VAIHTELU
ja
MUUTOS
KREIKASSA
ja
LATINASSA


Helsingin yliopisto
Klassillinen filologia



Alkuun

Vaihtelu ja muutos

Työryhmä ja aiheet

Julkaisut

In English

Vaihtelu ja muutos kreikassa ja latinassa


Martti Leiwon johtama projekti "Vaihtelu ja muutos kreikassa ja latinassa" käynnistettiin vuonna 1998, ja vuonna 2006 siitä tuli osa Suomen Akatemian huippuyksikköä "Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet". Se jatkaa Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitoksen vankkoja kreikan ja latinan kielentutkimuksen perinteitä, joita julkaisuissa ilmentävät esim. sellaiset ansioituneet edelläkävijät kuin Henrik Zilliacuksen Zur Sprache griechischer Familienbriefe des III Jahrhunderts n.Chr. (P.Michigan 214-221)(1943) ja Zur Abundanz der Spätgriechischen Gebrauchssprache (1967) sekä Heikki Koskenniemen Studien zur Idee und Phraseologie des griechischen Briefes bis 400 n.Chr. (1956).

Projektin päämääränä on tutkia kreikkaa ja latinaa jokapäiväisessä kommunikoinnissa. Kielenkäytön kaikki tasot huomioidaan: fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka ja pragmatiikka. Erilaisten kulttuuristen, koulutuksellisten, sosiaalisten ja lingvististen olosuhteiden kasvattamien ihmisten kielirekisterejä ja niiden hallintaa analysoidaan suhteessa heidän kielenkäyttöönsä. Erityistä huomiota kiinnitetään lähdemateriaaliin, joka menneisyydessä kenties on ohitettu vähäarvoisena tai täysin irrelevanttina variaatiotutkimuksen kannalta tai jota on vain osittain tutkittu lingvistisistä lähtökohdista.

Projekti keskittyy varsinkin seuraaviin aiheisiin: 1) ortografia ja fonologia ("fonetiikka") 2) morfologia ja syntaksi 3) "puheaktit" tai performatiivit sekä 4) pragmatiikka.

Analyysiä pohjustavia merkittäviä kysymyksiä ovat: Mikä oli kirjoittajan ja vastaanottajan rooli? Kuinka kirjurit vaikuttivat lähteissä säilyneeseen kieleen? Kuinka opittiin kirjoittamaan? Miten tämä korreloi yksittäisten henkilöiden ortografian kanssa? Mikä oli tutkittavan dokumentin funktio ja miten tämä heijastui sen kielenkäyttöön? Mitä vaikutusta kielikontakteilla oli ortografiaan, fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin?

Aiempi standardista poikkeavien kreikan- ja latinankieltä sisältävien lähteiden tutkimus on ollut laadultaan valtaosin preskriptiivistä, ja se on rajoittunut lähinnä listaamaan sanojen eri varianttimuotoja ja kirjoitustapoja, eikä ole peilannut lähteiden kieltä niiden sosiaalisen ja kronologisen kontekstin kautta. Toisissa julkaisuissa kieleltään ei-standardit dokumentit taas ovat toimineet pelkästään työkaluina "tärkeämpien" historiallisten ja hallinnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen. "Vaihtelu ja muutos kreikassa ja latinassa" -projekti tähtääkin pääasiassa kaikentasoisten kreikan- ja latinankielisten dokumenttien kieliopillisten rakenteiden synkronista lingvististä variaatiota tutkimalla tuomaan lisävalotusta kreikan- ja latinankielen - ja itse asiassa minkä tahansa muun kielen - kehitysmekanismeihin. Tutkimusote auttaa havaitsemaan kielenkäytön todelliset muutokset mahdollisimman tarkasti.

Perusteellisesti kartoitettavia alueita ovat: 1) kielenkäyttö eri rekistereissä, 2) rekisterien sekoittuminen (interaktiot, punoutuminen yhteen), 3) lingvistinen variaatio ja pysyvän muutoksen elementit, 4) pragmatiikan vaikutus syntaksiin. Toisin sanoen, kuinka kielen käyttäjät muovaavat sitä, kun he yrittävät vastata vaihtelevien sosiaalisten tilanteiden vaatimuksiin kenties hyvinkin puutteellisella kirjoitustaidollaan, tai se, miten kielen yleiseen kehitykseen vaikuttavat epämuodollisten rekisterien kommunikaatiotilanteet, joissa välitettävän kommunikaation asiasisältö, johon puhujan/kirjoittajan ajatukset ovat keskittyneet, tai tarve korostaa viestin joitakin osia, kiilaa syntaksin lakien edelle. Erityistä huomiota kiinnitetään myös ilmaisujen ja laajempien syntaktisten yksiköiden, ei ainoastaan yksittäisten sanojen, semanttisiin siirtymiin.

Projekti parantaa mahdollisuuksia jokaisen kreikan- ja latinankielisen dokumentin funktion ja sisällön tulkintaan ja auttaa siten ymmärtämään kielenkäyttöä koko antiikissa.