PAPYRUS-
TUTKIMUS

Helsingin yliopisto
Klassillinen filologia



Alkuun

Papyrologia

Suomalainen papyrologia

Työryhmä

Muumiokartongit

Hiiltyneet papyrukset

Julkaisut

Linkit

Kongrenssi

Suomalainen papyrologia

Papyrustutkimuksella on Suomessa pitkä perinne. Helsingin yliopiston Kreikan kirjallisuuden professori Henrik Zilliacus (k. 1992) sekä julkaisi papyrusdokumentteja (mm. Vierzehn Berliner griechische Papyri, 1941; The Antinoopolis Papyri II-III , yhdessä J.W.B. Barnsin kanssa, 1960 ja 1967) että käytti monissa tutkimuksissaan pääasiassa papyrologista lähdeaineistoa (Zur Sprache griechischer Familienbriefe des III Jahrhunderts n.Chr. (P.Michigan 214-221), 1943; Untersuchungen zu den abstrakten Anredeformen und Höflichkeitstiteln im Griechischen, 1949; Zur Abundanz der spätgriechischen Gebrauchssprache, 1967). Heikki Koskenniemi, papyrologian dosentti Helsingin yliopistossa, sittemmin Turun yliopiston klassillisen filologian professori, tutki papyruskirjeiden tyyliä väitöskirjassaan Studien zur Idee und Phraseologie des griechischen Briefes bis 400 n.Chr., 1956. Koskenniemen ansiosta myös Turun yliopistoon on hankittu omia papyruksia (P.Turku).

Helsingin yliopiston papyrustutkimusryhmä aloitti työnsä vuonna 1968 professori Henrik Zilliacuksen johdolla. Suomessa vierailleen professori E. G. Turnerin avustuksella työryhmä sai tutkittavakseen edustavan valikoiman Oksyrhynkhoksesta peräisin olevia, Egypt Exploration Societyn kokoelmiin kuuluvia papyruksia. Silloiseen tutkimusryhmään kuuluivat professori Zilliacuksen lisäksi Jaakko Frösén, Paavo Hohti sekä Jorma ja Maarit Kaimio. Heidän ensimmäinen yhteisjulkaisunsa, Fifty Oxyrhynchus Papyri (= P.Oxy. Hels.), ilmestyi vuonna 1979.

1970-luvun puolivälissä papyrusryhmä sai tutkittavakseen 60 Itävallan kansalliskirjaston papyruskokoelman tekstiä. Nämä julkaistiin Henrik Zilliacuksen johdolla vuonna 1979 (Corpus Papyrorum Raineri VII: Griechische Texte IV = CPR VII).

1970-luvun lopulla Suomeen hankittiin kokoelma muumiokartongeista peräisin olevia papyruksia, jotka sijoitettiin Helsingin yliopiston kirjastoon. Tutkimusryhmä julkaisi yhtä demoottista tekstiä lukuunottamatta kreikaksi kirjoitetut asiakirjat kahdesta kartongista Jaakko Frösénin johdolla vuonna 1986 (Papyri Helsingienses I. Ptolemäische Urkunden = P. Hels. I).

Jo 1980 luvulla Jaakko Frösén perehtyi muumiokartonkien konservointiin Itävällan kansalliskirjaston papyruskokoelmassa kehitetyllä menetelmällä, jolla voidaan säilyttää muumiosuojuksena käytetyn kartongin kalkkipinnan maalaus ja kuitenkin saada valmistusmateriaaliksi käytetyt papyrustekstit tutkittaviksi. Hän perehtyi myös hiiltyneitten papyrusten konservointiin Kölnin yliopiston papyruskokoelmassa. Tieto ja taito on sittemmin siirtynyt myös seuraavan sukupolven käyttöön. Papyrustyöryhmään liittyivät 1980-luvun lopulla Tiina Purola, Erja Salmenkivi ja Erkki Sironen. 1990-luvulla tutkimusryhmä laajeni entisestään kun Petran hiiltyneitten papyrusten tutkiminen aloitettiin.