Tietoa laitoksestaKaikki tiedot ovat laitoksen uusilla verkkosivuilla. |
Suomen ja sen sukukielten professorit
Teksti perustuu ensimmäisen professuurin perustamisen 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistuun kirjaan Castrénin perilliset (ks. Kirjamyynti).
Suomen kielen professorit ovat alusta asti olleet keskeisesti mukana paitsi luomassa ja kehittämässä suomalaista kielitiedettä myös rakentamassa suomalaisten kansallista, kulttuurista ja valtiollistakin identiteettiä. Virkaanastujaisluennossaan ensimmäinen suomen kielen ja kirjallisuuden professori Castrén sanoi: "Kielen mukana ei seiso ja kaadu vain kansallinen kulttuurimme vaan myös koko olemassaolomme kansana." Hänen seuraajansa Elias Lönnrot (professorina 1853–62) rakensi työllään perustaa nykyiselle kirjakielelle ja suomenkieliselle kulttuurille. Kriittisinä aikoina myös suomen kielen professorit ovat osallistuneet valtiollisiin tehtäviin. Esimerkiksi Arvid Genetz (professorina 1891–93) toimi senaattorina, samoin E. N. Setälä (professorina 1893–1929); Setälä oli myöhemmin myös kansanedustajana sekä opetus- ja ulkoministerinä. Suomen itsenäisyysjulistus on E. N. Setälän muotoilema. Suomen kielen professorit ovat toimineet avainasemassa, kun on toteutettu snellmanilaista ihannetta kielen ja kansakunnan yhteydestä. Kielitieteilijöinä he ovat kuitenkin korostaneet sitä, että suomen kieli ja suomalainen kulttuuri on päässyt osaksi länsimaisesta sivistyksestä indoeurooppalaisten kielten, erityisesti ruotsin välityksellä. Suomen kielen tutkimus on antanut tietoa suomalaisista juuristamme mutta myös vuosituhantisesta vuorovaikutuksesta naapurikielten ja -kulttuurien kanssa. Vuonna 1851 perustetusta suomen kielen ja kirjallisuuden professuurista ovat aikojen kuluessa erkaantuneet suomalais-ugrilainen kielentutkimus, itämerensuomalaisten kielten tutkimus, kansanrunoudentutkimus, suomalais-ugrilainen kansatiede, uskontotiede ja kotimainen kirjallisuus. Suomen ja sen sukukielten professorit: Ahlqvist, August
|