Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

FOLKLORISTIIKKA /
FOLKLORISTIK

Valintakoetehtävät 2006 / Urvalsuppgifter 2006

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne: / Fordringar och provtyp:

  1. Virtanen, L.: Suomalainen kansanperinne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Siikala, A.-L.: Tarina ja tulkinta, s. 17 - 99. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Satu Apon artikkeli / artikeln: Olut, viina ja myyttinen fantasia. Alkoholijuomien synty suomalaisen kansanperinteen mukaan (s. 7 - 28) teoksesta Laaksonen, P., Mettomäki, S-L. (toim.): Kolme on kovaa sanaa. Kirjoituksia kansanperinteestä. Kalevalaseuran vuosikirja 71. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kokeessa on yksi reaalikoetyyppinen kysymys (arvostelu 0-3 pistettä) sekä yksi kysymys, jossa kokelaat analysoivat kokeessa jaettavaa tekstiaineistoa lukemaansa kirjallisuutta soveltaen (arvostelu 0-4 pistettä). Kolmas tehtävä kontrolloi peruskäsitteiden hallintaa (arvostelu 0-3 pistettä). Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.

Provet består av en fråga av realprovstyp (bedöms med 0-3 poäng) och en fråga där sökanden genom tillämpning av de lästa böckerna får analysera det textmaterial som utdelas vid provet (bedöms med 0- 4 poäng). En tredje uppgift är avsedd att kontrollera hur väl sökanden behärskar grundbegreppen (bedöms med 0-3 poäng). Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.

Koetehtävät: / Provuppgifter:

  1. Reaalikoetyyppinen kysymys (arvostelu 0-3 pistettä): Suomalaisen kansanuskon yliluonnolliset olennot.
  2. Tekstiaineiston analyysi (arvostelu 0-4 pistettä): Analysoi oheiset tekstit käyttäen Anna-Leena Siikalan esittämää mallia. Määrittele tekstien perinnelaji(t). Selvitä lukemasi kirjallisuuden avulla myös sitä, millä tavalla tekstit kuvastavat kansanomaista ajattelua.
    A) No se ol' sellanej juttu että siell ol' suutar' käv neulomassa ja ne ol' talor ruuvissa, isäntä käv sitte kanssa syömässä aina samassa pöyvässä missä mestarki oppipoikansa kans ku ol' oikeen nuuka mies ni se katto kuinka voeta kulu. No huomasha sen suutarkim mitä siell ol' takana ni se sanoki sille oppipojallensas sitten että: Minä leikkoan sullet talon nahasta puol'pohjat ku syöt ens kerralla sev voin kaikki ku männää päivälliselle. No ehä poika kahta käskyvä sihit tarvinnus. Se rupeskiv vetelemää heti oikee täyveksillä annoksilla, isäntä sano kuv siin ol' keittovaki sitte huomavunnutti sillek että: Otap poeka lusikka. Kerkii tätä veittilläki, sano poika voa siihi. Suutar' sano: Kyl soat. Isäntä luul että nyt se uhkoa sitä polvihihnalla. Ni se sano isäntä siih, että: Kyl se tartteeki. Poeka söi kaikki sev voi siitä ja sae puol'pohjat vielä. Näissä nyt ov vähän totempereäki kyllä ne sellasia kitupiikkijä ol' toiset ennev vanhaan että sen tieski että sen huomas. (Sysmä 1968. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmat.)
    B) Pyhä Pietari kulkiessaan kerran maan päällä poikkesi erääseen taloon. Talossa emäntä juuri paistoi leipiä. Pietari pyysi emäntää leipomaan pienen kakkaran itselleen. Emäntä tekikin pienen kakkaran, mutta uunissa se kohosi suureksi, kauniiksi leiväksi. Silloin tämä rikas emäntä sanoi: En mie siul näi suurta annakkoa. Sitten Pietari meni köyhän emännän luo, joka mielihyvin antoi kakkaran matkamiehelle. Kun sitten rikas emäntä otti leivät uunista, olivat ne kaikki kiviä, mutta köyhä emäntä sai pienistäkin kakkaroista suuria, kauniita leipiä. (Rautu 1935. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmat.)
  3. Peruskäsitteet (arvostelu 0-3 pistettä): Selitä lyhyesti (kukin noin 5-10 lauseella) seuraavat käsitteet tai nimet:
    a) rekilaulu
    b) etnosentrismi
    c) odotuksen struktuurit
    d) Osmotar.

- - - - -

  1. Fråga av realprovstyp (bedömning 0-3 poäng): Den finska folktrons övernaturliga väsen.
  2. Analys av textmaterial (bedömning 0-4 poäng): Analysera texterna nedan med hjälp av Anna-Leena Siikalas modell.
  3. Bestäm texternas genre(r). Klargör också med hjälp av den litteratur du bekantat dig med hur texterna avspeglar det folkliga tänkesättet.
    A) Nå, det var en sådan historia att skomakaren var på arbete i en gård och fick sin mat där. Husbonden satte sig sedan alltid också att äta vid samma bord som mästaren med sin lärling, och då han var en riktigt snål man såg han efter hur mycket smör det gick åt. Nå nog märkte ju skomakaren vad som låg bakom och han sa åt sin lärling: Jag ska skära åt dig halvsulor av husets läder om du nästa gång när vi går på middag äter upp allt smöret. Nå, pojken behövde ju inte uppmanas till det två gånger. Han började genast lägga in fulla portioner och då det också serverades soppa anmärkte husbonden: Ta en sked också pojke. Nog får man i sig tillräckligt med kniven, sa pojken bara till det. Skomakaren sa: Nog skall du få. Husbonden trodde att skomakaren hotade ge lärlingen ett kok stryk och sa: Det skulle han nog behöva. Pojken åt upp allt smöret och fick halvsulorna därtill. Det är nu lite sanning i det här också för nog var en del sådana snåljåpar förr i tiden att man visste och märkte det. (Sysmä 1968. Finska litteratursällskapets folkminnesarkivs samlingar.)
    B) En gång när Sankte Per vandrade omkring på jorden gick han in i ett hus. Husets värdinna gräddade just bröd. Per bad värdinnan baka en liten kaka åt sig. Värdinnan bakade också en liten kaka, men i ugnen jäste den till ett stort vackert bröd. Då sa den rika värdinnan: Inte ger jag dig ett så stort bröd. Då gick Per till en fattig värdinna som gärna gav en kaka bröd åt vandringsmannen. Då den rika värdinnan tog ut sina bröd ur ugnen hade de alla blivit till stenar, men den fattiga värdinnans små brödkakor blev till stora vackra bröd. (Rautu 1935, Finska litteratursällskapets folkminnesarkivs samlingar.)
  4. Grundbegrepp (bedömning 0-3 poäng): Förklara kort (med ca 5-10 satser per fråga) följande begrepp eller namn:
    a) enstrofing (rekilaulu)
    b) etnocentrism
    c) förväntans strukturer (odotuksen struktuurit)
    d) Osmotar.


© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto