Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

ITALIALAINEN FILOLOGIA /
ITALIENSK FILOLOGI


Valintakoetehtävät 2005 / Urvalsuppgifter 2005

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

Il dolce idioma. Avviamento agli studi d’italiano. A cura di Enrico Garavelli e Elina Suomela-Härmä.
Valintakokeessa on kolme osaa:

  1. analyysi ja tiivistelmä (suomeksi tai ruotsiksi) koetilanteessa jaettavasta italiankielisestä tekstistä (0-4 pistettä),
  2. käännös suomesta tai ruotsista italiaan (0-3 pistettä).
  3. teoriaosa, jonka kysymyksiin vastataan suomeksi, ruotsiksi tai italiaksi. Kysymyksiin valmistaudutaan lukemalla em. teos (0-3 pistettä).

Valintakokeessa vaaditaan italian peruskieliopin ja -sanaston hallintaa. Valintakokeeseen voi kielitaidon osalta valmistautua lukemalla esim. lukiossa käytettäviä italian oppikirjoja ja italiankielisiä lehtiä. Kokeen kaikista osista on selviydyttävä hyväksyttävästi. Osa on hyväksyttävästi suoritettu, jos hakija saa siitä vähintään 1,0 pistettä. Kokeen kokonaispistemäärän on kuitenkin oltava vähintään 5,0 pistettä.

Fordringar och provtyp:

Il dolce idioma. Avviamento agli studi d’italiano. A cura di Enrico Garavelli e Elina Suomela-Härmä.
Urvalsprovet består av tre delar:

  1. analys och sammandrag (på svenska eller finska) av italienskspråkig text som delas ut vid provet (0 - 4 poäng),
  2. en översättning från svenska eller finska till italienska (0 - 3 poäng),
  3. en teoretisk del, som förutsätter svar på svenska, finska eller italienska. De sökande kan förbereda sig på frågorna genom att läsa ovannämnda verk (0 - 3 poäng).

Provet förutsätter att sökanden behärskar italienskans grundläggande grammatik och ordförråd. Med avseende på språkkunskaperna kan sökanden förbereda sig för provet genom att läsa t.ex. de läroböcker i italienska som används i gymnasiet samt italienska tidningar. Sökanden måste få godkännbart resultat i provets samtliga delar. Delprovets resultat är godkänn¬bart om sökanden får minst 1,0 poäng. Totalantalet poäng i provet skall ändå vara minst 5,0.


Koetehtävät / Provuppgifter


I. RIASSUNTO E ANALISI DEL TESTO

A. RIASSUNTO

Legga con attenzione il testo e ne faccia un riassunto di 80-100 parole in finnico o in svedese.
[Huom! Liite on poistettu. / OBS! Bilagan har tagits bort. Il testo si basa sulla rubrica di Giampaolo Pansa, L'espresso (in rete, consultato il 21 dicembre 2004)]

B. ANALISI DEL TESTO

1. Risponda alle seguenti domande in finnico o in svedese:

a. Che cosa si può dire dell’autore dell’articolo in base al testo?
b. Lo scrittore è d’accordo con tante famiglie italiane sull’importanza di una laurea?
c. Di che cosa hanno bisogno i giovani secondo Prodi e l’autore dell’articolo?
d. Che cosa si intende, nell’articolo, con il bisogno della verità e della severità?

2. Spieghi che cosa significano, nel loro contesto, le seguenti espressioni (può o tradurle in finnico / svedese o fare una parafrasi in italiano):

a. Tanto che più del 50 per cento di chi ha meno di trent’anni non sa chi scegliere.
b. Come si fa a non essere d’accordo?
c. [...] per tanti gatti non c’è più la trippa
d. [...] la proposta d’introdurre un reddito minimo d’inserimento per i giovani da avviare al lavoro


II. KÄÄNNÖS SUOMESTA ITALIAAN / ÖVERSÄTTNING FRÅN SVENSKA TILL ITALIENSKA

Segua le seguenti istruzioni:
- traduca tutto il testo;
- dia una sola traduzione del testo.

Opi italiaa, niin saat talon Italiasta!

Television uusi kielikurssi ’Talo Italiassa’ on osittain perinteistä kielenopetusta, osittain jotain (aivan) muuta. Kurssille saattoivat hakea kaikki sellaiset, jotka eivät osaa sanakaan italiaa, mutta haluavat oppia sitä nopeasti. Hakijoita oli tuhatkunta. Osaa haastateltiin puhelimitse, osa kutsuttiin Helsinkiin koekuvauksiin. Loppukilpailuun päässeistä viisi on naisia ja viisi miehiä. Haastateluissa kuultiin monenlaisia selityksiä siitä, miksi alkaa opetella uutta kieltä. Tässä muutamia niistä: Rouva Y: Tyttäreni meni viime vuonna naimisiin napolilaisen pojan kanssa. Hänellä ja minulla ei ole yhteistä kieltä, joten emme voi kommunikoida keskenämme. Tyttäreni sanoo, ettei kutsu minua Napoliin, ennen kuin olen oppinut ainakin italian alkeet. Herra Z: Käyn työni takia Milanossa joka kolmas kuukausi. Minusta on ikävä puhua englantia työtovereitteni kanssa. Puhun huonosti englantia ja he puhuvat sitä vielä kehnommin. Kielikurssi kenties ratkaisee ongelmani! Neiti W: Rakastan Italian kirjallisuutta ja Italian taidetta ja suunnittelen parhaillaan matkaa Firenzeen. En halua joutua paniikkiin nähdessäni sellaisia nimiä kuin 'Michelangelo' tai 'Boccaccio', vaan haluan osata ääntää ne oikein. Joka viikko yksi oppilas pudotetaan pois kurssilta. Toivottavasti hänen kiinnostuksensa kieleen ei lopu siihen!

hakea johonkin / söka till ngt: candidarsi (per)
koekuvaus / provfilmning: provino
loppukilpailuun päässyt / finalist: finalista m/f

Lär dig italienska, så får du ett hus i Italien!

Televisionens nya språkkurs ’Ett hus i Italien’ är till en del traditionell språkundervisning, till en del något (helt) annat. Alla som inte kan ett ord italienska, men som vill lära sig det snabbt, kunde söka till kursen. Det fanns ett tusental sökande. En del intervjuades per telefon, en del kallades till Helsingfors för provfilmning. Av finalisterna är fem kvinnor och fem män. I intervjuerna hördes många förklaringar till varför man börjar lära sig ett nytt språk. Här följer några av dem: Fru Y: Min dotter gifte sig förra året med en napolitansk pojke. Han och jag har inget gemensamt språk, så vi kan inte kommunicera med varandra. Min dotter säger, att hon inte bjuder mig till Neapel förrän jag lärt mig åtminstone grunderna i italienska. Herr Z: Jag besöker Milano var tredje månad för mitt arbete. Jag tycker det är tråkigt att tala engelska med mina arbetskamrater. Jag talar dåligt engelska och de talar det ännu sämre. Kanske språkkursen löser mitt problem! Fröken W: Jag älskar Italiens litteratur och Italiens konst och planerar som bäst en resa till Florens. Jag vill inte gripas av panik då jag ser sådana namn som ’Michelangelo’ eller ’Boccaccio’, utan vill kunna uttala dem rätt. Varje vecka blir en student utgallrad från kursen. Förhoppningsvis upphör inte hans / hennes intresse för språket därvid!

(Fonte: Elina Suomela, 2005)


III. DOMANDE TEORICHE

Svolga i seguenti compiti in finnico, in svedese o in italiano (è consentito l’uso di una sola lingua):

  1. Faccia l’analisi logica delle seguenti frasi:
    a. La lingua italiana è sempre più studiata in tutto il mondo.
    b. La sera dello spettacolo Papà ebbe un successo enorme.
  2. Spieghi brevemente che cosa s’intende in linguistica con i seguenti termini: a) anafora; b) diacronico e sincronico; c) subordinata (dia anche due esempi tratti da Giampaolo Pansa, L’espresso; d) idioletto.
  3. Spieghi brevemente a) che cosa s’intende con ”l’età dei comuni”; b) chi era Giuseppe Garibaldi; c) che cosa s’intende con il termine ”Medioevo”.
  4. Spieghi brevemente, dando alcuni esempi, come si possono classificare le lingue del mondo e in quale misura lingue e Stati coincidono.



© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto