Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

7–8/2013 - Derek Fewster: Virtuaalimaailman historiakuvaa tutkimassa

Derek Fewster. Kuva: Mika Federley

– Minua on aina kiinnostanut se, miten historiaa käytetään. Paneuduin asiaan jo väitöskirjassani ja nykyään tutkin samaa muun muassa tietokonepelien kautta, kertoo ruotsinkielisen historian ja Kultur och kommunikation -maisteriohjelman yliopistonlehtori Derek Fewster.


Derek Fewster on alun perin arkeologi, mutta siirtyi sittemmin historian pariin. Historian tutkijatohtorista tuli yliopistonlehtori viime syksynä, kun Kultur och kommunikation -maisteriohjelma sai tehtävään rahoituksen yliopiston Tulevaisuusrahastosta.

Kultur och kommunikation on Helsingin yliopiston ainoa ruotsinkielinen maisteriohjelma. Siihen otetaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa, jotka valmistuvat maisteriksi joko ruotsinkielinen historia, pohjoismainen kirjallisuus tai kielet pääaineenaan. Opiskelijoita tulee erilaisista taustoista, ja myös ammattikorkeakoulututkinnolla voi hakea ohjelmaan. Ulkomaisia opiskelijoita on ollut Pohjoismaista, muutama myös muualta Euroopasta.

– Ulkomaiset opiskelijat ovat opiskelleet vastaavia aineita kotiyliopistossaan. Nordic Studies -opintokokonaisuuksia voi opiskella kymmenissä Euroopan yliopistoissa. Niihin kaikkiin lähetimme viime keväänä uuden esitteemme, samoin kuin kaikkiin Pohjoismaiden yliopistoihin. Toivomme, että tämä kampanja näkyy ensi talven haussa, Fewster sanoo.

Hän uskoo opiskelijoiden hakeutuvan tähän maisteriohjelmaan, koska monitieteisellä ja käytännönläheisellä tutkinnolla voi erottua joukosta. He oppivat tutkimaan ja kirjoittamaan luovasti, ja opinnäytteiden aiheiksi voi valita sellaisia aiheita, joita ei perinteisissä oppiaineissa välttämättä näe.

– Maisteriohjelmassa opiskelija voi esimerkiksi analysoida historian käyttöä tietokonepeleissä, Fewster mainitsee ja nostaa samalla esiin oman lempiaiheensa.


Tietokonepelit kirjoittavat historiaa

Historialliseen miljööseen sijoitetut tietokonepelit ovat erittäin suosittuja. Niitä pelaavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Yleisöä ne saavat paljon enemmän kuin yksikään historian kirja.

– Minua kiinnostavat kaikki pelit, myös lautapelit. Yritän ymmärtää, miten historiaa tuotetaan ja tulkitaan peleissä. Miten virtuaalimaailmaa voi tutkia historian näkökulmasta? Voiko pelejä käyttää lähteinä? Miten historioitsijat voivat olla mukana näiden pelien tuottamisessa? Ja kieltämättä tämä on tapa yhdistää hupi ja hyöty, sillä pidän itsekin pelaamisesta, kertoo Fewster, jonka työhuoneen ovea somistaa tunnetun 1700-luvulle sijoittuvan pelin juliste.

– Peleillä on aivan valtava merkitys, ja siksi niitä pitää tutkia.

Suomi on edelläkävijämaa tietokonepelien tutkimuksessa, ja myös Suomen Akatemia on tukenut pelitutkimusta. Erityisesti Tampereen ja Turun yliopistoissa alan tutkimusta tehdään paljon.

– Historian opetuksessa käytetään myös ns. ”vakavia pelejä”, mutta niiden ongelma on se, että hauskuus usein unohtuu, ja silloin pelaaja kyllästyy nopeasti, Fewster toteaa.

Kolmella kielellä sujuvasti opettava yliopistonlehtori on myös luennoinut tietokonepeleistä, ja toukokuussa hän piti aiheesta suositun intensiivikurssin englanniksi.


Virtuaaliennallistus vie sadan vuoden taakse Pariisiin

Virtuaalimaailmaan liittyy myös toinen Derek Fewsterin tämänhetkisistä tutkimuskohteista. Hän on historian asiantuntijana mukana Aalto-yliopiston Medialaboratorion hankkeessa, jossa tehdään virtuaaliennallistus ja 3D-malli Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongista vuonna 1900.

– Arkkitehdit ovat kyllä aikaisemmin tehneet mallinnoksia Suomen paviljongista, mutta vain ulkopuolelta. Aalto-yliopiston hankkeessa tehdään virtuaaliennallistus sekä ulko- että sisäpuolelta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Minun osuuteni on löytää lähteet. Lisäksi minua kiinnostaa tutkia paviljonkia myyttisenä konstruktiona, ”aitosuomalaisuuden” tulkintana, Fewster kertoo.

– Kaikki ei mennyt aivan niin kuin piti. Pariisista sai alkunsa käsitys Suomesta jääkarhujen asuinalueena. Paviljonkia koristi neljä kipsistä karhua, mutta ne unohtuivat kuukausiksi maalamatta ja näyttivät vierailijoiden silmissä jääkarhuilta.


Teksti: Pia Purra
Kuva: Mika Federley