Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten

KIELITEKNOLOGIA JA YLEINEN KIELITIEDE

ALLMÄN SPRÅKVETENSKAP OCH SPRÅKTEKNOLOGI

Valintakoetehtävät 2004 / Urvalsprovuppgifter 2004

Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne:

Karlsson, F. - Koskenniemi, K. - Kukkonen, P.: Kielitieteellisen analyysin harjoituksia. Yliopistopaino.
Kokeessa on kieliaineiston analysointitehtäviä, käsitteiden määrittelytehtäviä ja/tai suppeita esseekysymyksiä. Kokeessa on kolme kysymystä, joista kaksi ensimmäistä tulee kirjan luvuista 1 ja 2 ja kolmas kysymys luvusta 3. Kokeessa kaikkien tulee vastata kahteen kysymykseen. Kieliteknologiaan pyrkivien on vastattava luvusta 3 tulevaan kysymykseen. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 5. Mikäli hakija vastaa kolmeen kysymykseen, kaikki vastaukset arvostellaan ja kokeen pistemäärää laskettaessa otetaan huomioon kaksi vähiten pisteitä antanutta vastausta.

Fordringar och provtyp:

Karlsson - Koskenniemi - Kukkonen: Kielitieteellisen analyysin harjoituksia. Yliopistopaino.
I provet ingår uppgifter som gäller analysering, begreppsdefinitioner och/eller korta essäfrågor. I provet ingår tre frågor varav de två första kommer ur bokens kapitel 1 och 2, och den tredje frågan ur kapitel 3. I provet skall alla besvara två frågor. De som söker till språkteknologi måste besvara frågan ur kapitel 3. Ifall sökanden besvarar alla tre frågorna kommer de två svar som ger sämst poäng att beaktas. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 5.

Koetehtävät / Provuppgifter

Kokeessa on kolme osatehtävää (tehtävä 1, tehtävä 2 ja tehtävä 3), joista tulee vastata kahteen. Kieliteknologiaan pyrkivän on vastattava tehtävään 3 ja oman valintansa mukaisesti tehtävään 1 tai 2. Yleiseen kielitieteeseen pyrkivä saa vapaasti valita mieleisensä kaksi tehtävää.

Jos vastaa liian moneen kysymykseen, arvioinnissa huomioidaan huonoimmat vaihtoehdot.

Kukin tehtävä arvostellaan asteikolla 0-5. Kokeen maksimipistemäärä on 10. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 5.

Provet består av tre delar (uppgift 1, uppgift 2 och uppgift 3) varav alla bör besvara två uppgifter. De som söker till språkteknologi måste besvara uppgift 3 och välja mellan uppgifterna 1 och 2. De som söker till allmän språkvetenskap får fritt välja två uppgifter.

Ifall du utför för många uppgifter kommer de sämsta uppgifterna att beaktas i bedömningen.

Var och en uppgift bedöms med 0-5 poäng. Provets maximala poängtal är 10. Det lägsta godtagbara poängtalet för provet är 5.

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Seuraavassa on luettelo kuvitteellisen kielen L1 sanoja ääntämysasun mukaan merkittynä. Sanat ovat perusmuodossa. Symboli '+' tarkoittaa tavurajaa.
Här är en lista med ord från det påhittade språket L1, i fonetisk form. Orden är i sin grundform. Symbolen '+' betecknar stavelsegränsen.

[ka+mu]
'omena' /  'äpple'
[pu+ko]
'koiranputki' / 'hundfloka'
[ko+mu]
'taateli' / 'dadel'
[py+mi]
'mustajuuri' / 'svartrot'
[mi+ni]
'sipuli' / 'lök'
[ta+to]
'siitake' / 'shitake'
[ma+to]
'herne' / 'ärta'
[ta+nu]
'myyrä' / 'mullvad'
[mø+ki]
'kaali' / 'kåv'
[tø+ni]
'etana' / 'snigel'
[mu+ko]
'peruna' / 'potatis'
[kø+mi]
'rastas' / 'trast'
[na+pu]
'porkkana' / 'morot'
[tø+pi]
'koira' / 'hund'
[ny+ti]
'ruohosipuli' / 'gräslök'
[tu+nu]
'siili' / 'igelkott'
[my+ki]
'kirsikka' / 'körsbär'
[ty+ki]
'kissa' / 'katt'

1. Määrittele kaikki aineistossa esiintyvät vokaalit artikulatorisesti.
Definiera alla vokaler i orden artikulatoriskt.

2. Kuuluvatko seuraavat äänteet eri foneemeihin kielessä L1? Perustele vastauksesi. Jos mahdollista, esitä yleinen sääntö, joka kattaa kyseisen ilmiön.
Hör följande ljud till olika fonem i språket L1? Motivera ditt svar. Om möjligt, formulera en almän regel för fenomenet i fråga.

  1. [y], [u]
  2. [o], [ø]

3. Mitkä ovat aineiston perusteella kielen L1 eri foneemeihin kuuluvat konsonantit? Perustele vastauksesi.
Vilka konsonanter i språket L1 hör till olika fonem? Motivera ditt svar.

Tehtävä 2 / Uppgift 2

Seuraava aineisto on kuvitteellista jukin kieltä kirjoitetussa muodossa.
Följande material består av skrivet juk, som är ett påhittat språk.

suhiko 'Minä juoksen.' 'Jag springer.'
suhito 'Sinä juokset.' 'Du springer.'
suho 'Hän juoksee.' 'Hon springer.'
suhikok 'Me juoksemme.' 'Vi springer.'
suhitok 'Te juoksette.' 'Ni springer.'
suhook 'He juoksevat.' 'Dom springer.'
aksuhiko 'Minä juoksen huomenna./Minä tulen juoksemaan.' 'Jag kommer att springa i morgon.'
aksuhito 'Sinä juokset huomenna.' 'Du kommer att springa i morgon.'
aksuho 'Hän juoksee huomenna.' 'Hon kommer att springa i morgon.'
aksuhikok 'Me juoksemme huomenna.' 'Vi kommer att springa i morgon.'
aksuhitok 'Te juoksette huomenna.' 'Ni kommer att springa i morgon.'
aksuhook 'He juoksevat huomenna.' 'Dom kommer att springa i morgon.'
takko 'Minä nukun.' 'Jag sover.'
tatto 'Sinä nukut.' 'Du sover.'
tako 'Hän nukkuu.' 'Hon sover.'
takok 'Me nukumme.' 'Vi sover.'
tatok 'Te nukutte.' 'Ni sover.'
takook 'He nukkuvat.' 'Dom sover.'
atakko 'Minä nukun huomenna.' 'Jag kommer att sova i morgon.'
atatto 'Sinä nukut huomenna.' 'Du kommer att sova i morgon.'
attako 'Hän nukkuu huomenna.' 'Hon kommer att sova i morgon.'
attakok 'Me nukumme huomenna.' 'Vi kommer att sova i morgon.'
attatok 'Te nukutte huomenna.' 'Ni kommer att sova i morgon.'
attakook 'He nukkuvat huomenna.' 'Dom kommer att sova i morgon.'
keppo 'Minä syön.' 'Jag äter.'
kepto 'Sinä syöt. 'Du äter.'

1. Luettele aineiston kaikki taivutuselementit ja verbivartalot ja kerro mikä on kunkin merkitys.
Räkna upp alla böjningselement och verbstammar samt berätta vad varje stam betyder.

2. Luettele kaikki havaitsemasi äännevaihtelut ja anna sääntö kullekin äännevaihtelulle.
Uppräkna alla ljudväxlingar och formulera en regel för varje växling.

3. Miten kirjoittaisit jukiksi seuraavat lauseet? Kirjoita välivaiheet näkyviin.
Hur skulle du skriva följande satser på juk? Skriv ut alla mellanläggande faser.

Vihje/ett tips: 'Hän juo huomenna'/'Hon kommer att dricka i morgon': ak+sema+o → ak+semao → aksemao

  1. 'Minä syön huomenna.'/ 'Jag kommer att äta i morgon.'
  2. 'Sinä syöt huomenna.'/ 'Du kommer att äta i morgon.'
  3. 'Hän syö huomenna.'/ 'Hon kommer att äta i morgon.'
  4. 'Me syömme.'/ 'Vi äter.'
  5. 'Te syötte huomenna.'/ 'Ni kommer att äta i morgon.'
  6. 'He syövät.'/ 'Dom äter.'

Tehtävä 3 / Uppgift 3

Star Trekin kuhmupäisillä muukalaisilla klingoneilla on oma kieli. Sen keksi Paramount Picturesin kielentutkija Marc Ocrand, joka lainasi kieleensä piirteitä Amerikan alkuperäiskielistä. Tehtäväsi on selvittää klingonin kielen rakennetta alla olevan lauseaineiston ja sanaston avulla niin, että voit vastata jäljessä seuraaviin kysymyksiin.

Star Treks knölskalliga främlingar klingoner har ett eget språk. Det upphittades för Paramount Pictures av språkvetaren Marc Ocrand, som länade åt språket drag från Amerikas ursprungsspråk. Din uppgift är att reda ut klingonspråkets struktur med hjälp av satserna och ordlistan nedan så att du kan svara på frågorna som följer.

Lauseita/Satser;

  1. tlhIngan Hol ghoj tera'ngan. Maanasukas puhuu klingonin kieltä. / Jordlingen talar klingonspråket.
  2. mu'mey jatlh tlhIngan. Klingon sanoo sanoja. / Klingonen säger ord.
  3. cholegh. Näet minut. / Du ser mig.
  4. ghopHomDu' ghaj verenganpu'. Ferengeillä on pienet kädet. / Ferengerna har små händer.
  5. choSuch. Tapaat minut. / Du hälsar på mig.
  6. ghojbe' Sajmey. Lemmikkieläimet eivät puhu. / Keldjur talar inte.
  7. Ho'Du' ghaj'a' tlhInganpu'? Onko klingoneilla hampaita? / Har klingoner tänder?
  8. bIyIn. Elät. / Du lever.
  9. qaQaHbe'. Minä en auta sinua. / Jag hjälper dig inte.
  10. tera'ngan 'oy'pu' Saj. Lemmikkieläin satutti maanasukasta. / Keldjuret skadade jordlingen.
  11. QumwI'Ij lulegh vIneH. Tahdon heidän näkevän viestimesi. / Jag vill att de ser din kommunikator.
  12. thlIngan juH chenmoH tera'ngan. Maanasukas rakentaa talon klingonille. / Jordlingen bygger ett hus åt klingonen.
  13. bIlengbe' 'e' vIyaj. Tiedän, että et matkusta. / Jag vet, att du inte reser.
  14. DaQaH'a'? Autatko häntä? / Hjälper du honom?
  15. jIQaHqang. Haluan auttaa. / Jag önskar hjälpa.
  16. paqvetlh bIghaj'a'? Onko sinulla tuo kirja? / Har du den där boken?
  17. paqmeyvam luHaD 'e' vIyaj. Tiedän, että he lukevat näitä kirjoja. / Jag vet, att de läser dessa böcker.
  18. Dochvetlh nIhpu'. Hän varasti tuon. / Han stal det där.
  19. 'avwl' tojpu' qoH 'e' vIlegh. Näin että hullu puijasi vartijaa. / Jag såg att galningen lurade vakten.
  20. vIleghpu'. Näin sen. / Jag såg det.
  21. lam Duj. Laiva on likainen. / Skeppet är smutsigt.
  22. Duj lam. Likainen laiva. / Ett smutsigt skepp.
Sanastoa / Ordlista
qIp V lyödä / slå
nep V valehdella / ljuga
yIn V elää / leva
neH V tahtoa / vilja
qang aux haluta / önska
Doch N asia, esine / sak, ting
QumwI' N viestin / kommunikator
paq N kirja / bok
juH N talo / hus
Ho' N hammas / tand
Duj N laiva / skepp
a' A iso / stor
Hom A pieni / liten
Kysymykset / Frågorna

1. Klingon rakentaa pitkiä "yhdyssanoja". Kuvataan sanoja ja niiden rakenneosia eli morfeemeja seuraavilla lyhenteillä:
Klingonspråket bygger långa "sammansatta ord". Vi skall beskriva ord och deras byggdelar eller morfem med följande förkortningar:

sana /ord W
substantiivi / substantiv N
verbi /verb V
adjektiivi /adjektiv A
demonstratiivipronomini /demonstrativpronomen det
kielto /negation neg
monikko /pluralis pl
persoona / person pers
omistusliite / possessiv poss
apuverbi / hjälpverb aux
kysymysliite / fråga q
aikamuoto / tempus asp

Seuraavassa on joukko mahdollisia sanan rakennetta kuvaavia toisinkirjoitussääntöjä. Tehtävänä on etsiä säännöt, joita vastaavia sananmuotoja löytyy aineistosta.

Nedan följer en uppräkning av omskrivningsregler som beskriver möjliga ordstrukturer. Uppgiften är att hitta de regler, som det finns motsvarande ord för i materialet. Sök en sats som innehåller ett ord som motsvarar varje regel och skriv ner numret på satsen i lådan bredvid. Om det inte finns ord motsvarande en given regel, lämna lådan tom.

  1. W -> aux V pers q
  2. W -> V neg
  3. W -> V pers aux
  4. W -> pers V aux asp neg q
  5. W -> pers V q
  6. W -> A N pl poss
  7. W -> N A pl
  8. W -> N A pl det
  9. W -> N pl det
  10. W -> N A

2. Klingonin sanajärjestys. Nimitetään klingonin kielen lauseenjäseniä seuraavilla lyhenteillä: Ordföljden i klingon. Vi skall nämna klingons satsled med följande förkortningar.

lause / sats L
subjekti / subjekt S
objekti / objekt O
adverbiaali /adverbial X

Seuraavassa on joukko sanajärjestystä kuvaavia lausekerakennesääntöjä. Tehtävänä on etsiä säännöt, joita vastaavia lauseita löytyy aineistosta. Kirjoita säännön vieressä olevaan laatikkoon yhden sääntöä vastaavan esimerkkilauseen järjestysnumero. Jos sääntöä vastaavaa lausetta ei löydy, jätä laatikko tyhjäksi.

Nedan följer uppräkning av omskrivningsregler som beskriver möjliga ordföljder. Uppgiften är att hitta de regler, som det finns motsvarande satser för i materialet. Sök en sats som motsvarar varje regel och skriv ner numret på satsen i lådan bredvid. Om det inte finns satser motsvarande en given regel, lämna lådan tom.

  1. L -> S V O X
  2. L -> X S V O
  3. L -> X O V S
  4. L -> V S O
  5. L -> S V
  6. L -> V S
  7. L -> O V
  8. L -> V O
  9. L -> V X
  10. L -> V

3. Seuraavassa on laatikkokaavio, joka esittää lauseen Dochvetlh nIhpu' rakennetta.
Följande schema föreställer strukturen hos satsen Dochvetlh nIhpu' .

L
O V
N det V asp
Doch vetlh nIh pu'

Täydennä seuraava laatikkokaavio vastaavalla tavalla.
Komplettera följande schema på motsvarande sätt.

L
jatlh be' Saj mey

4. Käännä seuraavat klingonin lauseet suomeksi
Översätt följande klingonska satser till svenska:

  1. lam Saja'.
  2. qalegh.
  3. choqIppu'.
  4. paqvam vIHaD.

5. Käännä seuraavat suomen kielen lauseet klingoniksi
Översätt följande svenska satser till klingonspråket.

  1. Näen sinut. / Jag ser dig.
  2. Vartijoilla on isot hampaat. / Vakterna har stora tänder.
  3. Maanasukkaan sanat valehtelevat. / Jordlingens ord ljuger.
  4. Kätesi ovat likaiset. / Dina händer är smutsiga.

© Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto