Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten
________________________________________________________

SAKSAN KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS / TYSK ÖVERSÄTTNING OCH TOLKNING
Kirjallinen koe 2004 / Skriftligt prov 2004

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsprovuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

1. Valintakoekirjaan perustuva koe
Valintakoekirjana on Pirjo Hiidenmaan teos Suomen kieli – who cares? Otava, Helsinki, 2003, josta tulee
(a) opitun tiedon hallintaa mittaavia suomenkielisiä tehtäviä (0–1,5 pistettä),
(b) esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan ensisijaisesti hakijan suomen kielen käyttötaitoa (kykyä tuottaa rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä) (0–1,5 pistettä).

2. Haetun kielen koe
Koe koostuu kahdesta osiosta, joihin voi valmistautua kertaamalla kielioppia, esimerkiksi Piitulainen– Lehmus–Sarkola, Saksan kielioppi, ja lukemalla ajankohtaisia saksankielisiä asiatekstejä,
(a) saksan kielen tuottamista ja suomentamista mittaava osio (0–2 pistettä),
(b) cloze-testi, jossa kokeeseen osallistujien on valittava tekstiin jätettyihin aukkoihin asiayhteyteen sopivat täydennykset (0–2 pistettä).
Valintakokeen kaikista osioista on selviydyttävä hyväksyttävästi. Osio on hyväksyttävästi suoritettu, jos hakija on saanut vähintään 1/3 sen maksimipistemäärästä.

Fordringar och provtyp:

1. Ett prov baserat på följande bok:
Hiidenmaa, Pirjo: Suomen kieli – who cares? Otava, Helsinki, 2003 och bestående av följande delar:
a) uppgifter på finska som mäter hur väl sökanden behärskar det inlärda (0–1,5 poäng),
b) en uppgift som förutsätter svar av essätyp och med vilken man undersöker förmågan att använda finska språket (förmåga att skapa strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text) (0–1,5 poäng).

2. Ett prov i det språk till vilket sökanden sökt.
Provet består av två delar till vilka sökande kan förbereda sig t.ex. genom att repetera grammatik, t.ex. Piitulainen–Lehmus–Sarkola: Saksan kielioppi, och läsa aktuella tyskspråkiga saktexter.
a) en del som mäter dels hur den sökande producerar tyska, dels översätter till finska (0–2 poäng),
b) ett cloze-test som består av en text med luckor som deltagarna skall fylla med i sammanhanget lämpliga kompletteringar (0–2 poäng).

Sökanden måste få godkännbart resultat i provets samtliga delar. Ett delprov är godkännbart genomfört, om sökanden har fått minst 1/3 av delprovets maximipoängtal.



KOETEHTÄVÄT / PROVUPPGIFTER
Lue ohjeet tarkkaan! ? Läs noggrant igenom instruktionerna!

VALINTAKOEKIRJAAN PERUSTUVA KOE
PROV BASERAT PÅ URVALSBOKEN VALINTAKOEKIRJAAN PERUSTUVA KOE

Valintakokeen kaikista osioista on selviydyttävä hyväksyttävästi. Osio on hyväksyttävästi suoritettu, jos hakija on saanut vähintään 1/3 sen maksimipistemäärästä.
Sökanden måste få godkännbart resultat i provets samtliga delar. Ett delprov är godkännbart genomfört, om sökanden har fått minst 1/3 av delprovets maximipoängtal.


A. OPITUN TIEDON HALLINTAA MITTAAVAT SUOMENKIELISET
TEHTÄVÄT
(0–1,5 pistettä)

Vastaukset tulee kirjoittaa vastauslomakkeeseen selkeällä käsialalla.
Jokainen tehtäväkohta tuottaa 0,05 p.

Yhdistä määritelmiin oikea termi, listassa on myös ylimääräisiä termejä.

1 alueellisesti merkittävä kieli
2 EU-säädösten käännös
3 kielenkäyttöä määräävä ohje
4 kulttuurinen moninaisuus
5 kulttuuriin mukautettu käännös
6 tekstilaji
7 tekstien välinen yhteys
8 tekstin osien välinen yhteys
9 tyylin parannukseen liittyvä ohje
10 yksilön kieli

diversiteetti, erikoiskieli, genre, idiolekti, infotainment, intertekstuaalisuus, kansalliskieli, koheesio, koherenssi, korrektiivinen normi, kotoutettu käännös, multimodaalinen, preskriptiivinen, rinnakkaistoisinto, valtakieli


Päättele esimerkeistä, mistä käsitteestä seuraavassa on kulloinkin kyse. Huomaa, että kuhunkin aukkoon tulee vain yksi sana.

Ilmaukset lähi- ja paikallisyhteisö, hinta ja saatavuus, hoito ja ehkäisy, joissa rinnastuksen jälkiosa on useampitavuinen kuin alkuosa, ovat esimerkkejä ___11___ -laista.

Tietoyhteiskunta, globalisaatio, kansainvälistyminen ovat __12__. Niitä on helppo käyttää, koska ne pyörivät monessa paikassa ja tulevat siten tutuiksi. Ne asettuvat osaksi keskeistä kielenkäyttöämme. Niistä ei kuitenkaan saa otetta, eikä koskaan voi olla varma, miten lukija tai keskustelukumppani on asian mieltänyt.

Kollokaatio, instituutio, heteroglossia, mikroskooppi, anemia ovat esimerkkejä lainasanoista, joita voidaan pitää ___13___, kansainvälisinä lainoina. Ne ovat yleensä tulleet kreikasta ja latinasta ja esiintyvät useissa kielissä samankaltaisina.

Täydennä aukot asiayhteyteen sopivilla, valintakoekirjan sisällön mukaisilla käsitteillä ja ilmaisuilla. Huomaa, että kuhunkin aukkoon tulee vain yksi sana.

Kirjoitettuja kielimuotoja, kirjallisia ___14___ on entistä enemmän. Kieli ja tyyli eivät kuitenkaan ___15___ sattumanvaraisesti vaan systemaattisesti ja järjestyneesti.

Kielimuotoa, sanaston ja rakenteiden piirteitä, ohjaa sekä rakennekielioppi että ___16___ kielioppi, jonka mukaan kielimuotoja valitaan ja miten eri tilanteet ja tunnelmat syntyvät kielellisten valintojen tuloksena.

Tekstit eivät esiinny irrallisina, joten niiden esitystapaan vaikuttaa ___17___, esiintymisyhteys.

Mikael Agricolan suomenkielistä rukouskirjaa (Rucouskiria) pidetään ensimmäisenä suomalaisena ___18___, koska se sisälsi myös mm. ravitsemus- ja terveysohjeita, allakan, tähtitietoa ja hallintoasioita.

Nykyihmisen välttämätön kansalaistaito on ___19___, kyky lukea ja tulkita eri viestintävälineiden kerrontatapoja, ymmärtää miten asiat saavat hahmonsa ja olomuotonsa sen mukaan miten ne kerrotaan.

Kun puhumme kirjakielestä, on otettava huomioon se, että kirjoitetulla kielellä on aina ___20___ hahmo. Niinpä typografia ja tekniikan muutokset vaikuttavat kieleen. Olennaisia ovat tekstin asettelu, tekstipinnan osat, osien suhteet ja niiden ilmaiseminen, merkkien käyttö jne.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin täydentämällä aukot asiayhteyteen sopivilla, valintakoekirjan sisällön mukaisilla käsitteillä ja ilmaisuilla. Huomaa, että kuhunkin aukkoon tulee vain yksi sana.

Miksi seuraava käännös ei ole suomen kielen oman rakenteen mukainen?
Vuosi 1996 omistetaan Euroopan laajuisen keskustelun köyhyydestä ja sosiaalisesta
syrjäytymisestä aloittamiselle yhteisen toiminta-alan tunnistamisen perustaksi.

Alleviivattu rakenne keskustelun aloittamiselle sisältää ___21___ ja pääsanan, eikä näiden väliin voi sijoittaa ___22___, jollainen on lausekkeessa keskustelu köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä.

Miten ohjeiden antamisen kielimuoto on muuttunut, kun verrataan 1900-luvun alkupuolen keittokirjan ohjeita nykyisen keittokirjan opastukseen?

1900-luvun alun ohjeet olivat ___23___, kun taas nykyinen keittokirja opastaa ___24___.


Yksi kirjoitetun puhekielisyyden piirre on se, että sanonta on kirjakielen mukaista, mutta esitystapa sillä tavoin väljää, että tekstissä esiintyy runsaasti adverbeja, pronomineja ja konjunktioita.

Millä termillä näiden sanaluokkien sanoja kutsutaan yhteisesti? ___25___ sanat.

Jos näiden sanojen osuus tekstissä on suuri, sanotaan, että tekstin tietty tiheys on pieni. Mikä tiheys on kyseessä? ___26___ tiheys.


Sanojen johtaminen ei aina perustu äännelakeihin ja johto-opin systemaattisuuteen. Esimerkiksi purkaa-verbistä pitäisi ohjeiden mukaan muodostaa johdos purkamo ja kaivaa-verbistä johdos kaivu, mutta yleisesti käytetään kuitenkin johdoksia purkaamo ja kaivuu. Kielenkäyttäjien mielessä johdokset purkaamo ja kaivuu yhdistyvät johdoksiin kampaamo ja kaipuu, joita ne muistuttavat muodoltaan.

Mistä sananmuodostuskeinosta tässä on kyse? ___27___.

Täydennä aukot asiayhteyteen sopivilla, valintakoekirjan sisällön mukaisilla käsitteillä ja ilmaisuilla. Kirjoita täydennyksesi vastauslomakkeeseen. Huomaa, että aukkoon 28 tulee vain yksi sana mutta aukkoihin 29 ja 30 voi tulla korkeintaan kolme sanaa.

Virkakieli on ns. ___28___ kieltä, kielenkäyttöä viran puolesta tai vakiintuneen tavan mukaan muussa erityisessä roolissa. Hiidenmaa listaa kuusi erilaista kielen keinoa, joilla tämäntyyppistä kielenkäyttöä rakennetaan. Mainitse kaksi hänen listaamaansa keinoa:
Virkakielessä suositaan ___29___ ja käytetään ___30___.

B. ESSEETYYPPISTÄ VASTAUSTA EDELLYTTÄVÄ KIRJOITUSTEHTÄVÄ (0–1,5 pistettä)

Tällä esseetyyppistä vastausta edellyttävällä kirjoitustehtävällä tutkitaan hakijan suomen kielen käyttötaitoa. Tekstin tulee olla asiatyylinen, ja sen arvioinnissa otetaan huomioon paitsi sisällön loogisuus ja rakenteen johdonmukaisuus, myös ja ensisijaisesti tekstin norminmukaisuus (oikeakielisyys).
Kirjoitelman pituuden tulee olla noin kaksi sivua joka riville kirjoitettuna.


B. UPPGIFT SOM FÖRUTSÄTTER SVAR AV ESSÄTYP (0–1,5 poäng)

Med denna uppgift som förutsätter svar av essätyp undersöker man sökandens förmåga att använda finska språket. Texten skall vara sakprosa, och vid bedömningen beaktas inte bara att innehållet är logiskt och textstrukturen konsekvent, utan också och i synnerhet att texten är normenligt (språkligt korrekt).

Uppsatsen skall vara ungefär två sidor lång med text på varje rad

Tehtävä

Valintakoekirjana olevalla Pirjo Hiidenmaan teoksella on provosoiva ja hieman pessimistinenkin nimi – kukapa suomesta välittäisi –, mutta kirjoittaja puhuu kuitenkin omalla tavallaan suomen kielen puolesta. Keille kaikille ja millä perustein Hiidenmaa mahdollisesti sälyttää vastuun ja huolen suomen kielestä? Vastaavatko hänen näkemyksensä sinun näkemyksiäsi?

Merkitse otsikoksi: Paljon haltijaksi – paljon vartijaksi?

HAETUN KIELEN KOE
ETT PROV I DET SPRÅK TILL VILKET SÖKANDEN SÖKT

OSIO 2A: SAKSAN KIELEN SUOMENTAMISTA JA TUOTTAMISTA MITTAAVA OSIO (0–2 PISTETTÄ)
Essee- ja käännöstehtävä, jossa kokeeseen osallistujien on kirjoitettava annetuista saksalaisista sanoista eläinsatu ja suomennettava se.

DELPROV 2A: EN DEL SOM MÄTER DELS HUR DEN SÖKANDE PRODUCERAR TYSKA, DELS ÖVERSÄTTER TILL FINSKA (0–2 POÄNG)
En essä- och översättningsuppgift där deltagarna skall skriva en fabel som innehåller de givna orden och sedan översätta sin fabel till finska.

Tehtävä: Seuraavassa on saksalaisesta eläinsadusta poimittu noin joka 10. sana tai ilmaisu (yht. 15). Kirjoita erilliselle paperille oma saksankielinen satusi (noin 150 sanaa), jossa esiintyvät annetut sanat ja ilmaisut samassa järjestyksessä. Käännä sen jälkeen satusi suomeksi. Jokaisesta lauseyhteyden kannalta oikein käytetystä ja käännetystä kohdasta saat kaksi (2) raakapistettä. Maksimipistemäärä tästä tehtävästä on siis 30 raakapistettä (= 2,00 pistettä). Tehtävä on hyväksytysti suoritettu, jos siitä saa vähintään 10 raakapistettä (= 0,67 pistettä)

Uppgift: Nedan har ca vart tionde ord eller uttryck (sammanlagt 15) tagits ur en tysk fabel. Skriv en egen fabel på tyska på ett separat papper (ungefär 150 ord) på så sätt att du använder de givna orden och uttrycken i samma ordning. Översätt sedan din fabel till finska. För varje ord eller uttryck som du använder och översätter rätt i textsammanhanget får du 2 råpoäng, alltså max. 30 råpoäng (= 2,00 poäng). Ett godkännbart resultat skall ha minst 10 råpoäng (= 0,67 poäng).

Der Fuchs und der Bock

1. Hitze
2. Brunnen
3. hinunterspringen
4. herauskommen
5. aufrecht
6. Mauer
7. leicht
8. hinausspringen
9. emporziehen
10. willig
11. mit einem Satz
12. spotten
13. Versprechen
14. schadenfroh
15. Verstand

(Fabel nach Äsop)

OSIO 2 B: AUKKOTESTI (0–2 PISTETTÄ)
DELPROV 2 B: LUCKTEST (0–2 POÄNG)


Aukkotesti, jossa kokeeseen osallistujien on valittava tekstiin jätettyihin aukkoihin asiayhteyteen sopivat täydennykset. [Teksti poistettu]
Ett cloze-test som består av en text med luckor som deltagarna skall fylla med i sammanhanget lämpliga kompletteringar. [Texten har tagits bort]

Im folgenden Text fehlt jedes 12. Wort. Füllen Sie die Lücken (nur ein Wort pro Lücke)! Richtig sind alle Lösungen, die sprachlich korrekt sind und vom Sinn her in den Kontext passen. Für jede richtige Lösung bekommt man einen Punkt, für eine richtige, aber falsch geschriebene Lösung nur einen halben Punkt. Für eine falsche Lösung werden keine Minuspunkte vergeben.
Dieser Prüfungsteil ist bestanden, wenn man mindestens 28 von 84 Lücken richtig ausgefüllt hat.

Beispiel:
Dieser Prüfungsteil ist bestanden, wenn man mindestens 28 von 84 Lücken __________________ (1) ausgefüllt hat.

Für die Antworten „richtig“, „korrekt“, „zutreffend“ oder „fehlerfrei“ z.B. bekäme man einen Punkt, für die Antwort „korekt“ einen halben Punkt , für die Antwort „falsch“ 0 Punkte.
_______________________________________________________
© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto