Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

KLASSILLISET KIELET (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS)
KLASSISKA SPRÅK (GREKISKA OCH GREKISK LITTERATUR, LATIN OCH ROMERSK LITTERATUR)

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsuppgifter 2004


Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

  1. Kaimio, M. - Oksala, T. - Riikonen, H.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. 1998, Yliopistopaino,
  2. Tammisto, A.: Antiikin maailma (s. 69-173) teoksesta Maailmanhistorian Pikkujättiläinen. WSOY.

Valintakokeessa on kolme osaa:

  1. Luetuista teoksista on kaksi kysymystä, joista vastataan toiseen. Kysymyksillä kontrolloidaan asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Arvostelu 0-4 pistettä.
  2. Kielellistä päättelykykyä mittaava tehtävä (ei edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa). Arvostelu 0-3 pistettä. Tämän osan korvaa vuosina 2002 - 2004 ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu latinan tai klassisen kreikan koe. Kyseinen koe vastaa 3 pisteen arvoista b-osan suoritusta.
  3. Aineiston analyysikykyä mittaava tehtävä. Aineisto jaetaan koetilaisuudessa. Arvostelu 0-3 pistettä.

Esseetehtävästä a on saatava vähintään 2 pistettä ja tehtävistä b ja c kummastakin vähintään 1 piste. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4.

Fordringar och provtyp:

  1. Kaimio, M. - Oksala, T. - Riikonen, H.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. 1998, Yliopistopaino,
  2. Tammisto, A.: Antiikin maailma (s. 69 - 173) ur verket Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY.

Urvalsprovet består av tre delar:

  1. Två frågor ställs ur de lästa verken, av vilka en skall besvaras. Genom frågorna kontrolleras att sökanden kan behärska det sakliga innehållet på ett analytiskt sätt och självständigt kombinera det. Svaret skall ges i form av en essä. Bedömning 0-4 poäng.
  2. En uppgift som mäter den verbala slutledningsförmågan (förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin). Bedömning 0-3 poäng. Denna del ersätts av prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur i studentexamen åren 2002 - 2004. Prestationen motsvarar 3 poäng för del b.
  3. En uppgift som mäter förmågan att analysera material. Materialet utdelas vid provet. Bedömning 0 - 3 poäng.
  4. För essäuppgiften a måste sökanden få minst 2 poäng och för uppgifterna b och c vardera minst 1 poäng. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.


KOETEHTÄVÄT / PROVUPPGIFTER

Yleiset suoritusohjeet:

Valintakoe koostuu kolmesta erillisestä osasta. Osa A käsittää kaksi vaihtoehtoista tehtävää, joista vastataan toiseen. Tehtävä mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Osa B mittaa kielellistä päättelykykyä ja sisältää 3 erilaista tehtävää, jotka koostuvat pienistä osatehtävistä. Tehtävät eivät edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa. Osa C mittaa aineiston analyysikykyä ja käsittää 3 osatehtävää, jotka pohjautuvat tehtävämonisteeseen sisältyvään aineistoon. Tarkemmat suoritusohjeet ovat kunkin tehtävän alussa.

Allmänna instruktioner:

Urvalsprovet består av tre olika delar. Del A är baserad på de lästa böckerna och omfattar två alternativa uppgifter, av vilka en besvaras. Uppgiften mäter förmågan att behärska, disponera och självständigt kombinera sakinnehållet. Svaret skall vara av essätyp. Del B mäter den språkliga slutledningsförmågan och omfattar 3 olika uppgifter, som består av små deluppgifter. Uppgifterna förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin. Del C mäter förmågan att analysera ett material och omfattar 3 deluppgifter, vilka baserar sig på det material som ingår i uppgiftshäftet. Närmare anvisningar ges i början av varje uppgift.

Arvostelu:

Koe arvostellaan pistein 0-10. Alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä on 4. Eri osien maksimipistemäärät ja alimmat hyväksyttävät pistemäärät ovat seuraavat:

Kaikkiin osiin (A, B ja C) on annettava vastaus. Koe hylätään automaattisesti, jos osan A, B tai C vastaus puuttuu kokonaan. Koe hylätään myös, jos yhdenkin osan suoritus on hylättävä eli alle yllämainittujen pisterajojen. Jos osan A vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Jos ei vastaa jokaiseen osien B ja C osatehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 1.

Bedömning:

Provet bedöms med 0-10 poäng. Det minsta godtagbara poängtalet är 4. Det maximala och det minsta godtagbara poängtalet för respektive del är följande:

  • Del A: det maximala poängtalet 4, det minsta godtagbara poängtalet 2
  • Del B: det maximala poängtalet 3, det minsta godtagbara poängtalet 1. Denna del ersätts av prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur i studentexamen åren 2002 - 2004.
  • Del C: det maximala poängtalet 3, det minsta godtagbara poängtalet 1

Samtliga delar (A, B och C) måste besvaras. Provet underkänns automatiskt, om inte alla delar besvaras. Provet underkänns också, ifall en enda av delarna är underkänd, dvs. under de ovangivna godtagbara poängtalen. Om båda av de alternativa uppgifterna i del A besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Om inte alla del- uppgifter i B och C besvaras, sänker detta poängtalet, men leder inte till underkännande av hela delen, om delens sammanlagda poängtal är över 1.

OSA A: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ
DEL A: UPPGIFT BASERAD PÅ DE LÄSTA BÖCKERNA

Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (I tai II).
De följande essäuppgifterna är alternativa. Besvara bara en av dem (I eller II).

VAIHTOEHTO I:

Kreikkalainen draamarunous jakautui tragediaan, satyyrinäytelmään ja komediaan. Erityisen merkittäväksi kehittyi tragedia, joka kuuluu antiikin kirjallisuuden kestävimpiin saavutuksiin. Myös roomalaiset harrastivat tätä taidemuotoa ottamalla esikuvia kreikkalaisesta tragediasta, mutta käyttämällä myös omia aiheitaan. Kirjoita essee (enintään 300-350 sanaa) aiheesta Tragedia Kreikan ja Rooman kirjallisuudessa.

ALTERNATIV I:

Den grekiska dramadiktningen grupperas i tragedi, satyrspel och komedi. Särskilt betydelsefull blev tragedin, som hör till de mest bestående prestationerna av den antika literaturen. Också romarna idkade denna konstform genom att tillägna sig förebilder från den grekiska tragedin, men de begagnade också sina egna temon. Skriv en essä (högst 300-350 ord) på temat Tragedin i den grekiska och romerska litteraturen.

VAIHTOEHTO II:

Kysymys alkuperäisväestöstä ja kielellisistä sukulaisuussuhteista on varsin keskeinen kansakuntien varhaishistoriaa tutkittaessa. Suomessa tätä aihetta koskeva tieteellinen keskustelu vilkastui vuoden 2003 alussa, kun Kalevi Wiik oli julkaissut teoksensa Eurooppalaisten juuret. Antiikintutkijat puolestaan ovat selvitelleet Kreikan ja Italian muinaista asutushistoriaa ja tähän liittyvää kansojen liikehdintää. Kirjoita essee (enintään 300-350 sanaa) aiheesta Kreikan ja Italian eri väestö- ja kieliryhmät varhaisista ajoista noin vuoteen 500 eKr.

ALTERNATIV II:

Frågan om ett lands ursprungliga befolkning och dess språkliga släktskapsrelationer är mycket central vid studiet av nationernas förhistoria. I Finland diskuterades detta tema livligt i början av år 2003, efter att Kalevi Wiik hade publicerat sitt verk Eurooppalaisten juuret. Antikforskare för sin del har undersökt Greklands och Italiens forntida bosättningshistoria och därtill hörande olika folkstammars vandringar. Skriv en essä (högst 300-350 ord) på temat Greklands och Italiens olika befolknings- och språkgrupper från de forna tiderna fram till ca 500 f.Kr.

OSA B: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT
DEL B: UPPGIFTER SOM TESTAR DEN SPRÅKLIGA SLUTLEDNINGSFÖRMÅGAN

TEHTÄVÄ I
Antiikin kreikkalaisen ja latinalaisen runouden rytmi perustuu tavujen laajuuteen eli pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun. Lyhyttä tavua kuvataan merkillä ( , pitkää tavua merkillä ( . Erilaiset runomitat syntyvät säkeiden pienimpien rakenneosien eli metronien erilaisista yhdistelmistä.

Seuraavassa on heksametristä ja pentametristä koostuva säepari (ns. eleginen distikon) (Catullus 76,1-2) ja sen suomennos (Päivö Oksala). Tahti-iskut on merkitty aksentilla (´ ), ja mukaan on liitetty myös latinankielisen säeparin metrinen analyysi:

Sí qua  recórdantí  benefácta  prióra volúptas
-    (    (  -   -   -  ( (  -  (  ( - (  (  -   -    
    ést hominí  cum sé cógitat  ésse  piúm 
   -   (  (  -    -     -   -  ( (  -  (  (  (  

Kéllä on núhteetón elo, túnnon ráuha on síllä,
    kóskapa tíetää sén, éttä hän vílpitön ón.

Merkitse yllä olevan esimerkin tapaan aksentilla tahti-iskut seuraaviin säkeisiin (Catullus 76,5-6; suom. P. Oksala):

Jää monet riemutkin elon pitkän myötä, Catullus,
   jotka nyt muistona suo rakkaus kiittämätön.


UPPGIFT I
Rytmen i grekisk och latinsk vers är baserad på stavelsernas kvantitet, dvs. på växlandet av långa och korta stavelser. En kort stavelse betecknas med tecknet  (  
och en lång stavelse med  tecknet  (. Versens minsta element kallas för meter, av vilkas olika kombinationer diverse versmått består. 
Nedan ges ett exempel på ett verspar bestående av hexameter och pentameter (s.k. elegisk distikon) (Catullus 76,1-2) och dess översättning (E. Janzon). Taktslagen betecknas med en accent (´), och de latinska verserna åtföljes också av en metrisk analys:

Sí qua  recórdantí  benefácta  prióra volúptas
-    (    (  -   -   -  ( (  -  (  ( - (  (  -   -    
    ést hominí  cum sé cógitat  ésse  piúm 
    -   (  (  -    -     -   -  ( (  -  (  (  (  

Göms för en mänska, som drár sig det góda han gjórde till mínnes,
   njútning i tánken att städs rédligt hon hándlat och frómt

Observera det ovangivna exemplet och förse på motsvarande sätt taktslagen med accenttecken i följande vers (Catullus 76,5-6) och dess översättning:

Då har du samkat åt dig i en tacklös kärlek, Catullus,
   trogen, som länge du var, fröjder i rikaste mått.

OSA B: TEHTÄVÄ  II. 1 
DEL B: UPPGIFT II. 1 

Kontraktiolla ymmärretään kreikassa kahden sanansisäisen vokaalin sulautumista toisiinsa ja muuttumista uudeksi äänteeksi, esim. thera-e > thera; nika-o > niko; gene-a > gene; saphe-es > sapheis; no-os > nous. - Eri verbimuotoja muodostetaan liittämällä vartaloon erilaisia päätteitä, esim. infinitiivi: pääte -ein; indikatiivin preesens, mon. 1. pers.: pääte -omen; indikatiivin preesens, mon. 2. pers.: pääte 
-ete;  imperatiivi, yks. 2. pers.: pääte -e; akt. partisiipin preesens: pääte -on.

Tarkkaile yllä olevien sanojen kontraktiota sekä verbinmuodostusta ja käännä kreikaksi seuraavat ilmaukset käyttämällä kontrahoitua muotoa.

a) tee! (vartalo: poie-): 
b) näytämme (vartalo: delo-): 
c) kunnioitatte (vartalo: tima-): 
d) voittaen (vartalo: nika-) :

Med kontraktion förstår man i grekiskan sammansmältningen av två vokaler i det inre av ordet och deras förändring till ett nytt ljud, t. ex. thera-e > thera; nika-o > niko; gene-a > gene; saphe-es > sapheis; no-os > nous. - Olika verbformer bildas genom att foga till stammen olika ändelser, t. ex. infinitiv: ändelse -ein; presens indikativ, 1:a pers. pluralis: ändelse  -omen; presens indikativ, 2:a pers. pluralis: ändelse -ete; imperativ, 2:a pers.: ändelse -e; presens particip akt.:ändelse -on.

Observera kontraktion samt verbbildning i ovangivna ord och översätt till grekiska följande uttryck genom att använda en kontraherad form. 

a) gör! (stam: poie-): 
b) vi uppenbarar (stam: delo-): 
c) ni ärar (stam: tima-): 
d) segrande (stam: nika-) : 

OSA B: TEHTÄVÄ II. 2 
DEL B: UPPGIFT II. 2 

Kreikassa on useita yhdyssanatyyppejä riippuen yhdyssanan alku- ja loppuosan välisestä merkityssuhteesta,  esim. a-delos (epävarma); akro-polis ('yläkaupunki' = vuorelle rakennettu kaupunki); disko-bolos (kiekonheittäjä); do-deka ('2, 10' = 'kaksitoista'); glyky-pikros (kitkeränsuloinen); tri-pus (kolmijalka).

Seuraavassa on neljä suomenkielistä yhdyssanaa. Mainitse, mitä yllä olevaa esimerkkisanaa niistä kukin tyypiltään vastaa: 

a) valkovuokko:	  b) suomalais-kreikkalainen:  

c) maanmittaus: 	  d) ei-eurooppalainen: 

I grekiskan finns många typer av sammansatta ord beroende på vilket betydelsesammanhang som består mellan deras för- och slutled, t. ex. a-delos (osäker); akro-polis ('hög stad' = en stad belägen på en kulle); disko-bolos (diskuskastare); do-deka ('2, 10' = 'tolv'); glyky-pikros (bittersöt); tri-pus (trefotad).

Nedan anförs fyra sammansatta ord på svenska. Ange, vilket av de ovangivna grekiska exemplen deras typ motsvarar i varje enskilt fall. 

a) vitsippa:  			 b) finsk-grekisk:  

c) lantmäteri:		  d) icke-europeisk: 


OSA B: TEHTÄVÄ II. 3 
DEL B: UPPGIFT II. 3 

Latinan desideratiiviverbi (pääte -urire) ilmaisee tekemisen halua; faktitiivinen verbi (pääte -igare) ilmaisee joksikin tekemistä; fakultatiivinen verbi (pääte 
-assere) ilmaisee asian tai tapahtumisen mahdolliseksi; frekventatiiviverbi (pääte 
-itare) ilmaisee asian usein tapahtuvaksi; inkohatiiviverbi (pääte -escere) ilmaisee toiminnan alkavaksi; onomatopoieettinen verbi (pääte -ire) jäljittelee ääntä.

Tarkkaile yllä olevia verbityyppejä ja kirjoita latinaksi seuraavat ilmaisut: 

a) hirnua (vartalo: hinn-): 
b) nimitellä  (vartalo: nomin-): 
c) silittää (vartalo: lev-): 
d) valjeta (vartalo: illuc-):	

Latinets desiderativa verb (ändelse -urire) betecknar att en handling är önskad; faktitiva verb (ändelse -igare) betecknar att något görs till något; fakultativa verb (ändelse -assere) betecknar att en sak eller handling är möjlig; frekventativa verb (ändelse -itare) betecknar upprepad handling; inkoativa verb (ändelse -escere) betecknar början av handlingen; onomatopoetiska verb (ändelse -ire) efterliknar ljud.

Observera ovangivna verbtyper och skriv på latin följande uttryck:

a) gnägga (stam: hinn-): 
b) bruka benämna  (stam:  nomin-): 
c) släta (stam:  lev-):	
d) ljusna (stam: illuc-): 

OSA B: TEHTÄVÄ III. 1 
DEL B: UPPGIFT III. 1 

Latinan konjunktiivisessa sivulauseessa predikaattiverbin aikamuoto määräytyy hallitsevan lauseen predikaatin aikamuodon mukaan seuraavasti (ns. consecutio temporum): jos hallitsevassa lauseessa on nyky- tai tulevan ajan tempus, sivulauseessa konjunktiivin preesens ilmaisee hallitsevan lauseen toimintaan nähden samanaikaista, konjunktiivin perfekti aikaisempaa, muoto -urus sim myöhäisempää toimintaa. Jos hallitsevassa lauseessa on menneen ajan tempus, sivulauseessa konjunktiivin imperfekti ilmaisee hallitsevan lauseen toimintaan nähden samanaikaista, konjunktiivin pluskvamperfekti aikaisempaa, muoto -urus essem myöhäisempää toimintaa.

Seuraavassa on neljä suomenkielistä lausetta. Mainitse, mitä yllä olevaa aikamuotoa vastaavassa latinankielisessä sivulauseessa kulloinkin käytetään: 

a) En voinut arvata, mitä siitä seuraisi:
b) Hän ei sanonut, keneltä oli asian kuullut:
c) Kirjoita minulle huomenna, miten matka meni: 
d) Kukapa tietäisi, kuinka monta tähteä on taivaalla:

I latinets konjunktiviska bisatser överensstämmer predikatverbets tempus med den 
överordnade satsens predikatverbs tempus på följande sätt (s.k. consecutio temporum): om den överordnade satsen har tempus för närvarande eller tillkommande tid, uttrycker presens konjunktiv i bisatsen samtidig handling, perfektum konjunktiv föregående handling, formen -urus sim efterföljande handling i förhållande till den överordnade satsen. Om den överordnade satsen har tempus för förfluten tid, uttrycker imperfektum konjunktiv i bisatsen samtidig handling, pluskvamperfektum konjunktiv föregående handling, formen -urus essem efterföljande handling i förhållande till den överordnade satsen. 

Nedan anförs fyra satser på svenska. Ange vilken av de ovangivna tempusformerna som används i den motsvarande latinska bisatsen  i varje enskilt fall: 

a) Jag kunde inte gissa vilka följder det skulle ha: 
b) Han sade inte vem han hade hört det av: 
c) Skriv till mig i morgon hur resan gick: 
d) Vem kan väl veta hur många stjärnor det finns på himmelen: 


OSA B: TEHTÄVÄ III. 2 
DEL B: UPPGIFT III.2 

Antiikista säilyneet kirjalliset dokumentit ovat usein fragmentaarisia, joten tekstiin tulleiden aukkojen täydentäminen on tärkeä osa antiikintutkijan työtä. 

Täydennä alla olevaan tekstiin jätetyt aukot valitsemalla seuraavasta sanaluettelosta kuhunkin kohtaan sopiva sana ja asettamalla se oikeaan muotoon tekstiyhteydessään: aforismi, arkaismi, hevonen, kaupunki, kerjääminen, käsi, käyttäytyminen, leikkiä, lienee, Murehtija, muuttuminen, opettaa,  ruoho, sopimaton, tasapaino, tuskin, tutkiminen, vesi, viisas, Voittaja.
[Poistettu teksti:  A. Henriksson, Antiikin tarinoita (suom. Maija Westerlund, Juva 1991), s. 66]

De skriftliga dokument som har bevarats till oss från antiken är ofta fragmentariska, så att komletterandet av luckorna som har uppkommit i texten är en viktig del av antikforskarnas arbete. 

Fyll i luckorna i den nedanstående texten genom att välja från följande 
ordlista ett för varje enskilt ställe passande ord och sätt ordet i rätt form i sitt textsammmanhang: aforism, arkaism, beteende, bra, förändring, gräs, hand,  häst, jämvikt, knappast, leka, lär, olämplig, stad, Segrare, Sörjare, tiggeri, undersökning, undervisa, vatten.
         [Texten från A. Henrikssons bok Antikens historier (Stockholm 1985): 57 har tagits bort]


OSA C: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ:
DEL C: UPPGIFT SOM MÄTER FÖRMÅGAN ATT ANALYSERA MATERIAL

Pompejin kaupunki tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa elokuussa 79 jKr. peittyen kivisateeseen ja tuhkaan. Tuhoutuneen kaupungin kaivaukset alkoivat 1748 ja ovat jatkuneet nykypäiviin saakka. Näissä kaivauksissa esiin saatua Pompejia on sanottu antiikin merkittävimmäksi monumentiksi. Vuodesta 2002 lähtien Pompejin kenttätutkimuksessa on ollut mukana myös Helsingin yliopiston tutkijaryhmä, jonka kohteena on yksi rakennuskortteli tämän rauniokaupungin keskustassa.

Pompejista on löytynyt suuri määrä seinäpiirtokirjoituksia (ns. graffiti), jotka kaupungin asukkaat ovat niihin aikoinaan maalanneet tai raapustaneet. Nämä tekstit antavat meille varsin autenttisia välähdyksiä pompejilaisten elämästä yli 1900 vuotta sitten. Ohessa on 40 Pompejista löydettyä piirtokirjoitusta suomeksi käännettynä. Vastaa tämän aineiston perusteella seuraaviin kysymyksiin ja mainitse kunkin vastauksen yhteydessä niiden piirtokirjoituksien numerot, joihin huomiosi kulloinkin perustuvat. Vältä luettelomaista vastaustapaa.

1. Miten yhteisöllisyys ja julkinen elämä kuvastuvat aineistossa? 
2. Mitä voit päätellä pompejilaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta? 
3. Miten erilaiset inhimilliset tunteet heijastuvat materiaalissa? Erittele nämä tunteet ja mainitse niiden yhteydessä käytettyjä kuvaannollisia ilmaisuja.

TEKSTIAINEISTO: 

1. Alas nucerialaiset!
2. Cestilia, Pompejin kuningatar, voi hyvin, suloinen sielu!
3. Crispinuksen morsian on täysin kelvoton naikkonen!
4. Ediili Aulus Suettius Certuksen gladiaattorijoukkue pitää näytännön Pompejissa 31.5. Ohjelmassa on eläintaistelu, ja katsomoon on varattu aurinkokatos.

5. Eulalus, voi hyvin vaimosi Veran kanssa!
6. Gaius Iulius Polybius kaupungin---;  valonnäyttäjä, pidä tikapuita pystyssä!
7. Glyco ja Martialis olivat täällä. Aurinko porotti hehkuvan kuumana, ja heidän oli jano.

8. Holconius Priscusta kannattavat kaupunginjohtajaksi kaikki amfiteatterinäytäntöjen katselijat.

9. Huhtikuun 30. päivänä panin kanan haudottavaksi munia.
10. Iulius Trebiusta kannattavat kaikki parturit.
11. Jokainen, joka rakastaa, olkoon kirottu!
12. Kaikki yöjuopot kannattavat Marcus Cerrinius Vatiaa kaupunginsihteeriksi.
13. Krouvari Seius, teit kunnon työn lainatessasi minulle tuolin.
14. Käyttäydy siivosti ja lykkää vastenmieliset riidat tuonnemmaksi tai lähde kotiin!
15. Lucius Popilius Ampliatusta kannattaa kaupunginsihteeriksi hänen suojattinsa Montanus ja tammipelikerho.
16. Majatalo. Täällä vuokrataan ruokasali, jossa on kolme ruokailusohvaa ja kaikki mukavuudet.
17. Marcellus rakastaa praenesteläistä tyttöä, mutta tämä ei hänestä välitä.
18. Marcus rakastaa Spendusaa.
19. Mitä minä oikein tekisin teille, te säkenöivät silmät!
20. Nimeni on Montanus, ja olen voittanut kymmenen gladiaattoritaistelua.
21. Olen sitä mieltä, että yhteiset varat pitäisi jakaa, sillä kaupunkimme kassassa on paljon rahaa.
22. Perarius, sinä olet varas!
23. Pieni paha kasvaa hyvin suureksi onnettomuudeksi, jos siihen suhtautuu välinpitämättömästi. 
24. Pitäkää te hauskaa, minä laulelen! Näin on. Voi hyvin! 
25. Primigenius lähettää Successalle terveisiä: voi hyvin, kalaseni!
26. Restitutus on pettänyt useasti monta tyttöä.
27. Saakoon jumalilta kaiken pyytämänsä se, joka maksaa minulle opetustyöstäni palkan!
28. Samius lähettää Corneliukselle terveisiä: painu hirteen!
29. Sarra, et tee kauniisti jättäessäsi minut yksin.
30. Serena inhoaa Isidorusta.
31. Stronnius ei tiedä mitään.
32. Tammikuun 14. päivänä taloomme tuli kokki.
33. Terve, olemme täynnä viiniä kuin leilit!
34. Toukokuun 22. päivänä Lamius piti huutokaupan.
35. Tyttöjen unelma: traakialainen Celadus.
36. Täällä meitä oli kaksi kaverusta, jotka emme eroa koskaan.
37. Valitkaa Gaius Iulius Polybius kaupunginsihteeriksi. Hän tuottaa hyvää leipää.
38. Vielä malja setinolaista!
39. Voi minua onnen poikaa!
40. Voikoon hyvin jokainen, joka kutsuu minut syömään!


Staden Pompeji förstördes vid Vesuvius utbrott i augusti år 79 e.Kr. och övertäcktes med stenregn och aska. Utgrävningarna av den förintade staden började år 1748 och har fortsatts ända till våra dagar. Pompeji, som har kommit fram vid dessa grävningar, har kallats för det mest betydande monumentet från antiken. Från och med år 2002 deltar också en forskningsgrupp från Helsingfors universitet i Pompejis fältgrävningar. Föremålet för dess undersökning är ett byggnadskvarter i mitten av denna ruinstad.

I Pompeji har hittats ett stort antal vägginskrifter (s.k.. graffiti), som i sinom tid har målats eller graverats av stadsinvånare. Dessa texter ger oss rätt autentiska glimtar av det pompejanska vardagslivet för över 1900 år sedan. Nedan anförs 40 pompejanska vägginskrifter som har översatts till svenskan. Besvara följande uppgifter på basen av materialet och omnämn i samband med respektive svar numret på de 
inskrifter som dina iakttagelser i varje enskilt fall baserar sig på. Undvik ett katalogartat svarssätt.

1. Hur återspeglas det samhälleliga och officiella livet i materialet? 
2. Vilka slutsatser kan du dra om pompejanernas vardagsliv och tillbringandet av fritiden? 
3. På vilket sätt kommer olika slags mänskliga känslor fram i materialet? Sortera dessa känslor och omnämn bildliga uttryck som har använts i samband med dem.

TEXTMATERIAL: 

1. Ned med alla dem som härstammar från Nuceria!
2. Cestilia, Pompejis drottning, lev väl, du ljuvlig själ!
3. Crispinus fästmö är en fullständigt ovärdig slampa!
4. Edilen Aulus Suettius Certus' gladiatorgrupp håller ett gladiatorsspel i Pompeji den 31.5. På programmet finns en djurfäktning, och åskådarrummet är försett med skydd mot solen.
5. Eulalus, lev väl med din maka Vera!
6. Gaius Iulius Polybius till stads---; ljusvisare, håll stegarna i upprätt ställning!
7. Glyco och Martialis var här. Solen brann glödande hett, och de hade törst.
8. Holconius Priscus understöds som stadsdirektör av alla åskådare av amfiteaterspelen.
9. Den 30. april lade jag ägg under en höna för att ruvas.
10. Iulius Trebius understöds av alla barberare.
11. Var och en som älskar, var förbannad!
12. Alla nattsupare understöder Marcus Cerrinius Vatia som stadssekreterare.
13. Krögare Seius, du utförde en god gärning genom att låna mig en stol.  
14. Uppför dig anständigt och uppskjut obehagliga tvister eller gå hem!
15. Lucius Popilius Ampliatus understöds som stadssekreterare av hans klient Montanus och damspelklubben.
16. Gästgiveri. Här uthyrs en matsal med tre bordssoffor och alla bekvämligheter. 
17. Marcellus älskar en flicka från Praeneste, men denna bryr sig inte om honom. 
18. Marcus älskar Spendusa.
19. Vad borde jag egentligen göra med er, ni strålande ögon!
20. Mitt namn är Montanus, och jag har segrat i tio gladiatorstrider. 
21. Jag anser, att de gemensamma tillgångarna borde utdelas, för i stadskassan finns gott om pengar.
22. Perarius, du är en tjuv!
23. Ett litet ont utvecklas till en stor olycka, om man förhåller sig likgiltigt till det. 
24. Förlusta er, jag sjunger! Så är det. Lev väl! 
25. Primigenius skickar hälsningar till Successa: lev väl, min fisk!
26. Restitutus har ofta lurat många flickor.
27. Den som betalar lön åt mig för mitt undervisningarbete må få av gudar allt som han önskar!
28. Samius skickar hälsningar till Cornelius: gå och häng dig!
29. Sarra, du gör inte vackert genom att lämna mig ensam.
30. Serena avskyr Isidorus.
31. Stronnius vet ingenting.
32. Den 14 januari kom en kock till vårt hus. 
33. Hej, vi är fulla såsom lädersäckar!
34. Den 22 maj höll Lamius en auktion.
35. Flickornas dröm: Celadus från Trakien..
36. Här var vi, två kamrater, som aldrig kommer att skilja sig från varandra.
37. Välj Gaius Iulius Polybius till stadssekreterare. Han skall skaffa gott bröd.
38. Ännu en skål med vin från Setia!
39. Ack mig lyckans gullgosse!
40. Var och en som inbjuder mig till middag, lev väl!
(c) Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto