Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

SUOMEN KIELI/
FINSKA SPRÅKET

Valintakoetehtävät 2006 / Urvalsuppgifter 2006

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne: / Fordringar och provtyp:

  1. Herlin, Ilona – Kalliokoski, Jyrki – Kotilainen, Lari – Onikki-Rantajääskö, Tiina (toim. / red.): Äidinkielen merkitykset, s. 16-74, 114-227 + 271-311. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  2. White, Leila: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. 4. tai uudempi painos / 4:e eller nyare upplaga. Finn Lectura.

Valintakokeessa on kysymyksiä em. teoksista sekä kielen rakenteeseen ja käyttöön liittyviä analyysitehtäviä. Kokeen avulla mitataan paitsi tietojen hallintaa ja kykyä soveltaa niitä myös kielenkäyttötaitoa. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 3.
Huomautus: Valintakokeessa on vastattava suomeksi.

Urvalsprovet omfattar frågor ur nämnda verk och därtill uppgifter där man skall analysera språkets struktur och språkbruket. Provet mäter såväl kunskaperna och förmågan att tillämpa dem som förmågan att använda språket. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 3.
Obs: Sökande till finska språket skall besvara frågorna i urvalsprovet på finska.

Koetehtävät: / Provuppgifter:

OSA I (2 p)

Tehtävä 1 (1 p)

Mikä vaihtoehdoista sopii parhaiten luonnehtimaan alleviivattua ainesta?

Vastaa tehtävään Leila Whiten kieliopin perusteella. Valitse vain yksi vaihtoehto ja merkitse se selkeästi; muunlaiset merkinnät vievät vastauksen nollille.

1. On kiva viettää kesää kavereiden kanssa.
- konjunktio
- inessiivi
- komitatiivi
- postpositio
- prepositio

2. Jaksoimme herätä jo kukon laulun aikaan, mistä oli ilmeistä hyötyä.
- konjunktio
- partikkeli
- prepositio
- relatiivipronomini
- osma

3. Kenet tapasitte?
- akkusatiiviobjekti
- nominatiivisubjekti
- abessiivi
- komitatiivi
- instruktiivi

4. Spede oli taidoiltaan monipuolinen.
- ablatiivi
- allatiivi
- abessiivi
- illatiivi
- elatiivi

5. Meidän täytyy jaksaa.
- akkusatiiviobjekti
- akkusatiivisubjekti
- genetiivisubjekti
- predikatiivi
- ei mikään mainituista

6. Kaikki seinät on maalattu.
- preesens
- imperfekti
- perfekti
- pluskvamperfekti
- ei mikään mainituista

7. Muistutettakoon, että veroilmoitus on palautettava ajoissa.
- potentiaali
- imperatiivi
- konditionaali
- indikatiivi
- ei mikään mainituista

8. Mitäs sulle kuuluu?
- sijapääte
- loppuvokaalin kato
- assimilaatio
- si-imperfekti
- liitepartikkeli

9. Päästyäsi kotiin sinun kannattaa levätä hetki.
- liitepartikkeli
- si-imperfekti
- sijapääte
- possessiivisuffiksi
- ei mikään mainituista

10. Veroja korotettaneen taas lähiaikoina.
- indikatiivi
- imperatiivi
- konditionaali
- potentiaali
- ei mikään mainituista

11. Älkäämme murehtiko turhia!
- indikatiivin monikon ensimmäinen persoona
- indikatiivin monikon toinen persoona
- imperatiivin monikon ensimmäinen persoona
- imperatiivin monikon toinen persoona
- ei mikään mainituista

12. Oi miten rakastankaan äitini tekemiä lettuja!
- kolmas infinitiivi
- toinen infinitiivi
- agenttipartisiippi
- "plurale tantum"
- intransitiiviverbi

13. Suomeen tultuaan Nico ei ole ehtinyt töiltään hengähtää.
- päälause
- sivulause
- finaalirakenne
- modaalirakenne
- temporaalirakenne

14. Lapset hyppelivät narua lauleskellen.
- päälause
- sivulause
- finaalirakenne
- modaalirakenne
- temporaalirakenne

15. Menin kotiin voidakseni levätä.
- kertova lauseenvastike
- partisiippi-ilmaus
- finaalirakenne
- adverbi
- ei mikään mainituista

16. Nautittiin rannalla kävelemisestä täysin sieluin.
- partisiippi
- infinitiivi
- sivulause
- verbaalisubstantiivi
- ei mikään mainituista

17. Kiitän teitä lämpimästi muistamisestani!
- intransitiivilause
- predikatiivilause
- epäsuoran objektin sisältävä lause
- akkusatiiviobjektin sisältävä lause
- ei mikään mainituista

18. Pihan koivuihin ilmestyi lehtiä jo vapun jälkeen.
- eksistentiaalilause
- nesessiivilause
- elatiivirakenne
- modaalirakenne
- subjektiton lause

19. Pääseekö kolmosen ratikalla Senaatintorille neljäksi suuremmitta ongelmitta?
- yhdyslause
- translatiivirakenne
- transitiivilause
- passiivilause
- geneerinen lause

20. Tulisipa meistä monipuolisia kielialan asiantuntijoita.
- elatiivirakenne
- passiivilause
- eksistentiaalilause
- nesessiivilause
- subjektiton lause

 

Tehtävä 2 (1 p)

Nimeä lauseenjäsenet Leila Whiten kieliopin termein käyttämällä seuraavanlaisia lyhenteitä:

S = subjekti, V = predikaattiverbi, O = objekti, A = adverbiaali,
P = predikatiivi, Attr = attribuutti

Analysoi myös tapaukset, joissa verbin persoonapääte kertoo subjektin, vaikka erillistä subjekti­sanaa ei käytettäisi, ja osoita selkeästi tapaukset, joissa lauseenjäsen hajoaa.
Merkitse vastauksesi yksitulkintaisesti jokaisen käsiteltävän lauseen alle. Vastaa vain siihen mitä kysytään. Vääristä vastauksista ja asiaan kuulumattomista ylimääräisistä merkinnöistä saa sakkopisteitä.

Malliesimerkki:
 Milla
 S
 lukee
 V
 lehteä.
 O

1. Matkaidea oli meidän.

2. Pidäthän sinäkin lomasta?

3. Minulla on nuha.

4. Puistossa löhöili ihmisiä.

5. Onpa ihanaa, että kesä tuli!

6. Emme loputtomiin kestä talven pimeyttä.

 

OSA II (2,5 p)

Tehtävä 3 (1 p)

Ryhmittele alla luetellut 16 nominia taivutustyypeittäin eli sanatyypeittäin. Merkitse, mitkä sanat suomen nykyisen yleiskielen normien mukaan kuuluvat samaan ryhmään. Kerro kunkin ryhmän kohdalla myös, mikä piirre tai mitkä piirteet erottavat kyseisen taivutustyypin muista mainitse­mistasi taivutustyypeistä.
Käytä analyysissä Leila Whiten kieliopin mukaista jaottelua. Sijoita kukin sana vain yhteen ryhmään. Useampaan kuin yhteen ryhmään sijoittamisesta tulee sakkopisteitä. Ryhmään voi kuulua yksi tai useampia sanoja.

takki, hiiri, vuosi, salmi, lapsi, kuusi (puu), lasi, tähti, trendi, kameli, pilvi, kuusi (lukusana), disketti, lumi, vesi, skeitti

Tehtävä 4 (1 p)

Seuraavassa on lueteltu 7 keksittyä verbiä. Ne muistuttavat rakenteeltaan suomenkielisiä verbejä eli niitä on taivutettu niin kuin vastaavanmuotoisia suomen kielen verbejä taivutettaisiin. Ryhmittele verbit taivutustyypeittäin eli sanatyypeittäin. Merkitse, mitkä sanat kuuluvat samaan ryhmään. Kerro kunkin ryhmän kohdalla myös, mikä piirre tai mitkä piirteet erottavat kyseisen verbityypin muista mainitsemistasi verbityypeistä.
Käytä analyysissä Leila Whiten kieliopin mukaista jaottelua. Sijoita kukin sana vain yhteen ryhmään. Useampaan kuin yhteen ryhmään sijoittamisesta tulee sakkopisteitä. Ryhmään voi kuulua yksi tai useampia sanoja.

säävät, helatkoon, hesakoivat, pastannet, kepäävät, laakaa!, sulitsisin

Tehtävä 5 (0,5 p)

Analysoi alla luetellut viisi verbiä siten, että erotat sanoista vartalon ja kaikki taivutusainekset. Kerro vartalon kohdalla myös, onko kyse vokaali- vai konsonanttivartalosta. Jos vartalossa on taivutustunnuksen edellä tapahtunut jokin muutos, kerro mikä. Nimeä myös taivutusainekset.
Kirjoita vastauksesi samalle konseptiarkille kuin tehtävien 3 ja 4 vastaukset alla olevan esimerkin mukaisesti:

Esimerkki:
sanoisin

sano
vokaalivartalo
  +   isi
konditionaalin tunnus
  +   n
yksikön 1. persoonan persoonapääte

helatkoon
laakaa!
pastannet
kepäävät
sulitsisin

 

OSA III (2,5 p)

Tehtävä 6

Käytä hyväksesi seuraavaa aineistoa ja laadi vieraskielistä suomenoppijaa silmällä pitäen mahdollisimman täydellinen selonteko siitä, kuinka pronomineja se ja ne käytetään suomen kielessä.

Esityksesi on pohjauduttava Leila Whiten kielioppiin, mutta voit nostaa aineistosta lisäksi esiin muita seikkoja. Kirjoita vastauksesi lyhyen, tiiviin esseen muotoon. Arvostelussa kiinnitetään huomiota 1) vastauksen asiasisältöön; 2) siihen, kuinka hyvin annettua aineistoa on käytetty hyväksi; 3) vastauksen kieliasuun.

Vastauksen ihannepituus on 1-2 konseptisivua. Tarkastaja ei lue kahta sivua enempää!

Aineisto:

- Tahtoisit sä nähdä mun uuden koiran?

- Mikä koira se on?

- Se on tiibetinspanieli. Mä tykkään siitä kamalasti.

- Millaisia koiria ne tiibetinspanielit on?

- Ne on pieniä ja niillä on paksu pörröinen turkki. Mä harjaan sitä karvapehkoa joka päivä. Mun äiti on vähän allerginen eikä se siedä sitä että talossa on koirankarvoja.

- Mä tuun huomenna katsomaan sitä ja otan Saran ja Paulin mukaan. Nekin tykkää koirista. Voidaanko me tuoda sille purulelu tuliaiseksi?

- Sehän olis oikein hyvä tuliainen.

 

OSA IV (3,0 p)

Vastaa tehtäviin 7-10 teoksen Äidinkielen merkitykset perusteella. Kirjoita vastaukset niille varattuun tilaan. Tämän osan vastauksista arvioidaan asiasisällön lisäksi myös kieliasua.

Tehtävä 7 (0,75 p)

Selitä, mitä tarkoitetaan sillä että hyvä lukutaito on joustavaa. Anna kolme keskenään erilaista käytännön esimerkkiä, joilla havainnollistat asiaa.

Tehtävä 8 (0,75 p)

Mitä tarkoitetaan diskurssi- eli tekstiyhteisöllä? Määrittele käsite ja anna kaksi selvästi erityyppistä esimerkkiä. Kerro lisäksi, mihin tällaista käsitettä tarvitaan kielentutkimuksessa.

Tehtävä 9 (0,75 p)

Kumpi seuraavista lauseista on tunnekausatiivilause? Miksi? Miksi toinen ei ole?

a) Mulla on nälkä ja kylmä.
b) Mua väsyttää tää kirjoittaminen.

Tehtävä 10 (0,75 p)

Kieli vai murre? Esittele pääsykoekirjan perusteella kolme erilaista kriteeriä, joita on käytetty, kun on pohdittu, onko jokin kielimuoto kieli vai murre. Mainitse lisäksi kolme esimerkkiä kielimuodoista, joiden yhteydessä tätä kysymystä on pohdittu.


© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto