Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

TAIDEHISTORIA / KONSTHISTORIA

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

Kokeessa kirjoitetaan itsenäinen teosanalyysi. Esseemuotoinen teosanalyysi on kirjoitettava joko annetusta kuvataide- tai arkkitehtuuriteoksesta tai teosryhmästä. Kuva-aineisto ja orientoivat asiatiedot jaetaan tehtävän mukana. Tehtävässä on pystyttävä havainnoimaan ja analysoimaan visuaalista taideteosta sekä ilmaisemaan asiat selkeästi ja perustellen. Asiat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ilmoitetaan kokeessa erikseen. Kuvataiteessa näitä voivat olla esimerkiksi aihe, sisältö ja muoto, rakennustaiteessa tilajärjestely, materiaalinkäsittely ja rakenne. Koe arvostellaan asteikolla 0-10 ja tullakseen hyväksytyksi on hakijan saatava kokeesta vähintään 5 pistettä.

Fordringar och provtyp:

Provet består av en självständig analys av ett verk. Konstverksanalysen skall skrivas i essäform om ett verk eller en grupp av verk antingen ur bildkonsten eller ur byggnadskonsten. Tillsammans med uppgiften utdelas bildmaterial och orienterande fakta. Svaret bör visa att sökanden kan observera och analysera ett visuellt konstverk och ge iakttagelserna ett tydligt och motiverat uttryck. Aspekter som speciellt skall observera meddelas särskilt. Inom bildkonsten kan det gälla t.ex. motiv, innehåll och form, inom byggnadskonsten disposition av utrymmen, materialbehandling och struktur. Bedömning 0 - 10 poäng, det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 5.


Koetehtävät / Provuppgifter

Pääsykokeessa on kaksi analyysitehtävää, joista valitaan toinen, joko vaihtoehto A (kuvataideanalyysi) tai B (arkkitehtuurianalyysi). Tehtävän arvioinnissa kiinnitetään huomiota kykyyn havainnoida ja analysoida visuaalista aineistoa. Vastaa vain yhteen tehtävään.
Provet består av två analysuppgifter, välj den ena, antingen A (bildkonstanalys) eller B (arkitekturanalys). Uppgiften bedöms med hänsyn till iakttagelseförmåga och förmåga att analysera visuellt material. Besvara enbart en uppgift.

Kokeessa edellytetään tehtäven hyväksyttävää suorittamista (väh 5p.). Vähimmäispisteet on ilmoitettu tehtävien kohdalla. Kirjoita vastaus ytimekkäästi korkeintaan kahdelle konseptiarkille.
För ett godkänt prov krävs att minimipoängen (minst 5 p.) fås. Minimipoäng som krävs anges i samband med uppgiften. Skriv svaren kort och gott på högst två papper.

VAIHTOEHTO A (0-10 p., hyväksytyn suorituksen alaraja 5p.)
ALTERNATIV A (0-10 p., minimigräns för godkänt resultat 5p.)

KuvaAl: Edouard Manet: Aamiainen ruohikolla (1863)
KuvaA2: MeNaiset -lehden mainoskuva: Aamiainen ruohikolla(1997)

Bild Al: Edouard Manet: Frukost i det gröna (1863)
Bild A2: Reklambild från tidningen Me Naiset: Frukost I det gröna (1997)

[Liite poistettu /Bilaga har tagits bort]
Vertaile keskenään kuvia 1 ja 2. Pohdi, kuinka Me naiset-lehden mainoksessa on lähestytty modernistisen maalaustaiteen keskeistä teosta ja mitä keinoja mainoksessa on käytetty Kiinnitä huomiota kuvan sisältöon, sommitteluun, tilan jäsentelyyn, värin ja valon käyttöön sekä henkilökuvaukseen.
Jämför bilderna 1 och 2 sinsemellan. Reflektera över hur man har närmat sig ett av den modernistiska målarkonstens centrala verk i tidningen Me Naisets reklam samt vilka medel som använts i denna reklam. Fäst uppmerksamhet vid bl.a. bildens innehåll, komposition, rumsbildning, färg- och ljusbehandling samt figurframställning.

Taustatietoja:
Bakgrundsinformation:

Edouard Manet'n maalaus Le Dejeuner sur l'herbe eli Aamiainen ruohikolla vuodelta 1863 on yksi keskeisimmistä modernin maalaustaiteen teoksista. Ensimmäisen kerran maalaus esitettiin reputettujen salongissa vuonna 1863, kun sitä ei hyväksytty viralliseen Salonki-näyttelyyn. MeNaiset -lehden Aamiainen ruohikolla vuodelta 1997 on esitetty erilaisissa yhteyksissä, muun muassa kookkaissa ulkomainostauluissa, sanoma- ja iltapäivälehdissä sekä Me Naiset-lehdessä. Mainos on saanut tunnustusta esimerkiksi menestymällä mainosalan vuosittain järjestettävässä ilmoituskilpailussa.
Edouard Manets målning Le Dejeuner sur l'herbe eller Frukost i det gröna från 1863 är ett av de mest centrala verken i den modernistiska målarkonsten. Målningen presenterades för första gången år 1863 i en utställning av refuserade verk Detta verk hade inte godkänts till den officiella Salong-utställningen. Tidningen MeNaisets rekåmbild Frukost i det gröna från 1997 har presenterats i många olika sammanhang, bl.a. i stora friluftsreklamskyltar, dagstidningar och kvällstidningar samt i tidningen Me Naiset. Reklamen har fått erkännande till exempel i reklambranschens årliga reklamtävling.

VAIHTOEHTO B (0-10 p., hyväksytyn suorituksen alaraja 5p.)
ALTERNATIV B (0-10 p., minimigräns för godkänt resultat 5p.)

Futuro-talo (1968)
Kuva B1- Kuva B4
Futuro-hus (1968)
Bild B1- Bild B4

[Liite poistettu / Bilaga har tagits bort]
Kuvaile Futuro-taloa ja erittele sen arkkitehtuuria. Kiinnitä huomiota mm. rakennuksen pohjakaavaan, massoitteluun ja tilaratkaisuihin sekä ulko- ja sisäarkkitehtuurin jäsentelyyn. Kiinnitä huomiota myos materiaaleihin ja rakennuksen toiminnallisuuteen. Millä tavalla rakennus sijoittuu ympäristöönsä? Millaisesta asumisesta Futuro kertoo?
Beskriv Futuro-huset och analysera dess arkitektur. Reflektera över bl.a. byggnadens bottenplan, volym, utrymmeslösningar samt utformning av interiör och exteriör. Fäst uppmärksamhet också vid byggnadens material och funktionsduglighet. Hur ligger byggnaden i sig omgivning? Om hurdant boende berättar Futuro?

Taustatietoja:
Bakgrundsinformation:

Arkkitehti Matti Suurosen (s. 1935) suunnittelema Futuro- talo esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa vuonna 1968. Futuro- talot valmistettiin lasikuituvahvisteisesta polyestermuovista eli lujitemuovista. Talon muodossa pyrittiin yhdistämään tarkoituksenmukaisuus, materiaalien ominaisuudet sekä teollisen sarjavalmistuksen vaatimukset. Suomessa valmistettiin yhteensä 20 Futuro- taloa vuosien 1968-1978 välisenä aikana. Futuron mitat olivat seuraavat: läpimitta 8 metriä, korkeus 4 metriä, tilavuus 140 m3 , käyttöpinta-ala 50 m2 , lattiapinta-ala 25 m2, kokonaispaino noin 4000 kg. Matti Suurosen lisäksi talon kehitysryhmään kuuluivat diplomi-insinööri Yrjö Ronkka, teknikot C. J. Olander ja Heikki Tikkanen, Suurosen assistenti Hannu Laitinen, työnjohtajat Peter Stude ja Sven Lindfors. Projektin taloudesta ja valmistamisesta vastasi Polykem Oy.
Det av arkitekt Matti Suuronen (f.1935) planerade Futuro -huset presenterades för publiken första gången år 1968. Futuro-hus tillverkades av glasfiberförstärkt polyesterplast, dvs. armerad plast. I husets form strävade man efter att sammanlinka kraven på ändamålsenlighet, materialegenskaper samt den industriella serietillverkningen. I Finland tillverkades sammanlagt 20 Futuro -hus mellan åren 1968-1978. Proportionerna för Futuro -hus var följande: diameter 8 meter, höjd 4 meter, volym 140 m3, yta 50m2, golvyta 25 m2, totalvikt cirka 4000 kg. Till husets utvecklingsgrupp hörde utöver Matti Suuronen även diplomingenjör Yrjö Ronkka, teknikerna C. J. Olander och Heikki Tikkanen, Suuronens assistent Hannu Laitinen, arbetsledarna Peter Stude och Sven Lindfors. Polykem Ab ansvarade för projektets ekonomi och tillverkning.



© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto