Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS /
SVENSK ÖVERSÄTTNING OCH TOLKNING


Valintakoetehtävät 2005 / Urvalsuppgifter 2005

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

Valintakoe on kaksivaiheinen: I kirjallinen koe ja II suullinen koe.
Kirjallisessa kokeessa on

  1. kaikille yhteinen moniosioinen valintakoekirjaan perustuva koe (arvostelu 0-3 pistettä) ja
  2. moniosioinen haetun kielen/aineen koe (arvostelu 0-4 pistettä).

Kirjallisen kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 1/3 kokeen maksimipistemäärästä.
Suullinen koe on haastattelu (arvostelu 0-3 pistettä), ja siihen kutsutaan kirjallisessa kokeessa parhaiten menestyneitä enintään kolme kertaa oppiaineeseen otettavien määrä.

Kokeessa on kaksi reaalikoetyyppistä tehtävää (vastattava luettavan kirjallisuuden pohjalta), jotka molemmat arvostellaan pistein 0-3, sekä yksi tehtävä, jossa vaaditaan itsenäistä kykyä yhdistellä ja soveltaa koetta varten luettua kirjallisuutta kokeessa annettuun aineistoon. Tämä tehtävä arvostellaan pistein 0-4. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.

I KIRJALLINEN KOE (0-7 pistettä)

  1. Valintakoekirjaan perustuva koe
    Valintakoekirjana on Inkeri Vehmas-Lehdon teos Kopiointia vai kommunikointia? Johdatus käännösteoriaan. Finn Lectura, Helsinki, josta tulee
    a) opitun tiedon hallintaa mittaavia suomenkielisiä tehtäviä (0-1,5 pistettä),
    b) esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan ensisijaisesti hakijan suomen kielen käyttötaitoa (kykyä tuottaa rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä) (0-1,5 pistettä).

  2. Haetun kielen koe
    Koe koostuu kahdesta osiosta, joihin voi valmistautua kertaamalla ruotsin kielioppia, esimerkiksi U. Fiilin, K. Hakala: Fullträff (Finn Lectura), sekä lukemalla ajankohtaisia ruotsinkielisiä asiatekstejä.
    a) ruotsin ja suomen kielen rakenteellisia ja tekstuaalisia ominaisuuksia kontrastoiva osio (0-2 pistettä),
    b) lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, viestinnän ja sisällön kannalta toimivaa ruotsia (0-2 pistettä).

II SUULLINEN KOE (arvostelu 0-3 pistettä)

Suulliseen kokeeseen lähetetään henkilökohtainen kutsu. Suullinen koe on haastattelu, jossa mitataan hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Haastattelu videoidaan arvioinnin tukemiseksi. Haastattelu suoritetaan pääosin hakijan äidinkielellä (suomeksi tai ruotsiksi), osin haettavan oppiaineen kielellä. Venäjään sekä kieliteoriaan ja käännösteknologiaan hakevia haastatellaan kuitenkin suomeksi. Jos hakijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hakijaa haastatellaan pääosin haettavan oppiaineen kielellä, osin suomen kielellä.


Fordringar och provtyp:

Urvalsprovet omfattar två delar: I ett skriftligt prov och II ett muntligt prov.
I det skriftliga provet ingår

  1. ett för alla gemensamt prov i flera delar baserat på urvalsboken (bedömning 0-3 poäng) och
  2. ett prov bestående av flera delar i det språk/ämne till vilket sökanden sökt (bedömning 0-4 poäng).

Det lägsta godkännbara poängtalet för det skriftliga provet är 1/3 av provets maximipoängtal.
Det muntliga provet består av en intervju (bedömning 0-3 poäng), till vilken kallas de som har klarat sig bäst i det skriftliga provet till ett antal som motsvarar tre gånger ämnets kvot.

I SKRIFTLIGA PROVET (0-7 poäng)

  1. Ett prov baserat på följande bok:
    Vehmas-Lehto, Inkeri: Kopiointia vai kommunikointia? Johdatus käännösteoriaan. Finn Lectura, Helsinki och bestående av följande delar:
    a) uppgifter på finska som mäter hur väl sökanden behärskar det inlärda (0-1,5 poäng),
    b) en uppgift som förutsätter svar av essätyp och med vilken man undersöker förmågan att använda finska språket (förmåga att skapa strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text) (0–1,5 poäng).

  2. Ett prov i det språk till vilket sökanden har sökt.
    Provet består av två delar till vilka sökande kan förbereda sig t.ex. genom att repetera svensk grammatik, t.ex. Fiilin, U. - Hakala, K.: Fullträff. Finn Lectura, och läsa aktuella svenskspråkiga saktexter.
    a) ett delprov som kontrasterar strukturella och textuella egenskaper hos svenskan och finskan (0-2 poäng),
    b) en kort översättningsuppgift som testar sökandens förmåga att skapa grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska (0-2 poäng).

II. MUNTLIGA PROVET (bedömning 0-3 poäng)

Det muntliga provet består av en intervju där sökandens motivation och lämplighet för området mäts. Intervjun spelas in på video för att säkerställa en rättvis bedömning. Intervjun förs på sökandens modersmål (finska eller svenska) och delvis på det språk som sökanden sökt till. De som har sökt till ryska eller språkteori och översättningsteknologi intervjuas emellertid på finska. Om sökandens modersmål är annat än finska eller svenska, sker intervjun huvudsakligen på det språk som han/hon sökt till och delvis på finska.


Koetehtävät / Provuppgifter

1. Kaikille yhteinen moniosioinen valintakoekirjaan perustuva koe (arvostelu 0-3 pistettä) /
Provet för alla i flera delar baserat på urvalsboken (bedömning 0-3 poäng)

A) OPITUN TIEDON HALLINTAA MITTAAVA TEHTÄVÄ / UPPGIFT PÅ FINSKA SOM MÄTER DET INLÄRDA

Vastatkaa jokaiseen väittämään 'oikein', 'väärin' tai 'en tiedä'. Merkitkää vastaukset oheistettuun ruudukkoon, jonka otsikkona on Vastauslomake: Osio A. Oikeasta vastauksesta saa pisteen, väärästä menettää yhden. 'En tiedä' -vaihtoehtoa käyttämällä ei saa eikä menetä pistettä. Vastaus on oikein tai väärin sen mukaan, mitä esitetään teoksessa Kopiointia vai kommunikointia (Vehmas-Lehto, Helsinki 1999).

