Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Yhteistyökumppaneita

Yliopisto-opiskeluun kuuluvalla ns. akateemisella vapaudella ymmärretään myös sitä, että opiskelija saa vapaasti liikkua muillakin laitoksilla. Lueskele opinto-opasta muualtakin kuin oman aineesi kohdalta, katsele myös naapurilaitosten ilmoitustauluja, käy joskus ainakin turistina muillakin kuin pää- ja sivuaineesi luennoilla. Jos jollakin toisella laitoksella pidettävä kurssi tuntuu hyvin sopivan omia opintojasi täydentämään, neuvottele professorin kanssa siitä, voisitko käyttää sen hyväksi oman oppiaineesi suorituksissa.

Varsinainen sivuaine kannattaa tietysti valita niin, että se tukee pääainettasi sopivaksi katsomaltasi kantilta: esimerkiksi Viron kirjallisuuteen keskittyvän kannattaa opiskella kirjallisuudentutkimusta, Unkarin musiikista kiinnostuneen musiikkitiedettä. Useimpien suomalais-ugrilaisen laitoksen opiskelijoiden kannalta keskeisiä asioita opetetaan ja käsitellään suomen kielen sekä yleisen kielitieteen laitoksen opetuksessa ja muissa tilaisuuksissa; molemmat ovat myös hyviä sivuaineita niille, joita kielitieteellinen näkökulma kiinnostaa. Muutkin kieliaineet voivat hyvin tukea suomalais-ugrilaisen laitoksen opiskelijoita: esimerkiksi slavistiikka tai venäjä (tai baltologia) useimpia fennougristeja tai pohjoismainenfilologia saamelaiskielistä kiinnostunutta. Kulttuurin tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa usein valita sivuaineeksi jokin taiteentutkimusaine, folkloristiikka tai kansatiede. Tutki, pohdi ja tule kysymään, jos mietityttää!

Muiden laitosten toiminnan seuraamisen ohella kannattaa olla mukana seuratoiminnassa. Etäsukukielten harrastajalle olennaisen tärkeä M. A. Castrénin seura hoitaa yhteyksiä Suomen ja kielisukulaistemme välillä. Se järjestää mm. yleisötilaisuuksia, kursseja ja matkoja. Castrén-seuran tilat sijaitsevat Mariankadulla Brasilian lähetystön vintillä (osoite: Mariankatu 7 A, 5. krs, postios. PL 242, 00171 Helsinki, puh. 1357 820); saman huoneiston toisessa päässä on muuten myös Suomalais-Ugrilaisella Seuralla omia laitteitaan ja tekstinkäsittelijöitä ym. teknisiä avustajiaan töissä. Käy siellä joskus tutustumassa paikkoihin, juttelemassa seuran sihteerin Marja Lappalaisen kanssa, katselemassa kirjoja ja näyttelyesineistöä! Jäseneksi voit ilmoittautua jättämällä yhteystietosi toimistoon, josta tavoitat seuran edustajia varmimmin keskiviikkoisin klo 9-13, tai sähköpostitse sihteerille.

Kielisukulaisistamme on viime aikoina kiinnostuttu myös HYY:ssä, jossa toimii erityinen sukukansavaliokunta. Sen kokouksiin ovat kiinnostuneet tervetulleita, niistä ilmoitellaan laitoksenkin ilmoitustaululla. Helpoin tapa seurata sukukansavaliokunnan toimintaa on liittyä sähköpostilistalle.

Tuglas-seura (ent. Friedebert Tuglas -seura) on Suomen ja Viron kulttuuri- ym. yhteyksiä vaaliva yhteisö, joka järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia, kursseja ja Viron-retkiä. Seuran toimistossa (osoite Mariankatu 8 b C 13, 00170 Helsinki, puh. 6811 430) on myös myytävänä mm. kirjallisuutta. Jäsenmaksu on opiskelijoilta 10 euroa, ja sillä saa erittäin informatiivisen tiedotteen. Viro-asioista kiinnostuneelle must.
Samoissa tiloissa toimii myös Baltia-kirjasto, puh. 6811 4321.

Suomi-Unkari-Seuralla on tilat Kaisaniemessä (Kaisaniemenkatu 10, puh. 8569 8566). Seuran jäsenmaksua vastaan saat Suomi-Unkari-lehden sekä tietoa seuran järjestämistä tapahtumista, esim. retkistä, konserteista, taidenäyttelyistä ja unkarilaisten elokuvien näytöksistä. Samoissa tiloissa toimii Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus (puh. 6229 460). Keskuksella on kirjasto, lehtisali ja levykokoelma, ja siellä järjestetään usein erilaisia kulttuuritilaisuuksia, kuten taidenäyttelyjä ja konsertteja.

Suomalais-Ugrilainen Seura on yli satavuotias tieteellinen seura ja yksi maailman merkittävimmistä fennougristiikan julkaisutoiminnan harjoittajista. Seura kokoontuu lukuvuoden aikana kerran kuussa, yleensä kuukauden kolmantena perjantaina; kokouksiin on vapaa pääsy, ja niissä pääsee kuukauden esitelmän lisäksi seuraamaan perinteikästä tieteellisen tilaisuuden seremonieelia. Käy bongaamassa alan merkkihenkilöt! Jäsenmaksu on kertakaikkinen: sillä saat lopun ikääsi ostaa Seuran julkaisuja jäsenalennushintaan. Lisätietoja antaa Janne Saarikivi, joka on Seuran sihteeri.

Suomalais-Ugrilainen Seura julkaisee suurimman osan Suomessa ilmestyvistä fennougristisista monografioista, esimerkiksi väitöskirjat, sarjassaan Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia (SUST; tunnetaan myös ranskankielisellä nimellä Mémoires de la Société Finno-Ougrienne, MSFOu). Seuran kokousesitelmät ym. ilmestyvät artikkelikokoelmien sarjassa Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (SUSA, eli Journal de la Société Finno-Ougrienne, JSFOu). Lisäksi seura kustantaa epämääräisin väliajoin ilmestyvää saksan- ja englanninkielistä aikakauskirjaa Finnisch-Ugrische Forschungen.

Kotikielen Seura järjestää viisi kertaa vuodessa kokouksia, joissa esitelmöidään ajankohtaisista (suomen) kielen tutkimukseen liittyvistä aiheista. Se julkaisee myös Virittäjää, joka on vanhin, suurin ja tärkein suomenkielinen kielitieteellinen aikakauslehti. Virittäjä ilmestyy neljästi vuodessa. Kotikielen Seuran lisäksi suomen kielen tutkijoiden yhdistyksiä ovat mm. Turussa toimiva Suomen Kielen Seura, joka julkaisee vuosikirjaa Sananjalka, sekä tamperelainen Nykysuomen seura.

Suomen Kielitieteellinen Yhdistys on nuorekas (1977 perustettu) yhdistys, joka järjestää mm. esitelmätilaisuuksia sekä julkaisee vuosikirjassaan ajankohtaista tutkimusta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on (Suomalais-Ugrilaisen Seuran ohella) alan merkittävimpiä tieteellisiä kustantamoja. Seuralla on talossaan Hallituskatu 1:ssä kirjastojen ja arkistojen lisäksi myymälä, josta seuran kirjallisuutta myydään opiskelijoille 10 %:n alennuksella.

Keskeinen yhteistyökumppani kaikille suomen ja sen sukukielten tutkijoille (ja tuleva työpaikka monelle alan opiskelijalle!) on opetusministeriön alainen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KKTK, Kotus), joka sijaitsee Vuorikatu 24:ssä.. Kotukseen on keskitetty suomen, suomenruotsin ja Suomen saamelaiskielten kielenhuollon (mm. Kielitoimisto) lisäksi useita aineistokokoelmia (kuten Suomen kielen nauhoitearkisto, jossa on nauhoitteina myös suomen sukukieliä) ja sanakirja- ym. hankkeita (mm. tekeillä olevat uusi etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä sekä karjalan, mordvan, marin ja mansin sanakirjat - kahden viimeksi mainitun toimittajat kylläkin työskentelevät Turussa - ynnä itämerensuomalaisten kielten kielikartasto). Kotuksessa toimivat myös fennougristille korvaamattomat Suomalais-ugrilainen kirjasto ja Tutkimuskirjasto Suomen suku.