Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

SUOMEN KIELI / FINSKA SPRÅKET

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsprovuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

  1. Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja s. 76 - 196. Opetusministeriö/Edita,
  2. Aalto, S. - Hakulinen, A. - Laalo, K. - Leino, P. - Lieko, A. (toim.): Kielestä kiinni. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
  3. Leino, Pirkko: Suomen kielioppi. 4. tai uudempi painos. Otava.

Valintakokeessa on kysymyksiä em. teoksista sekä kielen rakenteeseen ja käyttöön liittyviä analyysitehtäviä. Kokeen avulla mitataan paitsi tietojen hallintaa ja kykyä soveltaa niitä myös kielen-käyttötaitoa. Kokeen alinta hyväksyttävää pistemäärää ei ole määritelty.
Huomautus: Valintakokeessa on vastattava suomeksi. Niille, jotka pyrkivät ruotsin kieltä taitavien kiintiössä ja jotka eivät ole saaneet päättötodistusta ruotsinkielisestä koulusta tai joilla ei ole todis-tusta ruotsin kielen täydellisestä taidosta, järjestetään ruotsin kielen koe.

Fordringar och provtyp:

  1. Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja s. 76 - 196. Undervisningsministeriet/Edita,
  2. Aalto, S. - Hakulinen, A. - Laalo, K. - Leino, P. - Lieko, A. (toim.): Kielestä kiinni. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
  3. Leino, Pirkko: Suomen kielioppi. 4:e eller nyare upplaga. Otava.

Urvalsprovet omfattar frågor ur nämnda verk och därtill uppgifter där man skall analysera språkets struktur och språkbruket. Provet mäter såväl kunskaperna och förmågan att tillämpa dem som förmågan att använda språket. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet har lämnats odefinierat.
Anmärkningar: Sökande till finska språket skall besvara frågorna i urvalsprovet på finska. För dem som ansöker om inträde till finska språket inom kvoten för sökande med kunskaper i svenska och som inte har avgångsbetyg från svenskspråkig skola eller intyg över fullständiga kunskaper i svenska anordnas ett prov i svenska.

Kokeessa on kolme osaa. Ensimmäinen osa (osa I) sisältää tehtävät 1–3, toinen osa (osa II) tehtävät 4–6 ja kolmas osa (osa III) tehtävän 7. Kirjoita osan I vastaukset tehtäväpaperiin niille varattuun tilaan. Osien II ja III vastaukset kirjoitetaan konseptipaperiin, kukin tehtävä omalle arkilleen.
Vastausten maksimipistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Osan I tehtävässä 2 vääristä vastauksista tulee miinuspisteitä. Koko kokeen maksimipistemäärä on 10.
Merkitse nimesi ja henkilötunnuksesi sekä tehtäväpaperiin että jokaiseen konseptipaperiin.
Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi selvällä käsialalla kaikkiin kysymyksiin.
Kokeessa on vastattava suomeksi.

KOETEHTÄVÄT / PROVUPPGIFTER

OSA I / DEL I (3 pistettä)

Tehtävät 1–3 perustuvat Pirkko Leinon Suomen kielioppiin, ja vastauksissa käytetään tämän kieliopin mukaista luokittelua ja käsitteistöä. Kirjoita vastauksesi tehtäväpaperiin.

Tehtävä 1: Lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot (1 piste)
1A) Jokaisessa seuraavista virkkeistä on jokin lauseenvastike. Alleviivaa lauseenvastikkeet (on tärkeää, että mukaan tulee jokainen sana, jonka ajattelet olevan osa lauseenvastiketta) ja nimeä ne.

a) Hän sanoi kysymyksen ratkenneen onnellisesti.
b) Hän teki parhaansa oppiakseen vaaditut taidot.
c) Sitä toista asiaa hän kyllä tunnusti vähän pelkäävänsä.
d) Luettuaan saamansa kirjeen hän työnsi sen taskuunsa ja unohti sen heti.

1B) Poimi edellisen tehtävän virkkeistä kaikki verbin nominaalimuodot ja kirjoita ne seuraavaan tyhjään tilaan. Merkitse jokaisen poimimasi sanan viereen, mikä muoto se on. Erota sanasta pystyviivoin tunnus, joka tekee muodosta nominaali-muodon.
Esimerkki: jos tekstissä olisi muoto nukkuessa, käsittelisit sen näin:
nukku /e/ ssa, aktiivin II infinitiivi

Tehtävä 2: Lauseenjäsennys (1 piste)
2a) Etsi seuraavista lauseista kaikki objektit. Merkitse jokainen objekti alleviivaamalla se ja vedä siitä nuoli pääsanaan.
2b) Etsi seuraavista lauseista kaikki predikatiivit. Merkitse jokainen predikatiivi ympyröimällä se ja vedä siitä nuoli pääsanaan.
Huomaa, että lauseessa ei välttämättä ole kumpaakaan. Vääristä yrityksistä tulee miinuspisteitä.
Kirja on Tuulikin.
Kirja on Tuulikilla.
Tuulikki on koulussa.
Onko tiskit tiskattu?
Ovatko lapset jo nukkumassa?
Onko kahvi liian kuumaa?
Tuomas luottaa aina hyvään onneensa.
Tuomas keksi hyvän keinon saada äidiltä karkkia.
On ihanaa tanssia sambaa.
Tahdon tanssia sambaa koko yön.
Nyt on aika lähteä töihin.
Tämän talon lattiat ovat lakatut.
Tämän talon lattiat on Jussi lakannut.
Aina keväisin ojanpenkoille ilmestyy leskenlehtiä.

Tehtävä 3 (1 piste)
Suomen kielen sanavartaloissa esiintyy vartalon loppuvokaalin vaihtelua, kun sanaan liitetään i-alkuinen tunnus tai pääte. Vaihteluun vaikuttavat paitsi vartalon loppuvokaalin laatu myös muuta-mat muut sanan äännerakenteeseen liittyvät tekijät. Edessäsi on joukko substantiiveja, joista on annettu yksikön nominatiivi ja monikon inessiivi, ja verbejä, joista on annettu aktiivin indikatiivin preesensin ja imperfektin yksikön ensimmäinen persoona. Muodosta tämän aineiston perusteella säännöt, jotka kertovat, mitä tapahtuu sanavartalon loppuvokaalille monikon tai imperfektin i:n edellä. Jäsennä vastauksesi vokaaleittain ja näytä aina, mihin aineiston sanoihin sääntö perustuu. Säännöistä pitää käydä ilmi 1) mitä loppuvokaalille tapahtuu: säilyykö se vai kokeeko se muutoksen, ja jos kokee niin millaisen; 2) mitkä tekijät sanan äännerakenteessa aiheuttavat loppuvokaalin säilymisen tai muuttumisen; 3) vaikuttaako se, onko kyse monikon vai imperfektin i:stä.
katu : kaduissa, luku : luvuissa, nukun : nukuin, kala : kaloissa, koira : koirissa, muna : munissa, kannan : kannoin, nostan : nostin, unohdan : unohdin, kivi : kivissä, lapsi : lapsissa, luistelen : luistelin, menen : menin, kaappi : kaapeissa, kori : koreissa, hypin : hypin, tanssin : tanssin
Aineisto ei kata kaikkia mahdollisia tapauksia: vastaukseksi odotetaan sääntöjä, jotka riittävät selittämään tässä esillä olevat tapaukset. Kirjoita vastauksesi tähän paperiin.

OSA II (4 pistettä)

Tehtävä 4 (1 piste)


Kirjassa Kieli ja sen kieliopit on esitelty lyhyesti suomen peruslausetyypit, joita on kahdeksan. Edessäsi on kahdestakymmenestä lauseesta koostuva aineisto. Tehtäväsi on jakaa aineisto ryhmiin peruslausetyyppien mukaisesti: tee kahdeksan ryhmää, joihin sijoittuu vähintään kaksi lausetta jokaiseen. Perustele jako. Oleellista on aineiston ryhmittely: lauseet on saatava ryhmittymään järkevillä perusteilla keskenään samanlaisiin. Perusteluksi riittää peruslausetyypin nimeäminen, mutta toisaalta tehtävästä saa pisteitä jaottelun loogisuuden ja hyvien perustelujen perusteella, vaikka ei muis-taisi peruslausetyyppien nimityksiä. Kirjoita vastauksesi konseptipaperiin.

Aineisto:
Tyttö osti suklaalevyn.
Tuo on sinun.
Minä nukun.
Tytöt ovat hyviä pelaajia.
Pullossa on viiniä.
Miehet asuvat Tampereella.
Kadulla on nimi.
Tuulee kovaa.
Minua väsyttää.
Lapsille kävi hyvin.
Kadulle ryntäsi poikia.
On helle.
Poika potkaisi palloa.
Nainen on vihainen.
Pojalla on sininen takki.
Päätäni särkee.
Lapset leikkivät.
Pihalla leikkii lapsia.
Naiset kaatavat puut.
Matista tuli opettaja.


Tehtävä 5 (1 piste)


Käsittele seuraava teksti niin, että erottelet siitä ensin kaikki lauseet ja numeroit ne. Etsi sen jälkeen kunkin lauseen kieliopillinen subjekti ja nimeä sen semanttinen rooli.

PYÖRÄILIJÄ JÄI AUTON ALLE
Nummi-Pusula Yksitoistavuotias tyttö loukkaantui vakavasti eilen Nummi-Pusulan Saukkolassa jäätyään polkupyörineen henkilöauton alle. Tyttö lähti ylittämään ykköstietä kuudenkymmenen kilometrin nopeusrajoitusalueella, mutta ei ilmeisesti havainnut paikalle tulevaa henkilöautoa, vaan ajoi sen eteen.

Tehtävä 6 (2 pistettä)

Tekstin koossa pitävää voimaa kutsutaan koheesioksi. Koheesio eli sidosteisuus voi syntyä tekstiin monin eri keinoin. Etsi seuraavasta tekstistä viisi erilaista koheesiokeinoa ja nimeä ne lukemasi pääsykoekirjallisuuden perusteella.

OPETTAJAPULALTA EHKÄ VÄLTYTÄÄN
Kerrankin näyttää siltä, että päättäjät ja viranomaiset ovat osanneet ottaa oppia aikaisemmista ereh-dyksistään ja torjua uhkaavan opettajapulan ajoissa. Vaikka esimerkiksi puolet lukion opettajista jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä, uutta pätevää väkeä on valmistumassa ajoissa. Opettajatilanteen tarkan kartoituksen pohjalta laadittiin vuosille 2001–2003 ja 2004–2006 lisäkoulutusohjelmat, jotka ainakin tähän asti ovat toteutuneet. Ensimmäisessä jaksossa lisättiin opinto-ohjaajien, luokan-, erityis- ja kielten opettajien sekä matematiikan ja luonnontieteiden opettajakoulutusta. Seuraavina ovat vuorossa liikunnan ja taideaineiden opettajat. Epäilyksistä huolimatta lisäkoulutuspaikoille on ollut myös tarpeeksi hakijoita. Jopa matematiikan opiskelijoita eri yliopistot ovat saaneet hyvin tai kohtuullisesti. Yhteensä lisärahoituksen turvin koulutetaan 5 500 opettajaa. Koulutukseen on pyritty ottamaan 10–15 prosenttia laskettua tarvetta enemmän opis-kelijoita, koska jotkut keskeyttävät opintonsa tai eivät valmistuttuaan pysykään opettajina. Opettajia siis valmistuu riittävästi, mutta kunnat ja koulut vaikuttavat omilla ratkaisuillaan siihen, miten hyvin ne saavat pätevää väkeä. Onko työilmapiiri myönteinen ja kannustava? Riittävätkö rahat kunnollisiin oppikirjoihin, tukiopetukseen ja kouluavustajiin? Hyviä toiveita alalla pysymisestä herättää opettajan ammatin arvostuksen huomattava paraneminen ja merkit nuorten entisestään lisääntyneestä kiinnostuksesta alalle. Tulevaisuus on tietysti arvaamaton, mutta lisäopettajilla ei pitäisi olla suurta työttömyysvaaraakaan edes ikäluokkien pienentyessä, sillä aikuiskoulutuksen tarpeet lisääntyvät koko ajan. (Helsingin Sanomat 5.5.2004)

OSA III (3 pistettä)

Tehtävä 7 (3 pistettä)

Kirjoita essee, jossa kuvaat konkreettisten esimerkkien avulla, miten prototyyppinen puhe ja prototyyppinen kirjoitus poikkeavat toisistaan. Tällä tehtävällä mitataan kahta asiaa: luetun tiedon omaksumista ja kirjoitustaitoa. Arvostelussa otetaan huomioon sekä vastauksen sisältö että sen jäsentely, tyyli ja kielenkäyttö.


©Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto