminen yksitellen?

+

-
  • myös yksittäisiä nykykieliä tutkimalla luodaan lisävalaistusta sgr. kielisukulaisuuteen
  • voimavaroja ei ole hukattavaksi - on tarkoituksenmukaista mahduttaa monia aloja fennougristiikan piiriin
  • etenkin pienten sgr. kielten tutkijoiden pieni ja köyhä joukko hyötyy fennougristiikka-nimen alla toimivasta tutkijayhteistyöstä, esimerkiksi fennougristikongressit ovat tärkeä foorumi
  • nykykielten (varsinkaan suomen, viron ja unkarin) tutkijat eivät useinkaan harrasta sgr. kielisukulaisuuden kysymyksiä
  • suurimpien sgr. kielten tutkijoilla on omat yhteisönsä, fooruminsa, oppiaineensa jne.
  • ilman historiallisen taustan tuntemusta ei nykykielen tutkijaa yhteistyö etäsukukielen tutkijan kanssa hyödytä enempää kuin minkään muunkaan eksoottisen kielen

 

Onko fennougristiikaksi laskettava muukin suomalais-ugrilaisiin liittyvä kuin kielentutkimus?

+

-
  • suomalais-ugrilaisten historian, alkuperän ja etnisyyden kysymysten selvittäminen on kielentutkimuksen ja muiden tieteenalojen yhteinen, tärkeä tehtävä
  • kulttuurintutkimuksella on yhteyksiä kielitieteeseen etenkin sanastontutkimuksen kautta
  • kirjallisuudentutkimuksella on läheiset kytköksensä kieleen
  • pieni tutkijajoukko hyötyy yhteistyöstä myös yli tieteenalojen rajojen
  • ulkomailla monet fennougristiikan harrastajat ja opiskelijat ovat monipuolisesti kiinnostuneita esim. kaikesta Suomeen tai Unkariin liittyvästä
  • perinteisesti sgr. kansojen kulttuurin, historian ja antropologian tutkimus on kuulunut esim. fennougristikongressien alaan
  • ei ole olemassa "suomalais-ugrilaista rotua" tai "suomalais-ugrilaista kulttuuria"
  • kielen, rodun ja kulttuurin juuret voivat olla eri tahoilla
  • oletetun suomalais-ugrilaisen kantakansan kulttuuri tai kansanrunous ei ole entistettävissä samalla tavalla kuin kieli
  • kielen suomalais-ugrilaisuus sinänsä ei vielä synnytä kansanrunouteen tai kirjallisuuteen "suomalais-ugrilaisia piirteitä"
  • metodisesti suomalais-ugrilaisten kulttuurien tai kansojen tutkimus ei eroa muiden kielikuntien alueilla harjoitettavasta vastaavasta
  • kulttuurintutkimuksen ym. lukeminen fennougristiikaksi voi osaltaan olla perintöä niiltä optimistisemmilta ajoilta, jolloin uskottiin esim. sgr. kantakansan kulttuurin olevan tutkimuksen tavoitettavissa; esim. sukupuumalli, käsitettynä muuttovirtausten kartaksi, on saattanut ohjailla etsimään samanlaisia kehityssuhteita myös sgr. kansojen kulttuurista

 

Fennougristiikan keskuksia

ovat yliopistot ja tutkimuslaitokset etenkin "suomalais-ugrilaisissa maissa":

Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa on yleensä sekä yliopisto että Venäjän tiedeakatemian kansallinen (kielen ja kirjallisuuden, kielen, kirjallisuuden ja historian tms.) instituutti, joissa kansallisen kielen ja kulttuurin (yleensä melko käytännönläheistä) tutkimusta: Petroskoi, Saransk, Joshkar-Ola, Syktyvkar, Izhevsk. Lisäksi fennougristista tutkimusta on harrastettu Moskovassa, Pietarissa ja Siperiassa (Tomsk ym.).

Ruotsissa (Lund, Upsala, Tukholma, Uumaja) ja Norjassa (Tromssa, Oslo) on perinteikästä saamentutkimusta, etenkin Ruotsissa myös suomen sekä (pakolaisväestöryhmien voimistamaa) viron ja unkarin harrastusta.

Lisäksi fennougristiikan suurvaltoihin kuuluu Saksa, missä harrastetaan (suomen, unkarin ja viron ohella) perinteisesti mm. obinugrilaisten ja samojedikielten tutkimusta sekä vertailevaa fennougristiikkaa.

Muissa maissa fennougristiikka-nimen alla kulkee yleensä suomen, viron tai unkarin kielen (tai kulttuurin, Aallosta Bartókiin, historian jne.) opetus, vaikka yksittäisiä pienten sgr. kielten harrastajia löytyy Japanistakin asti.

 

 

Fennougristiikan foorumeja

Tilaisuuksia järjestävät ja julkaisuja kustantavat yliopisto- ja tutkimuslaitosten ohella myös alan seurat, joista tärkeimpiä ovat Suomalais-Ugrilainen Seura sekä Saksan Societas Uralo-Altaica.

Kansainvälinen fennougristikongressi (Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum) järjestetään viiden vuoden välein vuorotellen Suomessa, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä. Seuraava, 9. kongressi on Tartossa v. 2000.

Neuvostoliiton ja rautaesiripun hajottua on erilaisia suomalais-ugrilaisia kulttuuri- ja ystävyystapahtumia ja -järjestöjä syntynyt useita. Näistä informoivat mm. M. A. Castrénin seura sekä virolainen SURI (Soome-ugri rahvaste informatsioonikeskus).

 

 

Fennougristisista julkaisuista

Merkittävät fennougristiset julkaisut ilmestyvät yleensä joko laitosten tai seurojen kustantamina tai ainakin niiden tukemissa sarjoissa.

Suomessa

 

Muutamia julkaisusarjoja muualta maailmasta:

 

Takaisin fennougristiikan johdatuskurssin pääsivulle.

Päivitetty 10.9.1998.

Johanna.Laakso@Helsinki.FI