ALEXANDRIA
GOPAL

Helsingin yliopisto
Klassillinen filologia



Alkuun

Projekti

Kodikologia

Kirjasto

Työryhmä

Virtuaalikirjasto

Julkaisut

Linkit

PATRIARKAATIN KIRJASTO


Kirjastolla on 538 käsikirjoituksen ja 2000 harvinaisen painotuotteen kokoelma sekä yli 40 000 niteen verran modernia tutkimuskirjallisuutta. Kirjastossa säilytetään myös patriarkaatin hallinnollista arkistoa.

Perimätiedon mukaan Aleksandrian kristillisen seurakunnan perusti evankelista Markus, joka toimi myös sen ensimmäisenä johtajana vuosina 42—62. Lukuunottamatta noin puoli vuosisataa kestänyttä arabivalloituksen aiheuttamaa välikautta 600-luvulla, patriarkaatti katsoo instituution jatkuneen tähän päivään saakka. Patriarkaatin kirjaston historia lasketaan lähes yhtä pitkäksi.

900-luvun lopulla patriarkaatti kirjastoineen joutui siirtymään Kairoon, kun siitä tehtiin Egyptin hallinnollinen keskus. Aleksandriaan se palasi vasta vuonna 1928. Nykyisiin tiloihinsa el-Mansheiyan kaupunginosaan patriarkaatti ja kirjasto muuttivat vuonna 1971.

Alexandrian patriarkaatin kirjasto ja sen kokoelmat muodostavat monella tavalla arvokkaan kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Ne edustavat kreikkalaisuuden, ortodoksian ja patriarkaatin historiaa Egyptissä keskiajalta näihin päiviin saakka. Kokoelmat tarjoavat myös tietoa vilkkaista kulttuurisuhteista itäisellä Välimerellä sekä islaminuskoisen valtakulttuurin ja kristillisten vähemmistöjen kontakteista.

Suurin osa käsikirjoituksista on kreikankielisiä, vanhin päivätty vuodelta 952. Sisällöllisesti merkittävän osuuden muodostaa luonnollisesti kirkon käyttämä liturginen ja teologinen aineisto. Antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden lajeista ovat edustettuina mm. epiikka (Homeros ja Hesiodos), tragedia (mm. Euripides), komedia (Aristofanes), retoriikka (Demosthenes) ja filosofia (Aristoteles ja Platon). Erityisen mielenkiintoinen on koodeksi 87, joka sisältää Aristoteleen luonnontieteelliset tekstit. Niihin on laatinut kommentaarit 1300-luvun ehkä tunnetuin kreikkalainen humanisti Theodoros Metokhites (1270—1332). Kommentit ovat laajimmat laatuaan kreikkalaiselta keskiajalta.

Varsinainen bysanttilaisen kirjallisuuden osuus kokelmissa sisältää mm. historiankirjoitusta (Ioannes Zonaras), retoriikkaa (Mikael Psellos) ja filosofiaa (Georgios Pakhymeres ja Georgios Gemisthos Plethon). 1200-luvulla vaikuttaneen Georgios Pakhymereen (1242—1310) tuotannosta kirjaston kokoelmissa on harvinainen Aristoteleen filosofian kokonaistulkinta, josta ei ole modernia editiota.

Osmanniherruuden alainen uuden ajan kreikankielinen kulttuuri on Välimeren alueen historiassa edelleen sangen vähän tutkittu. Patriarkaatin kirjasto ja hallinnollinen arkisto sisältävät runsaasti tähän aikakauteen liittyvää aineistoa. Paitsi tietoja seurakunnasta 1500-luvun lopulta alkaen, arkistossa on asiakirjoja jotka liittyvät kirkon ja arabi-, mamelukki- ja osmanniherruuden suhteisiin. Erityisesti mainitsemisen arvoinen on 1500-luvun lopulla vaikuttaneen kreikkalaisen kulttuuripiirin ehkä merkittävimmän oppineen ja kirkonmiehen, patriarkka Meletios Pegaksen (patriarkka 1590—1601) autografeja ja kirjeenvaihtoa italialaisten humanistien kanssa.

Kirjaston varhaiset painotuotteet ovat pääasiassa Venetsiassa painettua kreikankielistä kirjallisuutta 1500-luvulta 1800-luvun alkuun. Toinen laajempi kokonaisuus käsittää 1600-luvun anglikaanista kirjallisuutta, joka on peräisin patriarkka Metrofanes Kritopouloksen (patriarkka 1636—1639) opiskelukaudelta Englannissa.