Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

MUSIIKKITIEDE / MUSIKVETENSKAP

 

Valintakoetehtävät 2005 / Urvalsuppgifter 2005

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:
Valintakoe koostuu kahdesta osasta: 1. musiikin teoria ja 2. esseekysymykset.

1. Kokeen ensimmäinen osa sisältää musiikin teoriaan liittyviä tehtäviä, joissa hakijan on osoitettava hallitsevansa mm. nuottikirjoituksen ja rytmiopin perusteet, sävellajien etumerkinnät, asteikot (ei kuitenkaan modaaliset) sekä intervallit ja sointuopin alkeet (lähinnä kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen). Osaan kuuluu myös kirjoitettujen musiikkinäytteiden tunnistamis- ja analyysitehtäviä. Osan painoarvo on arvostelussa 1/3 ja sitä varten luetaan Salmenhaara, E.: Sointuanalyysi, johdanto ja luvut I - IX. Otava.

2. Kokeen toinen osa koostuu kahdesta esseekysymyksestä, joiden tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä omaksua ja jäsentää uutta tietoa sekä ilmaista itseään kirjallisesti. Osan painoarvo arvostelussa on 2/3 ja sitä varten luetaan: Tarasti, E., Musiikin todellisuudet, s. iii-iv, 1-16, 63-108, 170-250, 330-335. Yliopistopaino sekä Moisala, P. (toim.): Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas, s. 59-226. Vapk-kustannus.Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.


Fordringar och provtyp:
Urvalsprovet består av två delar: 1. musikteori och 2. essäfrågor.

1. Den första delen av provet består av uppgifter i anslut­ning till musikteori, i vilka sökanden bör behärska bl.a. grunderna i notskrift och rytm­lära , tonarternas förtecken, skalorna (dock inte de modala), interval­lerna samt grunderna i harmonilära (närmast tre- och fyrklangerna och deras omvändningar). Till provet hör också uppgifter där det gäller att känna igen och analysera skrift­liga musikprov. Delen ger 1/3 av provpoängen. Följande litteratur skall läsas Salmenhaara, E.: Sointuanalyysi, inledningen (johdanto) och kapitlen I - IX. Otava.

2. Provets andra del består av två essäfrågor. Dessa mäter bl.a. sökandens förmåga att tillägna sig och analysera nya kunskaper samt förmågan att uttrycka sig skriftligt. Delen ger 2/3 av provpoängen. Sökanden skall besvara frågorna utgående från följande litteratur: Tarasti, E., Musiikin todellisuudet, s. iii-iv, 1-16, 63-108, 170-250, 330-335. Yliopistopaino samt Moisala, P. (red.): Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas, s. 59-226. Vapk-kustannus.

Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.

 


Koetehtävät

 

OSA I

1a.) Tunnista ja nimeä (laatuineen) oheiset intervallit:
Identifiera och namnge följande intervall (definiera också intervallens storlek):

1b.) Kirjoita seuraavat intervallit annetusta sävelestä ylöspäin:
Skriv fäljande intervall från den givna tonen uppåt:

2a.) Määrittele seuraavien Bach-katkelmien sävellajit:
Bekriv vilka tonarter som förekommer i följande Bachfragment:

2b.) Oheisissa asteikossa on yhteensä viisi väärää säveltä. Tunnista virheelliset sävelet (5) ja ympyröi (ainoastaan) ne.
I följande skalor finns det sammanlagt fem toner som är felaktiga. Identifera och ringa in (endast) de fem felaktiga tonerna.

3a.) Analysoi astemerkein (Salmenhaara) seuraavat soinnut annetuissa sävelllajeissa:
Analysera följande ackord i givna tonarter med stegbeteckningar (Salmenhaara).

3b.) Kirjoita seuraavat astemerkein merkityt soinnut annetuissa sävellajeissa:
Skriv följande ackord med stegbeteckningar enligt givna tinarter.

3c.) Nimeä kaikkien mahdollisten duuri- ja (harmonisten) mollisävellajien joukosta viisi sellaista sävellajia, joissa D-duurikolmisointu voi esiintyä kantasointuna eli sävellajiin normaalisti kuuluvana sointuna.
Bland alla tänkbara durtonarter och harmoniska molltonarter, namnge fem sådana tonarter där D-durtreklangen kan förekomma som stamackord, dvs. ett ackord som normalt hör till tonarten.

3d.) Nimeä kaikkien mahdollisten duuri- ja (harmonisten) mollisävellajien joukosta viisi sellaista sävellajia, joissa c-mollikolmisointu voi esiintyä kantasointuna eli sävellajiin normaalisti kuuluvana sointuna.
Bland alla tänkbara durtonarter och harmoniska molltonarter, namnge fem sådana tonarter där c-molltreklangen kan förekomma som stamackord, dvs. ett ackord som normalt hör till tonarten.

4a.) Lisää oheiseen rytmiesimerkkiin puuttuvat tahtiviivat.
I fäljande rytmiska exempel saknas taktlinjer. Skriv in de saknade taktlinjerna.

4b.) Ohessa on kolme rytmiseltä sisällöltään vajaaksi jätettyä tahtia. Täydennä puuttuva tahdinosa siten, että käytät ainoastaan pyydetyn määrän samankestoisia aiaka-arvoja. (Täydennä kahdella/kolmella samankestoisella aika-arvolla.)
I följande exempel finns det tre rytmiskt ofullständiga takter. Komplettera takterna med rätt antal noter med samma tidsvärde. (Fyll i med två eller tre noter med samma tidsvärde.)

Täydennä kahdella samankestoisella aika-arvolla.
Fyll i med två noter med samma tidsvärde.
Täydennä kahdella samankestoisella aika-arvolla.
Fyll i med två noter med samma tidsvärde.
 
Täydennä kolmella samankestoisella aika-arvolla.
Fyll i med tre noter med samma tidsvärde.
 

 


OSA II

Vastaa sekä kohtaan 1.) että 2.).
Besvara både punkt 1.) och 2.).

Kirjoita kumpikin essee eri paperille!
Skriv svaret på varje essäfråga på skilt papper!

Kirjoita nimi ja henkilötunnus jokaiseen vastauspaperiin.
Skriv namn och personbeteckning på samtliga svarspapper.


1.) Esseekysymys, YLEINEN MUSIIKKITIEDE
1.) Essäfråga, ALLMÄN MUSIKOLOGI
Tarasti, E., Musiikin todellisuudet, s. iii–iv, 1–16, 63–108, 170–250, 330–335.

Kirjoita essee jostain kirjassa esitellystä säveltäjästä ja hänen aikakaudestaan.
Skriv en essä om en av de i boken presenterade tonsättarna och dennes tidsperiod.

2.) Esseekysymys, ETNOMUSIKOLOGIA
2.) Essäfråga, ETNOMUSIKOLOGI
Moisala, P. (toim.) Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas, s. 59–226.

Lähdekritiikki kansan- ja kansanomaisen musiikin tutkimuksessa.
Källkritik i undersökning av folkmusik och folklig musik.


© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto