 |
 |
Pohjoismaiden tutkimuksen keskus CENS
Tietoa keskuksesta:Yhteystiedot: Toimisto:  |
 |
CENSin toiminta[ CENSin tarkoitus ] [ Kohteet ] [ Tutkimuksen pääpainopisteet ] [ Vastakkainasettelujen ja yhteistyön uudet muodot ] [ Metodit ]
CENSin tarkoitusCENSin tehtävää määrittävät eurooppalainen ja globaali integraatio, jossa ei enää tunnusteta kylmän sodan jäykkää ja polarisoitunutta turvallisuusjärjestelmää. Pohjoismaat kohtaavat Euroopan ja muun maailman uudessa asetelmassa, jossa kansainväliselle yhteistyölle on avautunut uusia muotoja. Uusia ja uudentyyppisiä yhteyksiä syntyy yhä nopeammin. Toimijat eivät enää itsestäänselvästi edusta kansallisvaltioitaan. Jos niin silti joskus tapahtuu, on ilmeistä, että eri Pohjoismaissa tämäkin ymmärretään eri tavoilla. Edelleen on ilmeistä, että nämä toimijat esiintyvät vain ani harvoin nimenomaan Pohjoismaiksi kutsutun kokonaisuuden edustajina. Paradoksaalista kyllä, nämä uudet kansainvälisen yhteistyön muodot synnyttävät kasvavan tarpeen tiedolle, joka käsittelee pohjoismaista ulottuvuutta yhä integroituneemmassa maailmassa. Samoin syntyy tilaus kokemuksille, jotka koskevat vastakkainasettelua ja yhteistyötä niin Pohjoismaiden kesken kuin myös muun maailman kanssa. [ sivun alkuun ] Kohteet
CENS tutkii ja analysoi, missä määrin ihmiset Pohjoismaissa näkevät maailman ja organisoivat yhteiskuntansa keskenään samoin. Tärkeä, mutta samalla erillinen kysymys on, kuinka ja missä määrin Pohjoismaiden kansalaiset kokevat jakavansa yhteisen kulttuurin. CENS ei pyri vahvistamaan pohjoismaista identiteettiä. Identiteetti on ristiriitainen käsite, joka aiheuttaa usein enemmän ongelmia kuin kykenee ratkaisemaan. Joka tapauksessa, kommunikaatio edellyttää omien rajoitustemme tunnistamista, eli toisin sanoen tietoisuutta niistä koodeista, joita joudumme kulttuurisidonnaisina olentoina käyttämään. Pohjoismaiden erityislaatuun liittyen CENS keskittyy seuraaviin teemoihin:
[ sivun alkuun ] Tutkimuksen pääpainopisteet
CENS tutkii Pohjoismaissa ja Pohjoismaista käytettäviä poliittisia käsitteitä tarkoituksenaan tuoda julki sekä yhteispohjoismaisia ominaispiirteitä että Pohjoismaiden poliittisissa kulttuureissa olevia eroja. CENS pyrkii käsitteellistämään politiikkaa Pohjoismaissa sekä määrittelemään pohjoismaiselle politiikalle ominaisia käsitteitä ja merkityskokonaisuuksia. Esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö on sekä laajalti käytetty käsite että Pohjoismaille tyypillinen ilmiö monilla yhteiskunnan tasoilla. Yhteistyömuodot sekä niiden tulokset ulottuvat valtionhallinnosta tavallisten kansalaisten elämään.
[ sivun alkuun ] Tieto ja hyvinvointivaltio Kuinka tietoa Pohjoismaista tuotetaan? Kuinka tuotettua tietoa tutkitaan? Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tutkimuskenttä on hyvin hajanainen ja yhteiset tutkimusnäkökulmat puuttuvat. Jotta ymmärtäisimme paremmin pirstaloituneen tutkimuskentän tutkimustuloksia, on tarkasteltava itse pohjoismaista tehtävää tutkimusta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on muodostunut käsitteeksi valtio- ja yhteiskuntatieteiden kansainvälisillä kentillä ja sitä on perinteisesti verrattu mannermaisiin, liberaaleihin hyvinvointiohjelmiin. Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille luonteenomaista on mm. valtion vahva vaikutus maan talouselämään sekä tukien kohdistaminen ennemmin yksilöille kuin perheille. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään usein sosiaalidemokraattisena mallina. Kylmän sodan aikana sitä markkinoitiinkin vaihtoehtona vallitseville ideologioille kapitalismille ja kommunismille. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta käytetään useita nimityksiä kuten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tai -hyvinvointimalli. Ruotsalaiset ovat omaksuneet käyttöönsä käsitteen kansankoti. CENS tutkii näitä pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon perinteisesti yhdistettyjä myyttejä, mutta myös sitä, kuinka Pohjoismaat vastaavat voimistuvan kansainvälisen integraation haasteisiin. Mitä hyvinvointivaltiollemme käy? Vai voidaanko Pohjoismaissa käytettävää hyvinvointimallia ylipäätään kutsua yleispohjoismaalaiseksi? Hyvinvointimalliahan pidetään jokaisessa Pohjoismaassa yksinomaan kansallisena projektina. Mitä pohjoismaalaista pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa siis loppujen lopuksi on?
[ sivun alkuun ] Uusi regionalismi Pohjoismaat ovat pohjoisen Euroopan uuden regionalismin paineessa: Onko pohjoismaisessa identiteetissä ja pohjoismaisessa yhteistyössä jotain niin uniikkia, joka säilyy myös nykyisen paineen alaisena? [ sivun alkuun ] Vahva Pohjolan nainen? Missä milelessä Pohjolan nainen on vahva? Keneen verrattuna? Yhteistyössä Helsingin yliopiston Kristiina instituutin kanssa CENS pyrkii syventämään pohjoismaisten sukupuoliroolien ymmärtämystä. Pohjoismaisten yhteiskuntien yksi tyypillisimmistä piirteistä on aina ollut naisten vahva ja huomattava osallistuminen yhteiskuntaelämään. Aiheesta onkin tehty paljon tutkimusta useista erilaisista tietellisistä näkökulmista; kaikki humanisteista valtiotieteilijöihin ovat olleet kiinnostuneita osallistuvasta Pohjolan naisesta. Perinteisten käsitysten haastajaksi on viime aikoina noussut etenkin naistutkimus, joka on pystynyt tuomaan tutkimukseen uusia, tuoreita näkökulmia. Yhteistyössä Kristiina instituutin naistutkimuksen kanssa CENS suunnittelee verkkokurssia pohjoismaisesta feminismistä. Suunitelmissa on myös yhteisen Pohjoisen feminismin avaintekstejä käsittävän virtuaalikirjaston luominen. [ sivun alkuun ]
Vastakkainasettelujen ja yhteistyön uudet muodot [ sivun alkuun ] MetoditMonitieteinen tutkimus Vertailut [ sivun alkuun ]
|
Pohjoismaiden ominaislaatu
Poliittinen kulttuuri ja avainkäsitteet 
Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyy myös paljon merkittäviä kysymyksiä ja käsitteitä, jotka vaativat lähempää tarkastelua. Kysymysten kompleksisuus ja monimerkityksellisyys korostuu erityisesti silloin kun käsitteet puretaan merkityskomponentteihinsa. Pohjoismaisen identiteetin ja hyvinvointivaltion on esimerkiksi katsottu olevan läheisesti sidoksissa toisiinsa niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin tehdyssä tutkimuksessa. Pohjoismaiden katsotaan myös olevan hyviä esimerkkejä hyvinvointivaltioista. Voisikin siis sanoa, että jos haluat tuntea Pohjolan, tutki hyvinvointivaltiota, mutta jos taas haluat tietää, millainen on - tai voisi olla - hyvinvointivaltio, suuntaa tutkimuksesi Pohjoismaihin. 
Tutkimusohjelma keskittyy vastakkainasettelujen ja yhteistyön uusiin muotoihin erityisesti tämän päivän Euroopassa, missä entinen pakko edustaa omia kansakuntiaan, niin sanottu "olympiakomiteaperiaate", kyseenalaistuu yhä voimakkaammin. Näitä vastakkainasettelujen ja yhteistyön uusia muotoja yhdistävät merkittävissä määrin toisiinsa "pohjoismaisen mallin" rooli ja merkitykset, sikäli kuin tämä malli artikuloidaan ja rinnastetaan muihin "malleihin". Ensiksi, kuinka pohjoismainen malli vastaa kansallisen yhteiskunnan mallina niihin muutoksiin, jotka johtuvat kilpailevien yhteiskuntamallien käsittämisestä ylikansallisen (eurooppalaisen) yhteiskunnan kontekstissa? Toiseksi, kuinka pohjoismainen yhteistyö suhtautuu kansainvälisen yhteistyön erityisenä mallina niihin muutoksiin, jotka ovat heikentäneet sen keskeisiä perusedellytyksiä (kuten turvallisuuspolitiikan ja muun politiikan erillisyyttä) ja mitätöineet pohjoismaisen kansainvälisyyden ja sen ei-hallitustenvälisten ja kansallisvaltiotasoa alempien muotojen erityisyyttä? On mahdollista havaita ristiriitaisia kehityssuuntia alkaen yrityksistä yleistää jotain, joka tapasi olla Pohjolan sisäistä kansainvälisyyttä, ja päätyen yrityksiin olla piittaamatta koko asiasta.