Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

11–12/2009 - Kimmo Svinhufvud: Kokonaisvaltainen kirjoittaja

Kimmo Svinhufvud. Kuva: Mika Federley Kimmo Svinhufvud piti ylioppilaaksi kirjoitettuaan pari välivuotta. Hän kävi armeijan, teki vuoden verran opettajansijaisuuksia ja pyöritti rulettia.


”Välivuodet vakuuttivat siitä, että johonkin piti mennä opiskelemaan”, Kimmo toteaa. Aihe oli vielä hakusessa, mutta halu kirjoittamiseen oli syntynyt. Nuorukainen haki lukemaan viestintää ja käväisi ohimennen myös suomen kielen kokeessa. Viestinnän laitoksen ovet eivät kuitenkaan auenneet: ”Pääsykoekirjat jäivät työnteon lomassa liian vähälle huomiolle”. Sen sijaan suomen kielen opinnot alkoivat ”puolivahingossa” vuonna 1991.

Sivuaineina Kimmo luki kotimaista kirjallisuutta ja yleistä kirjallisuustiedettä. Opiskeluintoa riitti pari vuotta, sitten mitta täyttyi. ”Tuli motivaatio-ongelma. En oikein tiennyt, miksi halusin valmistua ja mitä olisin halunnut työkseni tehdä”, Kimmo perustelee opintojen keskeytymistä. Suomen kielen salat vaihtuivat työn tekoon yliopistossa, Hietaniemen hautausmaalla, Sonerassa ja Postissa. ”Tein pääasiassa erilaisia atk-töitä. Niitä oli tarjolla, ja palkkakin oli kohtuullisen hyvä”, Kimmo muistelee. Seitsemän vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi takaisin opintojen pariin. ”Ala osoittautui oikeaksi valinnaksi alun perinkin”, Kimmo hymähtää.


Opinnäytteet valmiiksi

Gradua tehdessään Kimmo kirjoitti paljon, koska hän opiskeli Jyväskylässä kirjoittamista. Harjoituksiin kuului muun muassa novellien ja lyhytelokuvakäsikirjoitusten tekeminen. ”Koko ajan oli selvää, millaista tekstiä piti tuottaa”, Kimmo sanoo. Gradun kohdalla tilanne oli toinen: ”Olin epätietoinen tehtävästä ja sen rajoista ja ihmettelin, että minkälaista tekstiä gradun pitää olla.” Kirjoittaminen sujui lopulta suhteellisen hyvin, vaikka toki mukaan mahtui jaksoja, jolloin työ ei edennyt toivotulla tavalla. Reilun vuoden kuluttua aloittamisesta suomalaisten suuryritysten kotisivuja käsittelevä gradu oli valmis – ja kiinnostus graduprosessiin syttynyt.

Gradusta tulikin Kimmolle varsinainen missio. Valmistuttuaan maisteriksi vuonna 2004 opiskelu maistui jo niin hyvältä, että hän haki jatko-opiskelijaksi. ”Halusin tehdä jatko-opintoja päätoimisesti tai ainakin oman alan työn ohella. Pääsin vuodeksi hoitamaan suomen kielen lehtoraattia. Sen jälkeen sain viisivuotisen assistentuurin, josta nyt on viimeinen vuosi menossa”, kertoo laitoksen viimeinen assistentti-nimikkeen haltija.

”Halusin tutkia kirjoittamista ja ajattelin, että koska gradun kirjoittaminen koskee niin monia tavallisia kirjoittajia, se voisi olla hyvä aihe väitöskirjatutkimukselle.” Artikkeliväitöskirja graduseminaarin ja gradunohjaamistapaamisten vuorovaikutuksesta on nyt viimeistelyvaiheessa. Artikkeleista kaksi on julkaistu ja kolme puuttuvaa on työn alla: ”Olen kunnianhimoisesti päättänyt, että artikkelit valmistuvat tämän lukuvuoden aikana.”

Väitöskirjatyön ohessa Kimmo on julkaissut myös kaksi kirjaa: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (2007) ja Gradutakuu (2009). ”Gradutakuu on opas, joka harjoitusten avulla johdattelee gradun valmistumiseen”, Kimmo kertoo. Kirja auttaa pohtimaan omia tavoitteita ja lähtökohtia sekä kirjoittamaan itselle sopivan opinnäytteen. ”Gradun tekemisen motiivit on hyvä selvittää. Välttämättä ei riitä, että gradu kuuluu tutkintoon, vaan syiden pitää lähteä tekijästä itsestään”, Kimmo huomauttaa. Hän kehottaa myös rehellisesti pohtimaan, millaisen gradun haluaa tehdä: ”Jos sanoo läpimenon riittävän, ei kannata pettyä, jos arvosana on huono.” Pitää myös ymmärtää, että hyvän gradun kirjoittaminen vaatii paljon työtä. ”Minulle hyvä gradu on valmis ja tekijänsä näköinen”, Kimmo summaa.


Ahdistus yhdistää

Oppaan jatkeena syntyi Gradutakuu-blogi. ”Minulla oli paljon ideoita siitä, mitä kirjaan olisi voinut sisällyttää, mutta ne eivät kuitenkaan kokonaisuuden kannalta tuntuneet mielekkäiltä. Pois jääneitä kohtia voi sitten pikkuhiljaa esitellä blogissa”, Kimmo selittää. Blogin tavoitteena onkin tarjota hyviä neuvoja ja rohkaisua paitsi kaikille graduntekijöille myös muunlaisten opinnäytteiden kirjoittajille. ”Vaikka gradussa ja esimerkiksi väitöskirjassa on eroja, niiden tekijöitä askarruttavat monet samat kysymykset”, Kimmo uskoo. Miten voin yhdistää opinnäytteen tekemisen ja muun arjen? Mitä teen valmistuttuani? Onko tässä mitään järkeä? ”Osittain kirjoitan blogia myös pohtiakseni omaa opinnäyteprosessiani, ja toivon, että pohdinnoista on hyötyä myös muille.”

Graduoppaan ”Kovat ajat” -harjoituksessa kehotetaan kirjoittamaan kaikista eri syistä, miksei pysty kirjoittamaan gradua. Puolitoista vuotta sitten väitöskirja oli jumissa, joten Kimmo teki harjoituksen. Väitöksen tekemättömyyteen löytyi mitä moninaisimpia syitä, ja kaiken kaikkiaan tehtävä oli valaiseva: ”Tajusin, että yksi hämmentävä tekijä on epävarmuus siitä, mitä tapahtuu väitöskirjan valmistumisen jälkeen. Turvallisimmalta tuntui olla valmistumatta.”


Hyvät tavat parantavat

Kimmo on opettanut ja opettaa kirjoittamista paitsi Helsingin yliopistossa myös Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Keskeytyneet yliopisto-opinnot päätökseen -kursseilla sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Yliopistotyön lisäksi Kimmo on myös sivutoiminen yrittäjä. Viime vuonna hän yhdisti voimansa näyttelijän, ohjaajan ja bisneskouluttajan kanssa ja perusti yritysvalmennusta, koulutusta ja konsultointia tarjoavan Business Healers Oy:n.

Kimmo pitää työtään myös harrastuksena. ”Olen kyllä miettinyt, että muitakin pitäisi hankkia”, hän hymyilee. Vapaa-ajan ongelmia ei liiemmin ole, sillä tänä syksynäkin useampi perjantai-ilta ja lauantai on mennyt Joensuussa ja Kokkolassa kirjoittamista opettaessa. Lisäksi lapset järjestävät sopivaa oheistoimintaa työn vastapainoksi. Perheeseen kuuluvat vaimon lisäksi 4-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö, joka osaltaan vauhditti isänsä maisteriksi valmistumista: ”Kun keväällä 2004 jätin viimeisen opintosuorituksen suomen kielen laitokselle, oli perjantai. Lauantaina mentiin sitten synnyttämään.”

Kävelystä on tullut Kimmolle mieluinen harrastus, sauvoilla ja ilman. ”Viime talvena aloitin kaksi uutta tapaa: kävin iltaisin kiikaroimassa tähtiä ja aloitin avantouinnin”, Kimmo kertoo. Tänä talvena avannossa saattaa pistäytyä joku toinenkin humanisti.

Gradutakuu-blogi: www.gradutakuu.fi
Business Healers: www.businesshealers.fi


Teksti: Marjo Mansikka
Kuva: Mika Federley



"Kuukauden humanisti" esittelee joka toinen kuukausi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.