Tehtävä 1: Poimi tekstistä kaikki partisiipit ja lauseenvastikkeet ja sano ne toisella tavalla, jos se on mahdollista.

Toimittaja Jukka Harjun kirjoittama uutinen Helsingin Sanomissa 6.1.2000
Salanimellä TCB tunnettu hakkeri on päässyt vaivatta useiden yritysten ja korkeakoulujen tietojärjestelmiin. Keskusrikospoliisi (Krp) on onnistunut selvittämään rikoksen. Tämä on laajin Suomessa paljastunut tietokonerikos. Krp epäilee nuoren miehen murtautuneen yli sataan tietokonejärjestelmään vuosien 1997 ja 1998 aikana. Poliisin tutkinta sai alkunsa Helsingin yliopiston tekemästä rikosilmoituksesta.
      Poliisin erittäin taitavaksi kuvailema mies on kertonut päässeensä tietojärjestelmiin vaivatta, ja 60 prosentissa murtamistaan järjestelmistä hän oli saanut järjestelmän pääkäyttäjän oikeudet. Näin hänellä olisi ollut halutessaan mahdollisuudet aiheuttaa vakavaa vahinkoa tietojärjestelmälle. Onneksi pelkkä murtautuminen näyttää riittäneen hänelle.
      Mies muokkasi yhteisöjen palvelimilla olevia ohjelmia niin, että hän sai muiden konetta käyttävien ihmisten käyttäjätunnukset ja salasanat. Keräämillään tiedoilla hän sitten eteni koneissa ja tutki niissä olevia tietoja. Yksinään toiminut mies ei jättänyt itsestään tietoja järjestelmiin. Mies jäi kiinni poliisin ja yhteisöjen yhteistyön ansiosta. Poliisin tehdessä kotietsinnän löytyi epäilyjä lisääviä sähköpostiviestejä.
      Esitutkinnan aikana mies kävi armeijaa. Poliisi kertoo varoittaneensa miehen varuskuntaa siitä, ettei hänelle annettaisi pääsyä tietojärjestelmiin. Poliisi kertoi miehen menestyneen koulussa hyvin ja olevan edelleen samassa tietotekniikkayrityksessä työssä kuin hän oli hakkeroinnin alkaessakin.
      Miehen aiheuttamista vahingoista ei ole selvää kuvaa. Suurin osa hakkeroinnin kohteeksi joutuneista yhteisöistä ryhtyi tapauksen jälkeen tietoturvaparannuksiin.

TAPAUKSEN KÄSITTELY JATKUU. SEURAAVA UUTINEN ILMESTYI VUOTTA MYÖHEMMIN.
Tehtävä 2: Vastaa tekstin lopussa oleviin kysymyksiin.

Syyttäjä vaatii TCB-hakkerille vankeutta (Timo Siukonen, HS 26.1.2001)

Turun johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki esitti loppulausunnossaan torstaina Jyväskylän käräjäoikeuden harkittavaksi kuuden – kahdeksan kuukauden vankeustuomiota 25-vuotiaalle jyväskyläläiselle ohjelmistosuunnittelijalle, joka on syytteessä kahdesta törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta, vahingonteosta, törkeästä luvattomasta käytöstä ja luvattomasta käytöstä tai viimeksi mainitulle syytteelle vaihtoehtoisesti tietomurrosta. Asianomistajat vaativat noin 650 000 markan vahingonkorvauksia ja 250 000 markan oikeudenkäyntikuluja.
      Syyttäjä kiitti vastaajaa tämän osallistumisesta ratkaisevalla tavalla jutun selvittämiseksi eikä toivonut ”verenhimoista” rangaistusta. Rikosnimikkeiden perusteella tuomio voisi nousta jopa viiteen vuoteen vankeutta. Pihlajamäen mukaan vastaaja on jo kolme vuotta ehtinyt miettiä tekoa. Hän toivoi, että oikeus jättäisi maksimirangaistukseen nähden tilaa vielä vakavammille rikoksille.
      Puolustus korosti hakkerin puhtaita motiiveja, jotka perustuivat uteliaisuuteen tutkia kohteiden tietoturvaa. Vastaaja ei myöskään aiheuttanut kohteilleen suurta vahinkoa, ei hyötynyt teoistaan taloudellisesti eikä levitellyt hankkimiaan tietoja muualle.
      TCB-peitenimeä käyttänyt ohjelmistosuunnittelija tunkeutui 1997 – 1998 reilusti yli sataan kohteeseen. Niiden joukossa oli yliopistoja, korkeakouluja, muita oppilaitoksia, kuntia, yrityksiä, yhteisöjä, opetusministeriö, urheiluseura ja puolue. Valmistamillaan tai hankkimillaan ohjelmilla hän hankki yritysten tietokonepalvelimilta käyttäjätunnuksia ja salasanoja, joiden avulla hän pääsi tietoverkkoihin sisään ja pystyi mm. lukemaan sähköpostiviestejä. Lopuksi hän pyyhki palvelimelta jälkensä ja asensi joitakin ohjelmallisia ansoja, jotka vaikeuttivat hänen jäljittämistään. Hänet sai lopulta kiinni keskusrikospoliisi käräjäoikeudelta hankkimansa salakuunteluluvan perusteella.
      Vastaajan asianajaja Jussi Kärkkäinen pohti pitkään rikoksen aikana vallinnutta lainsäädäntöä teleliikenteestä, tietosuojasta ja viestintäsalaisuudesta. Hänen mukaansa sähköpostiviestit eivät silloin nauttineet perustuslain suojaa eikä siten kyse ollut ainakaan törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Puolustus kiisti kaikki muut syytekohdat paitsi luvattoman käytön.
      Päivän suurimmat erimielisyydet koskivat vahingonkorvauksia ja tietomurtojen eettistä arvopohjaa. Asianajaja Marko Wuorio edusti 14 asianomistajaa. Hänen mukaansa vastaaja ei osoittanut teoistaan lainkaan katumisen merkkejä, vaan selitti kaiken älykkäästi ja teknisesti.
      Kun kaikki ajatellaan koneiden kautta verkko- ja reaalimaailman välinen ero saattaa hämärtyä. Silloin ei tarvitse ottaa muita ihmisiä huomioon. Tarve noudattaa lakia unohtuu. Wuorio huomautti, että suomalainen tietoyhteiskunta perustuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin tietokoneiden ja tietoverkkojen varaan. Järjestelmä ei toimi, jos ihmiset eivät luota siihen. Wuorion puhe sai syytetyn kertomaan omasta tunnemaailmastaan. Kolmen vuoden ajan hän joka päivä käynyt tekojaan läpi. Oikeussalissa hän on halunnut esittää vain tosiasioita. Ilman optimistista asennetta tulevaisuuteen hän ei olisi kestänyt paineita. Rangaistukseksi määrättävät vahingonkorvaukset pitävät huolen, että hän saa katua loppuelämänsä.

Kysymykset

1. Millä nimikkeellä kutsutaan henkilöä, joka on oikeudessa syytettynä? Entä millä nimikkeellä niitä, jotka vaativat korvauksia?

2. Mikä on se toimenpide, jonka avulla poliisi paljasti hakkerin ja johon poliisi tarvitsee luvan?

Syyttäjä vaatii TCB-hakkerille vankeutta (Timo Siukonen, HS 26.1.2001)

Kysymykset

1. Millä nimikkeellä kutsutaan henkilöä, joka on oikeudessa syytettynä? Entä millä nimikkeellä niitä, jotka vaativat korvauksia?

2. Mikä on se toimenpide, jonka avulla poliisi paljasti hakkerin ja johon poliisi tarvitsee luvan?

3. Mitä henkilö tarvitsee käyttääkseen tietoverkkoja?

4. Mitkä ovat oikeustoimen eri vaiheet rikoksen yhteydessä?

5. Ketkä oikeudessa toimivat varsinaisina puhemiehinä?

6. Millaisia rangaistuksia syytetty voi saada?