Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

SUOMEN KIELI /
FINSKA SPRÅK

Valintakoetehtävät 2005 / Urvalsuppgifter 2005

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

  1. Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja, s. 76 - 196. Opetusministeriö/Edita
  2. Lehikoinen, Laila: Suomea ennen ja nyt. Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. Finn Lectura
  3. Leino, Pirkko: Suomen kielioppi. 4. tai uudempi painos. Otava.

Valintakokeessa on kysymyksiä em. teoksista sekä kielen rakenteeseen ja käyttöön liittyviä analyysitehtäviä. Kokeen avulla mitataan paitsi tietojen hallintaa ja kykyä soveltaa niitä myös kielenkäyttötaitoa. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 3.
Huomautus:Valintakokeessa on vastattava suomeksi. Niille, jotka pyrkivät ruotsin kieltä taitavien kiintiössä ja jotka eivät ole saaneet päättötodistusta ruotsinkielisestä koulusta tai joilla ei ole todistusta ruotsin kielen erinomaisesta kirjallisesta ja suullisesta taidosta, järjestetään ruotsin kielen koe maanantaina 20.6. kello 9.00 alkaen. (Tiedot äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan koulutusohjelman valinnasta: Aineenopettajan koulutusohjelmat)


Koetehtävät


Osa I (3,3 pistettä)


Tehtävä 1 (1,6 pistettä)

Erottele seuraavista verbinmuodoista kaikki morfeemit ja nimeä ne Pirkko Leinon kieliopin termein seuraavaan tapaan:

kastuimme
kastu | i | mme
vartalo | imperfekti | monikon 1. persoona

Jokaisesta oikein merkitystä rajasta saa 0,04 pistettä, väärin merkitystä -0,02 pistettä ja jokaisesta oikeasta määrityksestä 0,04 pistettä.

kävelivät
kynnät
kynsiä
ollenkaan
mentäköön
ettei
purressaan
pidetymmäksi


Tehtävä 2 (1,7 pistettä)

Jäsennä lauseet Pirkko Leinon kieliopin termein. Ilmoita siis kustakin sanasta, mikä lauseenjäsen se on, sekä sen pääsana.

Sadun Tuhkimolta katosi lasinen kenkä.
Varmaan hän oli juostessaan sen pudottanut
Mahtaneeko kukaan uskoa tällaisiin pikku tarinoihin?


Osa II (3,4 pistettä)

Tämän osan tehtävät perustuvat erityisesti Suomea ennen ja nyt -teokseen.


Tehtävä 3 (1,2 pistettä)

Lue alla oleva murreteksti. Edustaako näyte itä- vai länsimurretta?

Etsi näytteestä viisi erilaista piirrettä, joiden perusteella analysoit näytteen murteen joko itä- tai länsimurteen edustajaksi. Nimeä piirteet lukemasi pääsykoekirjallisuuden perusteella (ks. esimerkkivastausta). Kirjoita paperiin myös tekstistä poimittu esimerkki.

Esimerkkivastaus tilanteesta, jossa tekstissä olisi muoto syöpi:

esimerkki: syöpi
selitys: yksitavuisten verbien preesensin yksikön 3. persoonan pääte pi on itämurteiden piirre


Ni, meit oli sitte flikkoja ja me kuulimme sitte ko kirkolle tuli keskiavaritaloon se semmonen auto. Ja sillon oli se keskiavaren talokin ni se oli airattu yli ympäri. Kylä meki olimme...Kylä oli ihminen kehittymätön! Ko meitä meni sitte mun tuttuja flikkoja, me menimme sitte kattomaan, että minkälainen se oli. Mutta ko pelkäsimme, ettemme uskaltanu mennä muuta ku airan taa! Pelkäsimme jos se tulee päälle. Eikö, eiko ihminen o sillon hyvin kehittymätön! Minä olen nauranu...Yks on viälä sitte, mun tuttavani, ku sillon kävi rippikoulua. Ni, minä oon monta kerttaa sen kans jutellu, että eikö sentään ihminen o kehittymätön! Minä olin Varhemaasa piikana, ja mä olin sillon jo siinä kahrenkymmenenviiren -kuuren vaiheisa.


Tehtävä 4 (1 piste)

Mitkä seuraavista kymmenestä nykysuomeen kuuluvasta seikasta ovat Suomea ennen ja nyt -kirjan esityksen mukaan ikivanhoja eli uralilaiselta tai suomalais-ugrilaiselta kaudelta? Jos seikka kuuluu uralilaiseen tai suomalais-ugrilaiseen kantakieleen, rastita on-vaihtoehto. Jos ei kuulu, rastita ei-vaihtoehto. Oikeasta tiedosta saat 0,1 pistettä, väärästä tiedosta vähennetään 0,1 pistettä. En tiedä -vaihtoehto tuottaa nolla (0) pistettä.

sana pyhä
sana äiti
sana mesi
SVO-sanajärjestys
kieltosanan persoonataivutus
vokaalisointu
konjunktiot
possessiivisuffiksit
foneemi ö
kolmen sisäpaikallissijan sarja


Tehtävä 5 (1,2 pistettä)

Katkelma, jouluevankeliumi, on vuoden 1821 Raamatunsuomennoksesta. Etsi tekstistä
a) kaksi erilaista ortografian
b) kaksi erilaista morfologian eli muoto-opin
c) kaksi erilaista syntaksin alaan kuuluvaa seikkaa
joissa teksti eroaa 2000-luvun alun kirjakielestä. Nimeä tarkastelemasi piirre lukemasi pääsykoekirjallisuuden perusteella. Kirjoita vastausriville myös se esimerkki, jota tarkastelet (ks.mallivastausta, älä käytä mallivastauksen piirrettä omassa vastauksessasi).

Mallivastaus:
Tekstissä käytetään johdonmukaisesti kirjainta w äänteen v merkitsemiseen, esim. päiwinä.


Mutta niinä päiwinä tapahtui, että käsky käwi ulos keisarilda Augustuxelda, että kaikki mailma piti werollisexi laitettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joka tapahtui silloin koska Kyrenius oli maanherra Syriasa. Ja kukin meni kaupungihinsa andamaan itziänsä arwatta. Niin myös Joseph Galileasta Nazaretin kaupungista meni ylös Judeaan, Davidin kaupungiin, joka kutzutan Bethlehem, (sillä hän oli Dawidin huonesta ja sugusta,) Andamaan itziänsä arwatta, Marian hänen kihlatun emändänsä kansa, joka raskas oli. Niin tapahtui heidän siellä ollesansa, että hänen synnyttämisensä päiwät tulit täytetyxi. Ja hän synnytti pojan hänen esikoisensa, ja kapaloitzi hänen, ja pani seimeen: ettei heille ollut siaa majasa. Ja paimenet walwoit siinä paikkakunnasa, ja wartioitzit yöllä heidän laumaansa. Ja katzo, HERran Engeli seisoi heidän tykönänsä, ja HERran kirkkaus ymbäri walaisi heitä: ja he suuresti peljästyit. Ja Engeli sanoi heille: älkät peljätkö: sillä katzo, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka tulewa on kaikelle kansalle: Teille on tänäpänä syndynyt Wapahtaja, joka on Christus HERra Dawidin kaupungisa. Ja tämä on teille merkixi, te löydätte lapsen kapaloittuna, makawan seimesä. Ja kohta oli Engelin kansa suuri taiwallinen sotawäen joukko, jotka husit Jumalata, ja sanoit: Kunnia olkon Jumalalle korkiudesa, ja maasa rauha, ja ihmisille hywä tahto!


Osa III (3,3 pistettä)

Tämän osan tehtävät perustuvat Kieli ja sen kieliopit -teokseen.


Tehtävä 6 (1,2 pistettä)

Vastaa seuraaviin tehtäviin 1–3 ytimekkäästi.

  1. Limittäisrakenne on yksi puhutulle kielelle tyypillinen rakenne. Keksi esimerkkilausuma, joka on limittäisrakenne. Selitä sen jälkeen, mikä tekee keksimästäsi esimerkistä limittäisrakenteen. (0,4 p)

  2. Kaksoiskysymys on myös nimenomaan puhutulle kielelle tyypillinen rakenne. Toimi samoin kuin edellisessä tehtävässä: kirjoita esimerkkilausuma, joka on kaksoiskysymys, ja selitä sen jälkeen, mikä tekee esimerkistäsi kaksoiskysymyksen. (0,4 p)

  3. Kieliopillisilla muodoilla on myös sekundaarisia, affektiivisia tehtäviä. Keksi esimerkkilausuma, jossa suomen lukusuhdetta (yksikkö/monikko) hyödynnetään affektiivisesti. Rengasta lukusuhdetta affektiivisesti hyödyntävä ilmaus. Selitä, millainen affektiivinen merkitys on kyseessä. (0, 4 p)

Tehtävä 7 (2,1 pistettä)

HUOM. Tehtävässä on 2 kohtaa, a ja b. Kohdan b tehtävät nivoutuvat a-kohdan vastauksen laatimiseen. Lue huolellisesti molemmat tehtävänannot (a ja b), ennen kuin ryhdyt tekemään tehtävää.

a) (1,2 p) Kirjoita lyhyt essee, jossa kerrot, mitä tarkoitetaan käsitteellä teksti. Otsikoi kirjoituksesi kysymyksellä Mikä on teksti? Hyödynnä kirjoituksessasi Kieli ja sen kieliopit -teoksen näkemyksiä tekstistä. Ohessa (seuraavalla sivulla) on kolme lyhyttä näytettä (a1–a3): ota kirjoituksessasi kantaa siihen, ovatko näytteet mielestäsi tekstejä ja perustele kantasi.
Kirjoita vastauksesi erilliselle konseptipaperille. Vastauksen maksimipituus on 1,5 sivua. Kiinnitä kirjoituksessasi huomiota myös tekstin sujuvuuteen ja kielen virheettömyyteen. Tehtävän arvioinnissa nekin otetaan huomioon.

b) (0,9 p) Kun laadit a-kohdan vastausta, laadi kirjoitus siten, että siitä löytyy esimerkit seuraavista ilmiöistä. Osoita tekstistäsi siis yksi esiintymä kustakin ilmiöstä.

  1. Sijoita tekstiisi anaforinen pronominiviittaus. Alleviivaa anaforinen pronomini ja kirjoita sen perään sulkuihin (anafora). (0,3 p)

  2. Sijoita tekstiisi referointirakenne. Alleviivaa referointirakenne ja kirjoita sen perään sulkuihin (referointi). (0,3 p)

  3. Sijoita tekstiisi yksi performatiivivirke. Alleviivaa se ja kirjoita sen perään sulkuihin (performatiivi). (0,3 p)

Tehtävä 7a: NÄYTTEET

a1 [Karkeistettu litteraatio aidosta keskustelutilanteesta kioskilla; kaksoissulkeiden sisään on merkitty keskustelijoiden ei-kielellisiä tekoja.]

Myyjä : hei
Asiakas: hei
((Asiakas asettaa jäätelöt tiskille, myyjä lukee hinnat viivakoodinlukijalla.))
Myyjä: neljä euroa
((Asiakas antaa rahaa.))
Myyjä: joo, kiitos

a2
Huomenta. On helmikuun toinen päivä. Tuomas heräsi jo viiden aikoihin laulelemaan pirteänä kuten aina. Tässäpä oli jo tullut nälkä. Jano on ja kahvihammasta alkaa pakottaa kellon lähentyessä 14.30. Omasta kaupastani ovat lopettaneet luomukauraryynien pidon, sitä eivät ostaneet muut kuin minä. Mutta se tarjoaa meille mahdollisuuden kouluttaa maaseudun tukihenkilöitä. Sitten mentiin iltapesulle ja nukkumaan. Ja taas tulee itku! Toinen päivä helmikuuta 1999 on kohdaltani päättynyt. Hyvää yötä!

a3
32-vuotias mimmi hakee elämäänsä tosirakkautta.


© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto