Humanistisen tiedekunnan opiskelijavalinnat

Opiskelijoiden kokemuksia

Mart Suikanen Pääaine: englantilainen filologia Sivuaineet: aineenopettajan pedagogiset opinnot, elämänkatsomustieto Aloitusvuosi: 2007

Miten keksit hakea opiskelemaan englantilaista filologiaa?

Lähdin liikkeelle oikeastaan ihan omien taitojen mukaan. Englanti on aina ollut minulle luonteva kieli, jonka oppiminen on käynyt helposti. Paljon kielitaitoa on tullut jo esimerkiksi televisio-ohjelmien perusteella. Lukiossa kielen opiskelu oli mukavaa, joten mikäpä sen mukavampi valinta yliopisto-opinnoille kuin keskittyä kieleen, jonka parissa viihtyy.

Valintakokeeseen valmistautuessani huomasin, että valintakoekirjojen parissa kannattaa todella viettää aikaa, sillä pelkkä vahva kielitaito ei riitä. Valintakokeesta on suurin osa kielitiedettä, joka oli opeteltava valintakoekirjoista. Kielitaidosta on tietenkin apua, mutta sitä ehtii kehittää vielä opintojen aikanakin mainiosti.

Mitä aiot tehdä valmistuttuasi?

Aion valmistua englannin ja elämänkatsomustiedon opettajaksi. Suunnitelma on ollut melko selvä jo lukiosta lähtien. Kouluttamisen makuun pääsin jo armeijassa, jolloin myös sain kiitosta kouluttajantaidoistani, mikä puolestaan on motivoinut suuntautumistani opettajaksi. Kääntämistä on mukava opiskella, mutta aivan elämänuraksi en sitä tältä istumalta valitsisi. En tietenkään sulje muitakaan vaihtoehtoja pois, mutta tällä hetkellä opettajuus on ensisijainen vaihtoehto.

Miltä yliopisto-opiskelu tuntuu verrattuna aiempiin opintoihisi?

Opiskelu yliopistossa on paljon itsenäisempää kuin vaikkapa lukiossa, ja joissakin asioissa mennään todella paljon pintaa syvemmälle. Esimerkiksi kieliopista on löytynyt asioita, joita en kuvitellut olevan olemassakaan, ja jotka eivät tule näkyviin arkisemmassa kielenkäytössä kovin selvästi. Toisaalta kampusalueella tulee pyörittyä muissakin merkeissä kuin vain opintojen parissa, mikä on tietenkin suuri ero lukioaikaiseen opiskeluelämään. Yliopiston keskustakampus on siitä mukava, että opiskelijaruokaloita ja kirjastoja löytyy useita, jolloin voi valita fiilispohjalta missä milloinkin ruokailee tai tekee opintoja. Keskustassa ei myöskään ole enää niin yksinäinen fiilis, kun varsinkin kampusalueella pyörii paljon tuttuja.

Opintojen suorittamisen monimuotoisuus on myös erilaista. Laitoksen henkilökunta järjestää yleensä vuosittain teatterimatkan Britanniaan, joka on kuulemma aina mielenkiintoinen reissu. Tällä hetkellä olen itse kurssilla jossa näyttelemme Shakespearea. Kurssin kautta saadaan tietoa myös kielialueen kulttuuriperintöön liittyen.

Onko kuva omasta alasta muuttunut opintojen myötä?

Olen ollut opinnoissani paljon tekemisissä aineenopettajuuteen keskittyvän AinO-keskuksen kanssa, ja sitä kautta kuva on muuttunut jonkin verran. AinOn kautta olen päässyt tutustumaan opettajan arkeen ja juhlaankin. Vaikka lukiosta asti on ollut tunne, että voisin ryhtyä opettajaksi, en kuitenkaan ole tiennyt kovinkaan paljoa käytännön työn eri ulottuvuuksista tai vaikkapa siitä, minkälaista palkkaa opettajat saavat. AinOn kautta on myös laajentunut kuva siitä, missä kaikkialla muualla opettajat voivat työskennellä, esimerkiksi erilaisissa koulutustehtävissä vaikkapa yrityksissä. AinO järjestää säännöllisesti vierailuja esimerkiksi yritysmaailmaan. Itse olen ollut mukana Sanoma Publications Oy:llä vierailtaessa.

Toisaalta en osannut myöskään kuvitella, miten paljon erilaisia osa-alueita opintoihin voi liittyä. Englannin opiskelu ei ole pelkästään kielioppia tai keskustelua, vaan mukaan mahtuu myös esimerkiksi kulttuuria. Uuden tiedon määrä on ollut massiivinen.

Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?

Opintojen suorittaminen vaihtelee melko paljon eri periodien välillä, mutta yleensä tulen kampukselle viimeistään kymmeneksi. Aamupäivällä käyn luennolla tai kirjastossa, ja kahdentoista ja kahden välillä nähdään kavereiden kanssa lounaalla. Tämän jälkeen käyn yleensä luennolla, ja varsinkin käännöskurssien aikaan jään vielä luentojen jälkeen kirjastoon tekemään käännöstehtäviä. Joinakin iltoina osallistun vielä ainejärjestöni SUBn kokouksiin, jonka hallituksessa toimin vuonna 2008 tuutorivastaavana. Kuulun myös osakuntaan, mutta sen toimintaan olen vasta menossa mukaan.

Mikä on opiskelussa parasta?

Englannin opintojen erilaisista osa-alueista kääntäminen on tähän mennessä tuntunut erityisen mielekkäältä. Toisaalta opettajaopinnot ovat vielä edessä, joten niiden suorittamista en voi suuntaan tai toiseen kommentoida. Uskon kuitenkin, että ne tuovat uudenlaisen näkökulman opintoihin. Opiskeluelämää ajatellen kaikkein mukavinta on ollut pyöriä uusien opiskelijoiden kanssa, ensin itse ensimmäisen vuoden opiskelijana ja syksyllä 2008 tuutorin roolissa. Oma fuksiporukkamme oli todella tiivis, ja meistä tuli hyviä kavereita. Keskellä pimeintä syksyä ja talveakin tuntee, että on kiva tulla opintojen pariin kun tietää kampukselta löytyvän iloisia kasvoja joiden kanssa viedä opintojaan eteenpäin.