Ilona Rauhala
|
FM, tohtorikoulutettava
vastaanotto ti klo 13–14
+358 9 191 40004, ilona.rauhala(at)helsinki.fi
Unioninkatu 40 (PL 24), 00014 Helsingin yliopisto
--> Väitöskirjatyö ja tutkimus |
Vaikka pääaineeni on suomalais-ugrilainen kielentutkimus, tämänhetkinen tutkimukseni koskee itämerensuomalaisia kieliä. Pro gradu -työni käsitteli värinnimityksiä suomalais-ugrilaisissa kielissä. Nyt kielialue on rajautunut pienemmäksi, mutta tällä kertaa tutkin kokonaista adjektiivikategoriaa. Kiinnostuksenkohteeni on perinteisesti ollut sanastontutkimus ja etymologia, mutta nyt sydämestäni on vallannut alaa morfologia.
Edellä mainitsemieni aiheiden lisäksi olen innostunut saamelaiskielistä. Pohjoissaame onkin ainoa sukukieli, jota osaan riittävästi tullakseni toimeen natiivipuhujien parissa, siitä kiitos Norjassa viettämälleni ajalle ja sille, että olen saanut työskennellä saamelaiskieliä koskeneissa projekteissa.
Toimin laitoksella tohtorikoulutettavana 31.7.2009 asti. Toimenkuvaani kuuluu väitöskirjani kirjoittamisen ohella opiskelijoiden ohjaus amanuenssin apuna, joten toivotan kaikki tervetulleiksi vierailemaan luonani, jos opintojen tai gradun edistyminen mietityttää.
Vapaa-aikanani laulan hyvin mielelläni sekä yksin että ystävien kanssa. Älkää siis ihmetelkö, jos työhuoneestani kuuluu joskus omituista ääntelyä. Harrastan myös käsitöitä, mikä näkyy siinä, että kassista välillä pursuaa lankaa tai pistää (kirjaimellisesti) esiin puikkoja.
Lempimusiikkiani: Kent, Sting, Egotrippi, Zen Cafe, CMX
Erikoista minussa: Et kovin usein näe minun pukeutuvan mustiin vaatteisiin.
Tutkimus
Väitöstutkimukseni tämänhetkinen otsikko on Adjektiivikategoria kantasuomessa, etymologinen ja morfologinen tutkimus.
Adjektiivit ovat sanaluokka, joka puuttuu monesta nykykielestä. Sen olemassaoloa ei voi pitää itsestään selvänä myöskään suomen kielen historian kannalta. Fennougristiikassa käydäänkin keskustelua siitä, onko adjektiivikategoriaa ollut uralilaisessa kantakielessä olemassa. Tutkimukseni yksi tavoite on antaa tälle keskustelulle suuntaa ja mahdollisuus siirtyä ajassa taaksepäin kantauralilaisen adjektiivikategorian luonteen selvittämisessä.
Tarkoitukseni on tutkia kantasuomessa olleen adjektiivikategorian luonnetta ja pyrkiä selvittämään, miten se on kehittynyt. Tutkin sekä adjektiivien ikää että rakennetta: Jaan adjektiivit kahteen ryhmään, johdettuihin ja johtamattomiin adjektiiveihin. Johdettujen adjektiivien osalta pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni ovat johtimet; niiden funktiot ja ikä. Johtamattomien adjektiivien kohdalla niiden etymologinen tausta korostuu, sillä ne voivat antaa viitteitä kantasuomea varhaisemman vaiheen adjektiivikategorian olemuksesta tai olemassaolosta ylipäätään.
Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisilla johtimilla adjektiiveja on muodostettu? Millaisia johtamattomia adjektiiveja on ollut ja kuinka vanhoja ne ovat? Näiden kysymysten avulla pyrin selvittämään, millainen adjektiivikategoria on kantasuomessa ollut ja miten pitkälti voidaan ylipäätään puhua itsenäisestä kategoriasta. Tällä tutkimuksellani pyrin antamaan tutkittua tietoa lähtökohdaksi uralilaisen kantakielen adjektiivikategoriaa koskevalle keskustelulle.
|
