Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten


MUSIIKKITIEDE / MUSIKVETENSKAP

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

Valintakoe koostuu kahdesta osasta: 1. musiikin teoria ja 2. esseekysymykset

  1. Kokeen ensimmäinen osa sisältää musiikin teoriaan liittyviä tehtäviä, joissa hakijan on osoitettava hallitsevansa mm. nuottikirjoituksen ja rytmiopin perusteet, sävellajien etumerkinnät, asteikot (ei kuitenkaan modaaliset) sekä intervallit ja sointuopin alkeet (lähinnä kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen). Osaan kuuluu myös kirjoitettujen musiikkinäytteiden tunnistamis- ja analyysitehtäviä. Osan painoarvo on arvostelussa 1/3 ja sitä varten luetaan Salmenhaara, E.: Sointuanalyysi, johdanto ja luvut I - IX. Otava.
  2. Kokeen toinen osa koostuu kahdesta esseekysymyksestä, joiden tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä omaksua ja jäsentää uutta tietoa sekä ilmaista itseään kirjallisesti. Osan painoarvo arvostelussa on 2/3 ja sitä varten luetaan: Tarasti, E., Musiikin todellisuudet, s. iii-iv, 1-16, 63-108, 170-250, 330-335. Yliopistopaino sekä Moisala, P. (toim.): Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas, s. 59-226. Vapk-kustannus.

Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.

Fordringar och provtyp:

Urvalsprovet består av två delar: 1. musikteori och 2. essäfrågor.

  1. Den första delen av provet består av uppgifter i anslutning till musikteori, i vilka sökanden bör behärska bl.a. grunderna i notskrift och rytmlära, tonarternas förtecken, skalorna (dock inte de modala), intervallerna samt grunderna i harmonilära (närmast tre- och fyrklangerna och deras omvändningar). Till provet hör också uppgifter där det gäller att känna igen och analysera skriftliga musikprov. Delen ger 1/3 av provpoängen. Följande litteratur skall läsas Salmenhaara, E.: Sointuanalyysi, inledningen (johdanto) och kapitlen I - IX. Otava.
  2. Provets andra del består av två essäfrågor. Dessa mäter bl.a. sökandens förmåga att tillägna sig och analysera nya kunskaper samt förmågan att uttrycka sig skriftligt. Delen ger 2/3 av provpoängen. Sökanden skall besvara frågorna utgående från följande litteratur: Tarasti, E., Musiikin todellisuudet, s. iii-iv, 1-16, 63-108, 170-250, 330-335. Yliopistopaino samt Moisala, P. (red.): Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas, s. 59-226. Vapk-kustannus.

Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.

Koetehtävät / Provuppgifter

Kokeen maksimipistemäärä on 10 ja alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä on 4.
Provets maximipoäng är 10 och det lägsta godkännbara poängtalet är 4.

OSA 1 / DEL 1

la.) Nimeä seuraavan näytteen intervallit:
Namnge intervallen i följande exempel:
nuottikuva

lb.) Missä ja minkälaisessa sävellajissa kaikki edelliset intervallit voivat esiintyä?
I vilken tonart kan alla intervallen i föregående exempel förekomma?

2.) Täytä puuttuvat tahdit annetun mallin (sekvensin) mukaisesti.
Fyll i de tomma takterna enligt den givna modellen (sekvensen).
nuottikuva

3.) Jokaisesta seuraavan näytteen tahdista puuttuu yksi nuotti. Sijoita kuhunkin tahtiin tuo puuttuva nuotti niin, että sen kesto on tahtilajiin nähden oikein mitoitettu.
I varje takt i följande exempel saknas en not. Skriv in den saknade noten i varje takt och ge akt på att den ska ha rätt tidsvärde i förhållande till taktarten.
nuottikuva

4.) Kirjoita soinnut annetun sointuasteen ja sävellajin mukaisesti. Skriv ackorden enligt given stegbeteckning och tonart.
nuottikuva

5.) Transponoi seuraava Harry Potter -elokuvan tunnusmusiikki suurta terssiä alemmas es-molliin.
Transponera följande avsnitt ur signaturmusiken till Harry Potter-filmen en stor ters nedåt, till ess-moll.

[Liite poistettu / Bilaga har tagits bort]

6.) Nimeä yhteensä viisi duuri- ja harmonista mollisävellajia, joissa E-duurisointu voi esiintyä kantasointuna, toisin sanoen sävellajiin normaalisti kuuluvana sointuna.
Namnge sammanlagt fem durtonarter och harmoniska molltonarter där E-durackordet kan förekomma som stamackord, dvs. ett ackord som normalt hör till tonarten.

7.) Mallin vähennetty septimisointu voi esiintyä kolmessa muussa harmonisessa mollisävellajissa enharmonisesti toisin kirjoitettuna ja purkautua mallin mukaisesti kunkin sävellajin ensimmäiseen asteeseen. Kirjoita soinnun enharmoniset vastineet ja tunnista sävellajit. Enharmonia tarkoittaa sitä, että soinnun kirjoitusasu muuttuu, mutta se säilyy säveltasollisesti samana.
Det förminskade septimackordet i exemplet kan förekomma i tre andra harmoniska molltonarter, annorlunda skrivet men enharmoniskt identiskt, och kan upplösas i första steget i respektive tonart. Skriv ackordets enharmoniska motsvarigheter och namnge tonarterna. Med enharmoni avses att skrivsättet ändras men tonhöjden förblir densamma.

OSA 2 / DEL 2

Vastaa sekä kohtaan 1.) että 2.).
Besvara både punkt 1.) och 2.).

1.) Esseekysymys, YLEINEN MUSIIKKITIEDE (Tarasti, E., Musiikin todellisuudet)
Improvisaation merkkikieli. Määrittele "improvisaatio" ja esittele Tarastin näkemys improvisoinnista viestintänä ja merkityksen muodostamisena.

1.) Essäfråga, ALLMÄN MUSIKOLOGI (Tarasti, E., Musiikint todellisuudet<)
Improvisationens teckenspråk. Definiera "improvisation" och presentera Tarastis syn på improvisation som kommunikation och som ett sätt att skapa betydelse.

2.) Esseekysymys, ETNOMUSIKOLOGIA (Moisala, P. (toim), Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas)
Selitä aluksi, mitä Laitinen tarkoittaa "talonpoikaismusiikin estetiikalla" ja esitä sitten oma mielipiteesi hänen teoriastaan.

1.) Essäfråga, ETNOMUSIKOLOGI (Moisala, P. (toim), Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas)
Förklara först, vad Laitinen menar med "allmogenmusikens estetik" och redovisa sedan för dina egna åsikter om hans teori.


© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto