Humanistinen tiedekunta

Opiskelu - Aineenopettajan koulutus

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat, joilla on pääaineena jokin opetettavaa ainetta vastaava aine, voivat suorittaa perus- ja lukio-opetukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan. Tällöin he saavat aineenopettajan kelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopettajaksi sekä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajaksi.

(Tiedekunnalla on myös pieni kiintiö aikuisopetukseen suuntautuviin opettajan pedagogisiin opintoihin, joita voivat suorittaa humanistisen tiedekunnan kaikkien aineiden opiskelijat. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse aineenopettajan koulutuksesta.)

Aineenopettajaksi valmistuvalla tulee olla tutkinnoissaan pääaineena opetettava aine [pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot (vähintään 120 opintopistettä) ja pro gradu -tutkielma] sekä sivuaineena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Aineenopettajan kelpoisuus edellyttää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista.

Opettajan pedagogiset opinnot on suunniteltu suoritettavaksi niin, että perusopinnot sijoitetaan kandidaatintutkintoon ja aineopinnot maisterintutkintoon.

Aineenopettajan kelpoisuuden voi saada seuraavilla oppiaineilla (suluissa vastaavat kouluaineet):

• suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus/ yleinen kirjallisuustiede sekä puheviestinnän opinnot (10 op) (äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä)
• suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus/ yleinen kirjallisuustiede (finska eli suomi toisena kotimaisena kielenä)
• nordiska språk, modersmålet ja nordisk litteratur/yleinen kirjallisuustiede (modersmålet och litteraturen),
• historia-aine (historia)
• englantilainen filologia/englannin kääntäminen (englanti),
• espanjalainen filologia (espanja)
• germaaninen filologia/saksan kääntäminen (saksa),
• italialainen filologia (italia)
• latinan kieli ja Rooman kirjallisuus (latina)
• pohjoismaiset kielet, toinen kotimainen kieli/ruotsin kääntäminen (ruotsi)
• ranskalainen filologia (ranska)
• Venäjän kieli ja kirjallisuus/venäjän kääntäminen (venäjä)
• filosofi ja teoreettinen filosofia (filosofia)
• uskontotiede sisältäen vaadittavat teologiset opinnot tai pienryhmäisten uskontojen aineenopettajalinjan opinnot (ev.lut uskonto tai pienryhmäiset uskonnot).

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus

Kaikki vuonna 2005 tai sen jälkeen tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan saaneet opiskelijat, jotka valmistuvat äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajiksi, suorittavat tutkintoonsa 10 opintopistettä puheviestintää (lähtökohtaisesti 5 op:tä kandidaatin- ja 5 op:tä maisterintutkintoon). Jos opiskelija suorittaa opettajan pedagogiset opinnot vasta maisterivaiheessa, hän suorittaa vaaditut 10 opintopistettä puheviestintää maisterintutkintoonsa. Puheviestinnän opintojen suorittamisen ohjauksesta vastaa suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Modersmålet och litteraturenin kohdalla pohjoismaisten kielten oppiaine on katsonut, että vaadittavat puheviestinnän opinnot sisältyvät pohjoismaisten kielten äidinkielen linjan perus- ja aineopintoihin.

Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan puheviestinnän opintoja (10 op) ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden humanistiseen tiedekuntaan vuonna 2004 tai sitä ennen (siirtyjä) ja joka suorittaa opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan ja saa valmistumisen yhteydessä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuuden. Puheviestinnän opintoja suositellaan kuitenkin heille vapaaehtoisina opintoina, koska viranhaussa puheviestinnän opinnot ovat hyödyksi.

Huom! Kaikilta vastaavuustodistusta hakevilta vaaditaan puheviestinnän opinnot.

Suomi toisena kielenä -opettajan pätevyyteen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus eli suomi toisena kielenä -aineenopettajaksi valmistuvilta vaaditaan samat opinnot kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistuvilta.

Finskan eli suomi toisena kotimaisena kielenä aineen opettajilta vaaditaan suomen kielen opintojen lisäksi kirjallisuusaineen perusopinnot.

Opettajien kelpoisuuksista on säädetty asetuksella (n:o 986/98, muutos 865/05), ja eri oppilaitostasoilla vaatimukset ovat erilaisia.

Kääntämisen aineiden opiskelijat

Kääntämisen aineiden opiskelijoiden tulee täydentää opintojaan opetettavaa ainetta vastaaviksi suorittamalla tutkintoonsa vastaavan kieliaineen opintoja. Aineenopettajaksi valmistuvalla kääntäjällä opinnot eivät välttämättä mahdu minimitutkintoon. Lisätietoja ja ohjeita täydentävistä opinnoista saa kyseisen aineen amanuenssilta.

Englantilainen filologia (13 op):

• ENG121 Linguistics Tutorial tai ENG122 Literature Tutorial (6 op)
• ENG224 Variation and Change of the English Language (3 op)
• Aineopintojen erikoistumiskurssi (4 op)

Pohjoismaiset kielet, toinen kotimainen kieli (13 op):

• NPO265 Grammatik och lingvistik (5 sp)
• NPO292 Språkinlärning 1 (5 sp)
• NPO280.2 Regional variation och namnkunskap (3 sp)

Germaaninen filologia (9 op):

• GGE222 Johdatus saksan kielen tutkimukseen (4 op)
• GGE231 Kirjallisuushistoria (5 op)

Venäjän kieli ja kirjallisuus (12 op):

• VVE155 Venäläisen kirjallisuuden historia (3 op)
• VVE157 Venäjän kulttuuri ja yhteiskunta (2 op)
• VVE230 Venäjän kielioppi II (4 op)
• VVE256 Venäläisen kirjallisuuden tutkimus (3 op)

Aineenopettajan tutkinnon sivuaineet

Tutkinnon sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen lisäksi yleensä toinen koulussa opetettava aine. Tällaisia sivuaineita voivat olla mm. edellä mainitut tiedekunnan opetettavan aineen opinnot sekä muiden tiedekuntien kouluaineita vastaavat oppiaineet. Tutkinnon voi myös suorittaa siten, että siihen sisältyy vain yksi opetettava aine (pääaine), mutta tutkinnossa kannattaa useimmiten olla myös toinen opetettava aine.

Elämänkatsomustiedon (60 op) ja yhteiskuntaopin opinnot (60 op) voidaan yhdistää aineenopettajan tutkinnossa toiseksi opetettavaksi aineeksi kaikkiin humanistisen tiedekunnan aineenopettajan kelpoisuuden antaviin pääaineisiin. Erityisen suositeltavaa yhteiskuntaopin opintojen suorittaminen on historian opettajaksi opiskeleville, koska koulujen viroissa on edelleen usein yhdistetty historia ja yhteiskuntaoppi opetettavina aineina. Elämänkatsomustieto taas on yleinen toisena opetettavana aineena filosofian opettajilla. Lisätietoja saa valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Vastaavuustodistus

Vastaavuustodistus on todistus, jossa todetaan suoritettujen opintojen vastaavan opetettavan aineen opintoja tietyssä kouluaineessa. Useimmat koulut vaativat työnhakutilanteessa vastaavuustodistuksen, ellei vastaavuutta ole mainittu tutkintotodistuksessa. Aineenopettajaksi valmistuville opiskelijoille, joilla on tutkinnoissaan opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot, merkitään vastaavuus maisterintutkintotodistukseen.