  1. Av-kääntäjän työ on lähinnä filmien tekstitystä. Jonkin verran tehdään myös suullisesti esitettäviä selostustekstejä ja lähinnä animaatiofilmeihin ns. dubbausta eli jälkiäänitystä.
  2. T. Savory (1957) on jäänyt käännöstieteen historiaan, koska hän ensimmäisenä muotoili listan väittämiä, joiden varaan voidaan rakentaa täsmällinen ja johdonmukainen kääntämisen teoria.
  3. Roomalaisten Ciceron ja Horatiuksen kirjoitukset omista käännösperiaatteistaan ovat säilyneet meidän päiviimme. Niinpä tunnetun käännösteorian historiaa pidetään yli 2000 vuoden mittaisena.
  4. Käännösinterferenssi on kielteinen ilmiö, joka johtuu siitä, ettei käännös perustu riittävässä määrin muodolliseen vastaavuuteen.
  5. Muodollinen vastaavuus, se että lähtötekstin kieliasua noudatetaan tarkasti ja sanasanaisuuteen pyrkien, hallitsee nykyaikaista käännösteoreettista ajattelua.
  6. Kielet eivät eroa toisistaan siinä, mitä ne kykenevät ilmaisemaan, vaan siinä, miten ne sen tekevät. Esimerkiksi suomen kielellä pystytään ilmaisemaan samat aspektierot kuin venäjän kielellä, vaikka suomessa ei ole kieliopillistunutta aspektijärjestelmää.
  7. Säännönmukaisten vastineiden teoriaa, jonka perustajiin kuuluu mm. A. Fedorov (1953), on nimitetty myös adekvaattisen kääntämisen teoriaksi. Adekvaatit korvikkeet ovat tämän teorian mukaan vakinaisia vastineita.
  8. Vakinaiset vastineet ovat säännönmukaisten vastineiden teorian näkökulmasta ekvivalentteja eli kahden eri kielen yksiköitä, jotka toimivat toistensa käännösvastineina säännöllisesti, kontekstista riippumatta.
  9. Säännönmukaisten vastineiden teoria ei ole käännöstieteessä enää ajankohtainen, koska se tarjoaa muihin teorioihin nähden vähän tietoa kääntäjän työstä ja niistä konkreettisista tekniikoista, joita käytetään kielten välisistä eroista johtuvien käännösongelmien ratkaisuun.
  10. J. Vinay ja J. Darbelnet (1958) korostavat teoriassaan, että kääntäminen on pohjimmiltaan intuitiivinen tiedonala ja että kääntämismenetelmien luokittelu johtaa mekanistisiin tuloksiin, jotka eivät vastaa todellisuutta.
  11. Vinay ja Darbelnet tarkoittavat transpositiolla sanaluokan muutosta, jossa ilmauksen merkitys ei muutu. Sen sijaan modulaatiossa, kun esimerkiksi lähtökielen sana korvataan tulokielen vastaavan sanan antonyymillä, kyse on näkökulman vaihtumisesta.
  12. J. Catfordilla (1965) on tärkeä asema käännöstieteen historiassa, koska hänen teoriansa ei rajoitu lähtötekstin ja käännöksen vertaamiseen. Hänen mukaansa kielten toisistaan poikkeavilla merkityskomponenteilla ei ole suurta merkitystä. Oleellisinta on lähtötekstin ja käännöksen kuvaamien tilanteiden samankaltaisuus.
  13. Catfordin teorian mukaiset käännösvaihdot (translation shifts) ovat keinoja, joiden avulla muodollisesta vastaavuudesta poiketaan joko ilmauksen tasoa (level) tai esimerkiksi rakenteellista kategoriaa (category) vaihtamalla.
  14. Catfordin situatiiviseen malliin perustuva tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen. Se nojaa autenttisten käännösten todellisuuteen ja kuvaa niitä arvottamatta. Niinpä Catfordin teorian varassa voidaan tehdä aukottomia johtopäätöksiä siitä, millä tavalla asioita eri kielessä todella (luontevasti) ilmaistaan.
  15. J. Catfordin esittelemä situatiivisuuden käsite on käännöstieteilijöiden yleisesti hyväksymä, koska se erottaa toisistaan yhtäältä sen, mitä käännettävä teksti kuvaa (semantiikka), ja toisaalta sen, mitkä ovat käännettävän tekstin viestinnälliset olosuhteet (pragmatiikka).
  16. Kommunikatiivinen käännösteoria ei sisällä lingvistiikkaa.
  17. Formaalinen ekvivalenssi tarkoittaa puhtaimmillaan sitä, että lähtökielen sana käännetään aina samalla tulokielen sanalla ja lähdekielen syntaksi kopioidaan käännökseen.
  18. Käännösteoreetikko Eugene A. Nidan mukaan käännösprosessissa erotetaan analyysi, siirto ja muotoilu. Analyysiin kuuluu kieliopillinen analyysi ja semanttinen analyysi. Denotaatioanalyysi ja konnotaatioanalyysi ovat semanttisen analyysin alalajeja.
  19. Generatiivinen kielioppi eli transformaatioteoria pyrkii selvittämään sitä mekanismia, jonka avulla kielenpuhuja pystyy rajallisin keinoin luomaan rajattoman määrän lauseita, tunnistamaan koskaan kuulemattomia lauseita sekä erottamaan kielenvastaiset konstruktiot kielenmukaisista.
  20. Protokollatutkimuksen avulla pyritään saamaan selville käännösten viestintäkuormitusta.
  21. Semanttiset komponentit eli seemit ovat käsitteen olennaispiirteitä.
  22. Karl Bühlerin mukaan kielellä on kolme perusfunktiota: esittäminen, ilmaiseminen ja vetoaminen.
  23. Think aloud -menetelmän avulla pyritään erottamaan Bühlerin kielen perusfunktiot toisistaan.
  24. Kielen funktio ja tekstifunktio ovat Katharina Reissin mukaan sama asia.
  25. Denotatiivinen merkitys tarkoittaa kielenulkoiseen maailmaan viittaavaa merkitystä.
  26. Gricen maksiimit ovat yleisiä periaatteita, joihin kielen tehokas käyttö ihmisten vuorovaikutuksessa perustuu. Maksiimit koskevat laatua, määrää, relevanssia ja tapaa.
  27. Skoposteoria tarkoittaa, että kääntämisessä on tärkeintä ottaa huomioon nimenomaan käännöksen tarkoitus eli funktio, eikä niinkään lähtötekstin funktio.
  28. Käsitteillä lojaalius, toimeksiantaja ja dynaaminen ekvivalenssi on tärkeä asema skoposteoriassa.
  29. Skoposteorian tärkein anti on se, että se korostaa ekvivalenssin merkitystä käännöksessä.
  30. Käsite desideratiivinen adekvaattisuus tarkoittaa sellaista käännöksen adekvaattisuutta, joka määräytyy vastaanottajan toimeksiannon perusteella ja joka ei ole riippuvainen lähtötekstin alkuperäisestä tekstuaalisesta adekvaattisuudesta.
  31. Pragmaattiset käännösongelmat liittyvät tekstin tilannetekijöihin, erityisesti käännöksen vastaanottajan huomioon ottamiseen.
  32. Pragmaattisiksi adaptaatioiksi kutsutaan niitä muutoksia, jotka tehdään pragmaattisten ongelmien ratkaisemiseksi.
  33. Pragmaattiset adaptaatiot ovat lisäyksiä, poistoja, korvauksia tai järjestyksen muutoksia.
  34. Pragmaattinen adaptaatio ei ole kääntämisen luonnollinen osa eikä liity kommunikatiivisiin käännösteorioihin.
  35. Alluusiot ovat peitettyjä viittauksia lähtökulttuurissa tunnettuihin kaunokirjallisiin teoksiin, historiallisiin tapahtumiin, politiikkaan ja kulttuurielämän hahmoihin jne.
  36. Kääntämisen yhteydessä kulttuuri ymmärretään kapeasti, sillä siihen luetaan vain tieteen ja taiteen piiriin kuuluvat elämän ilmiöt ja osa-alueet.
  37. Konventio tarkoittaa sitä, miten on tapana kirjoittaa tietyn tekstilajin tekstejä. Lähtö- ja tulokielisessä yhteiskunnassa on konventioeroja, ts. tiettyjen tekstilajien tekstejä on tapana kirjoittaa eri tavoin.
  38. Konventioeroihin eivät kuulu määrälliset erot, kuten frekvenssierot ja erot kielellisten keinojen distribuutiossa, jakaumassa.
  39. Käännöstutkimuksessa havainnointia ei voi aloittaa käännöksen analyysista. Havainnointi on aina aloitettava lähtötekstistä.
  40. Takaisinkäännös on kokeellista käännöstutkimusta. Kokeessa koehenkilö tai koehenkilöryhmä kääntää tekstin ja toinen koehenkilö tai koehenkilöryhmä kääntää käännöksen takaisin lähtökielelle.

B) ESSEETYYPPISTÄ VASTAUSTA EDELLYTTÄVÄ KIRJOITUSTEHTÄVÄ / UPPGIFT SOM FÖRUTSÄTTER SVAR AV ESSÄTYP

Tällä kirjoitustehtävällä tutkitaan hakijan suomen kielen käyttötaitoa. Tekstin tulee olla asiatyylinen, ja sen arvioinnissa otetaan huomioon paitsi sisällön loogisuus ja rakenteen johdonmukaisuus, myös ja ensisijaisesti tekstin norminmukaisuus (oikeakielisyys). Kirjoitelman tulee olla noin kaksi sivua.

Med denna uppgift som förutsätter svar av essätyp undersöker man sökandes förmåga att använda finska språket. Texten skall vara sakprosa, och vid bedömningen beaktas inte bara att innehållet är logiskt och textstrukturen konsekvent, utan också och i synnerhet att texten är normenligt (språkligt korrekt).

Tehtävä:
Selvitä, millaisia empiirisiä käännöstutkimusmenetelmiä esitellään teoksessa Kopiointia ja kommunikointia? Johdatus käännösteoriaan. (Vehmas-Lehto 1999).


2. Moniosioinen haetun kielen/aineen koe (arvostelu 0-4 pistettä) /
provet bestående av flera delar i det språk/ämne till vilket sökanden sökt (bedömning 0-4 poäng)

2a. KONTRASTOIVA OSIO – SUOMENKIELINEN ALKUTEKSTI / KONTRASTIV DEL – DEN FINSKA ORIGINALTEXTEN

Tehtävä: Lue ensin suomenkielinen alkuteksti ja sen jälkeen tekstin ruotsinnos. Vertaa suomenkielisen tekstin tummennettuja ja numeroituja kohtia vastaaviin vaihtoehtoisiin ruotsinkielisiin käännöksiin ja valitse annetuista neljästä vaihtoehdosta paras.

Testi koostuu 25 monivalintatehtävästä. Valitse mielestäsi paras vaihtoehto ja merkitse sen kohdalle vastauslomakkeeseen rasti (X). Vain yksi vaihtoehto on mahdollinen. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 0,08 pistettä. Muista kirjoittaa vastauslomakkeeseen nimesi ja henkilötunnuksesi.

Artikkeli on ilmestynyt Pohjola Nordenin jäsenlehdessä, ja ruotsinnoksen on ajateltu ilmestyvän lehden ruotsinkielisessä numerossa. Valitse annetuista vaihtoehdoista se, joka on tekstuaalisesti ja rakenteellisesti paras. Valitsemasi lauseen, sanan tai sanonnan on oltava tekstikokonaisuuteen sopiva ja välitettävä suomenkielistä lausetta, sanaa ja sanontaa vastaava informaatio. Käännöksen tulee olla luontevaa ja kielellisesti hyvää ruotsia.

[HUOM! Tehtäväteksti on poistettu. Teksti on muokattu Sannaliina Nikulan kirjoittamasta artikkelista ”Pohjoismaisella dekkarilla menee lujaa!”, joka on ilmestynyt Pohjola Nordenin jäsenlehden numerossa 2/2003. ]


Din uppgift: Läs den finska originaltexten och den svenska översättningen. Några meningar och fraser i den finska texten har markerats med fet stil och en siffra. Din uppgift är att välja den bästa översättarlösningen av de fyra alternativ som ges i den svenska texten under motsvarande siffra.

Provet består av 25 flervalsuppgifter. Markera det alternativ du väljer med ett kryss (X) i svarsblanketten. Bara ett alternativ är rätt. Varje rätt svar ger 0,08 poäng. Glöm inte att skriva namn och personbeteckning på svarsblanketten.

Artikeln ingår i en tidning för medlemmar i föreningen Pohjola Norden. Den svenska översättningen är avsedd för en svensk version av samma tidning. Bland de alternativ som ges ska du välja det textuellt och strukturellt bästa. Du ska se till att meningen, ordet eller frasen passar in i textens helhet och förmedlar samma information som motsvarande mening, ord och fras på finska. Översättningen ska låta naturlig och vara språkriktig på svenska.

[OBS! Texten för Uppgiften har tagits bort. Texten är bearbetad efter Sannaliina Nikulas artikel ”Pohjoismaisella dekkarilla menee lujaa!”, som utkommit i Pohjola Nordens medlemstidning 2/2003]

2a. KONTRASTOIVA OSIO – RUOTSINNOS / KONTRASTIV DEL – DEN SVENSKA ÖVERSÄTTNINGEN

Merkitse rasti (X) vastauslomakkeeseen parhaimpana pitämäsi vastausvaihtoehdon ruutuun. Vain yksi vaihtoehto on ”paras”. Jokainen oikea vastaus on 0,08 pisteen arvoinen.

Ange ett X i svarsblanketten i den ruta för det alternativ som du anser vara det bästa. Endast ett alternativ är ”det bästa”. Varje rätt svar ger 0,08 poäng.

Nordiska deckare i medvind!

En vanlig uppfattning: Man kan bara läsa deckare på sommarlovet. Och då ska man framhålla att
1a) ”seriös litteratur” man läser vanligen.
1b) vanligen man läser ”seriös litteratur”.
1c) man läser vanligen ”seriös litteratur”.
1d) man vanligen läser ”seriös litteratur”.

En nyare uppfattning:
2a) Det är inne med deckare.
2b) Modet favoriserar deckare.
2c) Det finns mod i deckare.
2d) Deckare är schyst.

Det är hippt att läsa Henning Mankell och hänga med i hur det går för Annika Bengtzon, huvudpersonen i Liza Marklunds böcker. En ännu nyare uppfattning: Deckare är något självklart.
3a) Man behöver inte längre ha en annan attityd
3b) Man får inte längre ha en egen inställning
3c) Man måste inte längre förhålla sig på olikt sätt
3d) Man kan inte längre ha en annorlunda åsikt

till deckare än till annan litteratur. Sin kärlek till deckare behöver man inte försvara.

Jag diskuterar nordiska deckare med författaren Outi Pakkanen, som passar mer än bra som motpart. Hennes första deckare Murhan jälkeen mainoskatko (”Efter mordet blir det reklampaus”) kom ut 1973.

4a) Sedan har det blivit 12 till.
4b) Senare på dem har följt 12.
4c) Sedan har på dem följt 12.
4d) Senare har ännu 12 inkommit.

5a) Outi är mycket duglig
5b) Outi är väldigt passande
5c) Outi är särskilt lämplig
5d) Outi är knappast opasslig

också för att hon älskar nordisk litteratur och är

6a) ett passionerat svenskafans.
6b) en verklig fan för det svenska språket.
6c) en svensk fanatiker.
6d) en varm supporter av svenska språket.

Vi pratar först om olika slags deckare och sedan
7a) om det, hur vår uppskattade författare
7b) om det, hur vår uppskattad författare
7c) om hur vår uppskattad författare
7d) om hur vår uppskattade författare

Matti Yrjänä Joensuu var först i Finland med att beskriva mördare med mänskliga egenskaper. Han började utforska
8a) tankar i sinnet på mördaren,
8b) mördarens sinnesnärvaro,
8c) en mördares tankerörelser,
8d) mördarens sinnestillstånd,

hans sociala bakgrund, alltså orsaker och följder.

– Jag vill påstå att det var när Matti Yrjänä Joensuus Rakkauden nälkä (Hunger efter kärlek) nominerades till Finlandia-priset på 1980-talet som
9a) i Finland börjades förhålla sig till deckare allvarligare,
9b) man i Finland började ändra till en allvarligare inställning till deckare,
9c) deckare i Finland börjades ta mer allvarligt,
9d) man i Finland började ta deckare på större allvar,

säger Outi Pakkanen.

En svensk boom – och en norsk

10a) I världen känns många svenska deckarförfattare:
10b) Många svenska deckarförfattare har blivit kända ute i världen:
10c) Världen känner mycket svenska deckarförfattare:
10d) Mycket svenska deckarförfattare har blivit kända runt i världen:

nyssnämnda Mankell och Marklund, Åke Edwardsson och nykomlingen Anna Jansson –

11a) listan kunde göras längre.
11b) listan kunde fortsättas långt.
11c) man kunde fortsätta listan i längden.
11d) man kunde göra lång lista.

12a) Den norska allmänheten utanför landets gränser känner
12b) Norges publik utanför landsgränserna känner till
12c) Bland norska författare som blivit kända utom landets gränser märks
12d) Norrmannen inom vårt lands gränser vet om

Anne Holt och Karin Fossum. Unni Lindell kommer nog snart att följa dem.

Den finska deckaren är gömd för världen. Nu är den populär och säljer bra i hemlandet –
13a) tack av draghjälpen
13b) tack vare draghjälpen
13c) tack för draghjälpen
13d) tack till draghjälpen

från andra nordiska deckare,
14a) som öppnade finskarnas ögon.
14b) som öppnade finska ögon.
14c) som öppnade ögonen på finnarna.
14d) som fick finländare att öppna ögon.

Men om de finska deckarnas kvalitet har Outi Pakkanen inget ont att säga:
– Finsk kriminallitteratur är av hög klass och
15a) består jämförelsen.
15b) utstår en jämförelse.
15c) håller för en jämförelse.
15d) orkar jämförelsen.

Ett särfall bland finska deckarförfattare är Leena Lehtolainen, vars böcker
16a) har funnit en läsekrets varken i Finland eller i Sverige och i Tyskland.
16b) har hittat en läsekrets inte bara i Finland utan också i Sverige och Tyskland.
16c) har inte hittat fler läsare i Sverige och Tyskland än i Finland.
16d) har läsare förutom i Sverige men även i Tyskland och Finland.

”Det är bra att kunna svenska”

17a) De svenska författare som nämns i artikeln
17b) De svenska författarnamnen av artikeln
17c) Den här artikelns svensknamn
17d) Svenska författarna som nämns i den här artikeln

hör också till Outi Pakkanens favoriter.

18a) – Jag törs inte vänta på
18b) – Jag väntar sällan på
18c) – Jag väntar otåligt på
18d) – Jag orkar inte vänta på

att Mankells och Edwardssons nyaste böcker ska bli översatta till finska. När de kommer ut går jag genast till Akademiska bokhandeln och köper dem inbundna. Jag kan inte ens vänta på pocketupplagan som brukar komma bara några månader efteråt.

19a) Tydligen är det få finskspråkiga som läser böcker på svenska.
19b) Det är förvånande att så få finskspråkiga tycks läsa böcker på svenska.
19c) Det är förundransvärt få finskspråkiga som läser böcker på svenska.
19d) Tyvärr läser få finskspråkiga böcker på svenska.
Det förstår man när man ser de översatta böckernas höga försäljningssiffror.

Outi Pakkanen tycker väldigt mycket om svenska språket. Hon ser det som
20a) en rättighet
20b) ett privilegium
20c) en prioritet
20d) en förrätt

att kunna svenska, Finlands andra inhemska språk.

– Eftersom
21a) nordiska länder
21b) Norden
21c) nordländerna
21d) Nordländerna

är ett så enhetligt område och finländarna så skandinaviska är det fint att kunna

22a) kommentera
22b) uttrycka sig
22c) meddela
22d) informera

på ett skandinaviskt språk, tycker Outi.

”Vi hoppas det fortsätter”

Vi återvänder till deckarna. Som hängivna deckarfans
23a) hoppas vi hårt, att uppskattningen av litteraturen ifråga fortsätter
23b) hoppas vi starkt på att uppskattningen av denna litteratur fortsätter
23c) hoppas vi hårt, att uppskattningen av ifrågavarande litteratur fortsätter
23d) hoppas vi starkt på att uppskattningen av den ifrågasatta litteraturen fortsätter

och att det inte bara är en trend.

Som läsare undrar jag ofta varför kriminalromaner fascinerar oss så. Outi menar att man kan se skildringar av brott som en samhällsbild i koncentrat, särskilt nuförtiden. I bästa fall kan en deckare hjälpa läsaren att förstå tankegången hos en människa,
24a) som sökt eller hamnat till
24b) som hamnat in i eller sökt sig
24c) som hamnat i eller sökt sig till
24d) som sökt till eller hamnat in i

25a) en extrem situation.
25b) en ytterst position.
25c) den extrema positionen.
25d) den yttersta situationen.

Det kan vara både en brottsling och ett brottsoffer. Och det är långt ifrån alltid behagligt.


2b. KÄÄNNÖSTEHTÄVÄ – ÖVERSÄTTNINGSUPPGIFT

2b. Lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, viestinnän ja sisällön kannalta toimivaa ruotsia (0–2 pistettä).

2b. En kort översättningsuppgift som testar sökandens förmåga att skapa en grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska (0–2 poäng).

Käännöstehtävä: Lue tarkasti seuraavat 14 virkettä ja käännä ne sitten mahdollisimman hyvälle ja toimivalle ruotsin kielelle (muutamat tekstin sanoista on annettu ruotsiksi perusmuodossa). Arvostelussa kiinnitetään huomiota 40:een kieliopin, viestinnän ja sisällön kannalta keskeiseen kohtaan, joiden oikeasta ratkaisusta saa kustakin 0,05 pistettä.

Översättningsuppgift: Läs noggrant igenom de följande 14 meningarna och översätt dem sedan till så god och fungerande svenska som möjligt (några ord har getts på svenska i grundform). I bedömningen beaktas 40 grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt centrala företeelser. Varje rätt lösning ger 0,05 poäng.

[HUOM! Suomenkielinen alkulkuteksti on poistettu. Tehtävä on muokattu Suvi Kerttulan artikkelista Luovuuden moniottelijat, Kodin kuvalehti 2/2004 / OBS! Den finska Originaltexten har tagits bort. Uppgiften är fritt redigerad efter Suvi Kettunens artikel Luovuuden moniottelijat ur Kodin kuvalehti 2/2004]



© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto