Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

ITÄMERENSUOMALAISET KIELET / SUOMALAIS-UGRILAINEN KIELENTUTKIMUS
ÖSTERSJÖFINSKA SPRÅK / FINSK-UGRISK SPRÅKFORSKNING

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsprovuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

  1. Häkkinen, K.:Kielitieteen perusteet. Tietolipas 133, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
  2. Laakso, J.:Karhunkieli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Valintakokeessa on kysymyksiä em. teoksista sekä kielen rakenteeseen ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Kokeen avulla mitataan sekä tietojen hallintaa että kykyä soveltaa niitä. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.

Fordringar och provtyp:

  1. Häkkinen, K.:Kielitieteen perusteet. Tietolipas 133, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
  2. Laakso, J.:Karhunkieli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Urvalsprovet innehåller frågor ur nämnda verk och uppgifter som gäller språkets struktur och användning. Med provet vill man mäta hur sökanden behärskar sin kunskap och kan tillämpa den. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.

KOETEHTÄVÄT / PROVUPPGIFTER

Kokeessa on viisi kysymystä, joista kustakin voi saada enintään 2 pistettä. Koko kokeen suurin mahdollinen pistemäärä on 10. Alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.
Provet består av fem frågor, för vilka kan man få högst 2 poäng varandra, för hela provet altså 10 poäng. För att bli godkänd måste man få åtminstone 4 poäng.

1.Kysymys koostuu kahdesta osasta.
1. Frågan består av två delar.

1a. Lue liitteessä A oleva vepsän kielinen teksti ja sen suomenkielinen käännös. Analysoi niiden perusteella suomen ja vepsän välisiä äänneopillisia eroja [LIITE POISTETTU].
1a. Läs den vepsiska texten och finska översättningen i bilagan A. Analysera utgående från dem de fonologiska skillnaderna mellan finskan och vepsiskan [BILAGAN HAR TAGITS BORT].

1b. Luonnehdi suomen ja saamen kielisukulaisuutta ja kielikontakteja seuraavien pohjoissaamen sanojen perusteella: sápmi 'saame', bargat 'tehdä työtä', albmi 'taivas', ilbmi 'ilma', gea5dgi 'kivi', njálla 'naali', jeaggi 'jänkä'.
1b. Beskriv språksläktskap och språkkontakter mellan östersjöfinska och samiska språk utgående från följande nordsamiska ord: sápmi 'same', bargat 'arbeta', albmi 'himmel', ilbmi 'luft', gea5dgi 'sten', njálla 'fjällräv', jeaggi 'jänkämyr'.

2.Vastaa kahteen kysymykseen seuraavista kolmesta
2. Ge svar på två av de följande tre frågorna


2a. Viro Neuvostoliiton yhteydessä
2a. Estland i Sovjetunionen.

2b. Mitä tarkoitetaan kantasuomella? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä sillä on nykysuomen kanssa?
2b. Vad förstås med termen kantasuomi (urfinskan). Vilka likheter och skillnader har den med nufinskan?

2c. Miksi unkarin kuulumista suomalais-ugrilaisiin kieliin on epäilty?
2c. Varför har ungerskans tillhörighet i de finsk-ugriska språken betvivlats?

3. Tutustu liitteessä B olevaan aineistoon ja käännä sen perusteella lauseet 3a-b suomeksi ja lauseet 3c-e komiksi.
3. Granska materialet i bilagan B och översätt med stöd av denna satserna 3a-b från komi till svenskan och satserna 3c-e från svenska till komi.


a) Sijö radejtö dvzudvzyd pujas.
b) Komi muyn abu ydvzyd kar.

c) Sinä opetat minua.
c) Du lär mig.

d) Tämä kaupunki kasvaa nopeasti.
d) Det här staden växer snabbt.

e) Hän ei rakasta pieniä kyliä.
e) Han älskar inte små byar.

4. Pitävätkö seuraavat väitteet paikkansa. Laita rasti oikean vaihtoehdon ruutuun. Väärä vastaus antaa miinuspisteinä puolet oikean vastauksen arvosta, en tiedä-vastauksesta et menetä pisteitä.
4. Stämmer nedanstående påståenden? Kryssa för rätt alternativ. Fel svar ger minuspoäng hälften av det rätta svarets poängvärde, "vet ej" ger noll poäng.


Nostraattihypoteesin mukaan uralilaiset kielet eivät ole sukua dravidakielille.
Enligt den sk. nostratiska hypotesen är de uraliska språken inte besläktade med dravidaspråken.

August Leskien ja Hermann Paul kuuluivat Prahan koulukuntaan.
August Leskien och Hermann Paul tillhörde den sk. pragska skolan.

Komplementaarisessa distribuutiossa olevat foneemit esiintyvät samassa äänneympäristössä.
Fonemer som är i den komplementa distributionen förekommer i samma ljudomgivningen.

Suomalais-ugrilainen on kopulatiivinen yhdyssana.
Finsk-ugrisk är ett kopulativt sammansatt ord.

De Saussure loi transformatiivis-generatiivisen kielioppikuvauksen.
De Saussure skapade den transformativ-generativa grammatikbeskrivningen.

Taivutusmuotojen luettelointia kieliopissa kutsutaan paradigmamalliksi.
Förteckningen av böjningsformer i grammatiken kallas pradigmatiska modellen.

Infinitiivi on verbin nominaalimuoto.
Infinitiv är verbens nominalform.

Syvärakenne ja pintarakenne kuuluvat funktionaaliseen lauseopin teoriaan.
Djupstruktur och ytstruktur tillhör funktionala satslärans teori.

Fuusiokielessä kieliopillisella kategorialla on useita muotoja.
I fusionala språk har en grammatisk kategori flera olika former.

Unkarissa on yhdeksän paikallissijaa.
Det finns nio lokalkasus i ungerskan.

Transitiivilause on tyyppiä NP+V.
Transitivsats tillhör typen NP+V.

Mansilla on noin 10.000 puhujaa.
Mansi har omkring 10 000 talare.

Keli ja herne ovat balttilaisia lainasanoja.
Finska keli 'vädret; väglag, glid' och herne 'ärt' är baltiska lånord.

SOFIN on suomalais-ugrilaisten kansojen ystävyysseura.
SOFIN är en finsk-ugrisk vänskapsförening.

Friedrich Kreutzwald loi viroon uudissanoja "tyhjästä".
Friedrich Kreutzwald skapade nya ord till estniskan "från intet".

Trianonin rauhansopimus solmittiin 1922.
Trianons fred slöts 1922.

5. Ympyröi oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehto on oikein. Väärä vastaus antaa miinuspisteenä puolet oikean vastauksen arvosta, en tiedä-vastauksesta et menetä pisteitä.
5. Ringa in rätt alternativ. Endast ett alternativ är rätt. Fel svar ger minuspoäng hälften av det rätta svarets poängvärde, "vet ej" ger noll poäng.


Eläviä saamen kieliä on noin a) 7 b) 10 c) 12 d) 15 e) en tiedä.
Levande samiska språk finns cirka a) 7 b) 10 c) 12 d) 15 e) vet ej

t ja k ovat a) frikatiiveja b) laryngaaleja c) klusiileja d) velaareja e) en tiedä
t och k är a) frikativer b) laryngaler c) klusiler d) velarer e) vet ej

Nganasani kuuluu a) permiläisiin kieliin b) ugrilaisiin kieliin c) mordvan kieliin d) samojedikieliin e) en tiedä
Nganasan tillhör a) permiska språken b) ugriska språken c) mordviniska språken d) samojediska språken e) vet ej

Konvergenssi on a) sanojen ja kieliopillisten elementtien lainautumista b) kielten rinnakkaiskehitystä c) semanttinen vastakohtasuhde d) fonologinen oppositio e) en tiedä
Konvergens är a) lånandet av ord och grammatiska element b) parallell utveckling av språk c) semantiskt motsatsförhållande d) fonologisk opposition e) vet ej

Saamen totesi muistuttavan unkaria a) M.A. Castrén b) Sámuel Gyarmathi c) Martin Fogel d) Janos Sajnovics e) en tiedä
Att samiskan liknar ungerskan konstaterades först av a) M.A. Castrén b) Sámuel Gyarmathi c) Martin Fogel d) Janos Sajnovics e) vet ej

Unkarin valtion perustajana pidetään a) Árpádia b) Matias Corvinusta c) Tapani Pyhää d) Miklos Horthya.
Som grundaren av Ungerska riket beaktas ) Árpád b) Matias Corvinus c) Staffan den helige d) Miklos Horthy e) vet ej

Livvi on a) eteläkarjalaa b) vienankarjalaa c) lyydiä d) Tverin karjalaa e) en tiedä
Livvi är a) sydkarelskan b) norra karelskan c) lydiskan d) Tverska karelskan e) vet ej

Nesessiivirakenne ilmaisee a) aspektia b) välttämättömyyttä c) tekemisen laatua d) objektin määräisyyttä tai epämääräisyyttä e) en tiedä
Nesessiva strukturer uttrycker a) aspekt b) nödvändighet c) gärningens kvalitet d) bestämt eller obestämt objekt e) vet ej

Sanaluokkajaon perusteet esitti jo a) Tacitus b) Pytheas c) Dionysios Traakialainen d) Apollonios Dyskolos e) en tiedä
Ordklassfördelningens principer framförde redan a) Tacitus b) Pytheas c) Dionysios Trax d) Apollonios Dyskolos e) vet ej

Kompetenssin ja performanssin erotti a) Ferdinand de Saussure b) Roman Jakobson c) Eduard Sapir d) Noam Chomsky e) en tiedä
Kompetensen och performansen särskiljde a) Ferdinand de Saussure b) Roman Jakobson c) Eduard Sapir d) Noam Chomsky e) vet ej

Viron saksankielinen yläluokka sai alkunsa a) 1000-luvulla b) 1200-luvulla c) 1400-luvulla d) 1500-luvulla e) en tiedä.
Den tyskspråkiga överklassen i Estland uppkom på a) 1000-talet b) 1200-talet c) 1400-talet d) 1500-talet e) vet ej

LIITE / BILAGA B
Kominkielisiä lauseita / Satser på komi
Me addza ydvzyd kerka.
Minä näen suuren talon.
Jag ser ett stort hus.

Sijö vivcvcisö mivca rytjas.
Hän odottaa kauniita iltoja.
Han väntar på vackra kvällar.

Tajö abu kar.
Tämä ei ole kaupunki.
Det här är inte en stad.

Sijö olö ivcöt siktyn.
Hän elää pienessä kylässä
Han lever i en liten by.

Najö olöny gavzaa.
He elävät iloisesti
De lever glatt.

Komi mu zev mivca.
Komin maa on hyvin kaunis
Komilandet är mycket vackert.

Tani bydmö dvzudvzyd pu.
Tässä kasvaa korkea puu
Här växer ett högt träd.

Pujas abu dvzudvzydös.
Puut eivät ole korkeita
Träden är inte höga.

Me radejta tenö.
Minä rakastan sinua
Jag älskar dig.

Te givzan nebög.
Sinä kirjoitat kirjaa
Du skriver en bok.

Te on radejt kar.
Sinä et rakasta kaupunkia
Du älskar inte staden.

Sijö oz givz pismojas.
Hän ei kirjoita kirjeitä
Han skriver inte brev.

Sijö velödö menö.
Hän opettaa minua
Han lär mig.

Tajö siktyn 1000 olys.
Tässä kylässä on 1000 asukasta.
Det finns 1000 invånare i den här byn.

Karjas bydmöny ödjö.
'Kaupungit kasvavat nopeasti'
Städer växer snabbt.


©Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto