Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

RANSKALAINEN FILOLOGIA /
FRANSK FILOLOGI


Valintakoetehtävät 2005 / Urvalsuppgifter 2005

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

  1. Etudes de français: approches et aspects. Recueil édité par Eva Havu et Juhani Härmä. Publications du Département des langues romanes 13, Université de Helsinki,
  2. Françoise Sagan, Bonjour tristesse.

Valintakokeessa edellytetään ranskan peruskieliopin ja -sanaston hallintaa sekä kykyä omaksua ja analysoida ranskankielistä tekstiä. Koe muodostuu näitä taitoja testaavista tehtävistä: kielitaitoa mittaava osio on käännös suomesta tai ruotsista ranskaan (0-4 pistettä) ja muita taitoja mittaava osa luettuihin teoksiin pohjautuvia tehtäviä (suomeksi/ruotsiksi ja ranskaksi; 0-6 pistettä).
Kokeen kummastakin osasta on selvittävä hyväksyttävästi. Osa on suoritettu hyväksyttävästi, jos sen enimmäispistemäärästä on saatu vähintään puolet. Kokeen kokonaispistemäärän on kuitenkin oltava vähintään 5,0.

Fordringar och provtyp:

  1. Etudes de français: approches et aspects. Recueil édité par Eva Havu et Juhani Härmä. Publications du Département des langues romanes 13, Université de Helsinki,
  2. Françoise Sagan, Bonjour tristesse.

I urvalsprovet fordras att sökanden behärskar det franska språkets grundläggande grammatik och ordförråd samt har förmåga att tillägna sig och analysera franska texter. Provet består av uppgifter som testar den sökande i dessa avseenden: språkkunskaper mäts genom en översättning från svenska eller finska till franska (0-4 poäng) och andra kunskaper genom uppgifter som baserar sig på de lästa böckerna (på finska/på svenska och på franska; 0-6 poäng).
Sökanden måste få godkännbart resultat i provets båda delar. Delprovets resultat är godkännbart om sökanden får minst hälften av maximipoängen för den delen. Sökandens sammanlagda poängtal måste dock vara minst 5,0.


Koetehtävät / Provuppgifter


OSA I / DEL I : TRADUISEZ EN FRANÇAIS.

RESPECTEZ LES INSTRUCTIONS SUIVANTES, FAUTE DE QUOI DES POINTS VOUS SERONT ENLEVÉS :

  1. N'écrivez pas dans la marge.
  2. Traduisez tout le texte.
  3. Donnez une seule traduction du texte.
  4. Ne coupez pas les phrases du texte original. Ne laissez pas de mots en finnois/suédois.

– Miksi ranskasta tuli muutamia vuosisatoja sitten universaali kieli? Usein sanotaan, että ranskan kieli levisi kaikkialle, koska se on on “selvä ja sosiaalinen kieli”. Miten kielitieteilijät selittävät tämän kehityksen?
– Selitys ei ole se, että ranska olisi erityisen “looginen” kieli. Sitä puhuttiin ennen kaikkea hienostelun vuoksi – kuten monissa suurissa yhtiöissä puhutaan nykyisin englantia, vaikka se on kaikille työntekijöille vieras kieli. Ranska oli siirtomaavalta, ja se selittää kielen leviämisen. Sitä puhuttiin kahdensadan vuoden ajan kaikissa suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa, Pariisissa, Madridissa, Lontoossa... Ranskan kielellä oli siis jonkin aikaa sama rooli kuin latinalla oli ollut keskiajalla. Sen asema (siitä keskustellaan paljon, kuten tiedätte) , on tietenkin muuttunut täysin sitten 1800-luvun.
– Voitteko selittää, mikä tekee ranskasta vaikean? Ovatko sen kielioppi ja sanasto erityisen monimutkaisia?
– Tosiasiassa mikään kieli ei ole vaikea. Ne, jotka eivät muistuta meidän omaa äidinkieltämme, saattavat tietenkin tuntua vaikeilta oppia. Niinpä esimerkiksi espanjalaiselle ranska tuntuu yleensä helpommalta kuin suomalaiselle. Kaikki riippuu kuitenkin asenteesta: ihmisen on oltava motivoitunut, jotta hän oppii uuden kielen.

levitä > se propager
kielitieteilijä > linguiste m.
hienostelu > snobisme m.
yritys, yhtiö >entreprise f.
siirtomaavalta > empire colonial m.
keskiaika > Moyen Âge m.
leviäminen > propagation f.

– Varför blev franskan för några århundraden sedan ett universellt språk? Det sägs ofta, att det franska språket bredde ut sig överallt för att det är ett “tydligt och socialt språk”. Hur förklarar språkforskarna den här utvecklingen?
– Förklaringen är inte att franskan skulle vara ett speciellt “logiskt” språk. Det användes framförallt av snobbism – på samma sätt som man på många stora företag nuförtiden talar engelska, även om det är ett främmande språk för alla anställda. Frankrike var en kolonialmakt, och det förklarar språkets spridning. Under tvåhundra års tid talades det i alla stora europeiska städer, i Paris, i Madrid, i London... Franska språket hade alltså under en viss tid samma roll som latinet hade haft på medeltiden. Dess ställning (som ni vet diskuteras detta mycket) har naturligtvis helt förändrats sedan 1800-talet.
– Kan ni förklara vad det är som gör franska språket svårt? Är dess grammatik och ord speciellt invecklade?
– I själva verket är inget språk svårt. De som inte påminner om vårt eget modersmål, kan naturligtvis förefalla svåra att lära sig. Franskan förefaller alltså i allmänhet lättare för en spanjor än för en finländare. Men allt beror ändå på attityden: man måste vara motiverad, för att lära sig ett nytt språk.

breda ut sig > se propager
språkforskare > linguiste m.
snobbism > snobisme m.
företag > entreprise f.
kolonialmakt > empire colonial m.
medeltiden > Moyen Âge m.
spridning > propagation f.


OSA II / DEL II : QUESTIONS THÉORIQUES

Répondez en français, en finnois ou en suédois.

  1. a) Expliquez ce qu’on entend par chaîne référentielle.

    b) Dans l’extrait suivant, tiré de Bonjour tristesse, relevez deux chaînes référentielles différentes composées de cinq éléments. Entourez les éléments de la première chaîne, soulignez ceux de la seconde chaîne.
    Attention ! Si vous donnez plus de cinq éléments pour chaque chaîne, vous perdez des points.

    1 Ce qui m’étonna le plus, les jours suivants, ce fut l’extrême gentillesse d’Anne à l’égard
    2 d’Elsa. Elle ne prononçait jamais, après les nombreuses bêtises qui illuminaient sa
    3 conversation, une de ces phrases brèves dont elle avait le secret et qui aurait couvert la
    4 pauvre Elsa de ridicule. [... Mon père] lui était au contraire reconnaissant et il ne savait
    5 que faire pour lui exprimer sa gratitude. Cette reconnaissance n’était d’ailleurs qu’un
    6 prétexte. Sans doute lui parlait-il comme à une femme très respectée, comme à une
    7 seconde mère de sa fille : il usait même de cette carte en ayant l’air sans cesse de me
    8 mettre sous la garde d’Anne, de la rendre un peu responsable de ce que j’étais, comme
    9 pour se la rendre plus proche, pour la lier à nous plus étroitement.

  2. Dans l’extrait de la question 1 (Ce qui m’étonna... plus étroitement.), cherchez

    a) deux compléments d’objet directs (c.o.d.) sous forme de pronom ; donnez aussi le verbe et la ligne où se trouve le complément d’objet.
    c.o.d. (pronom) _____________ verbe :___________________ ligne :_____
    c.o.d. (pronom) ______________ verbe :___________________ ligne :_____

    b) deux compléments d’objet sous forme de nom (N) ou groupe nominal (GN) ; donnez aussi le verbe et la ligne où se trouve le complément d’objet.
    c.o.d. (N/GN)___________________________ verbe :____________ ligne :_____
    c.o.d. (N/GN) ___________________________ verbe :____________ ligne :_____

    c) deux attributs
    attribut nom/groupe nominal : _______________________________ ligne :_____
    attribut adjectif/groupe adjectival : ____________________________ ligne :_____

  3. a) Expliquez ce qu’on entend par dérivation et exposez-en les principes.

    b) Cherchez trois exemples différents de dérivation dans l’extrait de la question 1 (Ce qui m’étonna... plus étroitement.) ci-dessus.

  4. La grammaire implicite dans l’enseignement des langues étrangères. Présentez les principes, les phases, les avantages, les critiques, etc.

  5. Au regard de la fin de Bonjour tristesse, comment pouvez-vous interpréter les deux citations ci-dessous et que nous disent-elles sur la place du narrateur dans la narration ?
    Attention ! Soyez très précis dans votre réponse ; vous ne devez pas résumer l’action du roman !

    [Huom! Liite on poistettu / OBS! Bilagan har tagits bort (s. 35 & 58)]


    © Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto