Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

5–6/2009 - Marke Ahonen: Mielen filosofian lähteillä

Marke Ahonen. Kuva: Mika Federley Marke Ahonen viimeistelee jo kertaalleen valmistunutta väitöskirjaansa ja miettii rooliaan huippuyksikön tutkijana. Tutkimus on täyttä työtä, mutta millaista on yliopistotyön etiikka?


Marke Ahonen aloitti yliopisto-opintonsa heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan. Pääaineena hänellä oli kreikan kieli ja kirjallisuus ja sivuaineeksi valikoitui latinan kieli ja Rooman kirjallisuus. Antiikin filosofiaan Marke pääsi perehtymään suomentaessaan Aristoteleen Topiikkaa Juha Sihvolan tutkimusavustajana. Käännöstyöstä tuli kipinä aloittaa teoreettisen filosofian sivuaineopinnot. Antiikin filosofiasta syntyi myös gradu, jossa sekä pääaine että kiinnostus filosofiaan yhdistyivät mielekkäästi.

Filosofian maisterin tutkinto oli valmis viidessä vuodessa. ”Olisin toki ehtinyt valmistua nopeamminkin, jos vain olisin tiennyt mitä haluan tehdä seuraavaksi”, Marke toteaa. Hänen graduohjaajallaan oli vetämässä huippuyksikköhakemus, jonka teemana oli mielen filosofian historia. Yhtenä kysymyksenä oli miten epänormaalia mielen toimintaa ja mielen sairauksia on filosofisesti selitetty. ”Simo Knuuttila tarjosi sitä väitöskirjan aiheeksi, joten tartuin siihen”, tutkija valottaa tohtoriopintojensa alkua.


Tahto valmistua tohtoriksi

Väitöskirjan kirjoittamiseen meni seitsemän vuotta. Taloudellisesti tohtoriopiskelija oli onnellisessa asemassa, sillä rahoitus oli kunnossa: ensin apurahalla ja sitten tutkijakoulutettavana. Silti hidasteitakin ilmeni: ”Käännöshankkeet veivät aikaa, ja motivaatio oli usein koetuksella.” Työn loppuvaiheessa turhamaisuuskin tuli avuksi: ”Ajattelin, että kovin paljon päälle kolmekymppisenä en enää kehtaa väitellä.”

Marke arvelee, ettei väitöskirjan kirjoittaminen sinänsä ole mahdoton tehtävä kenellekään maisteriopinnoista kunnialla selviytyneelle. Haasteet liittyvät ennen muuta motivaatioon, sillä kyse on kohtuullisen suuresta elämänvalinnasta. Jonkinasteinen stressi ja ahdistus kuuluvat asiaan. ”Meidän tiedekunnassamme väitökseen liittyvää stressiä voi vähentää valitsemalla painamattoman väitöskirjan”, hän vinkkaa. Painamaton väitöskirja on nopea ja huoleton ratkaisu, koska se ei leviä laajalle. ”Tosin väitöksen jälkeen työtä saattaa sitten jumittua viilaamaan”, Marke myöntää.


Järjen ongelmia

Väitöksessään Marke selvitti, miten antiikin filosofit kommentoivat lääketieteellisiä käsityksiä mielisairauksista ja miten he selittivät näitä sairauksia omien psykologisten ja fysiologisten teorioidensa valossa. Antiikin lääkärit käsittelivät lähinnä tiloja joita nykyään kutsuttaisiin psykoottisiksi. ”Tapauskuvaukset ovat aika äärimmäisiä”, tutkija paljastaa. Varsinaisia tautikategorioita oli vain muutama: ”Antiikin mania ja melankolia pysyivät kauan mielisairauksien pääluokkina, mutta viimeisen sadan vuoden aikana luokitus on sofistikoitunut hurjaa vauhtia. Nykyään paljon käytetty amerikkalainen DSM-luokitus käsittää 900 sivua tiheää tekstiä.”

Marken väitöskirja palkittiin maaliskuussa yliopiston väitöskirjapalkinnolla, joka myönnetään vuosittain edellisen vuoden aikana hyväksytystä erityisen ansiokkaasta yliopistollisesta väitöskirjasta. ”On tietysti vähän harmillista, että muut kiinnostuvat työstä vasta silloin, kun itse on jo siihen väsynyt”,hän hymähtää. Mielisairauden määrittelyyn ja luokitteluun sekä hoidon etiikkaan liittyy paljon filosofisia kysymyksiä. ”Ei antiikista välttämättä ratkaisuja löydy, mutta historiallinen perspektiivi voi olla valaisevaa”, Marke pohtii.


Kiitetty kääntäjä

Jatko-opintojensa alkuvaiheessa Marke käänsi Diogenes Laertioksen Merkittävien filosofien elämät ja opit. Teoksessa on sivuja yli 600, joista kolmannes on esittelyjä ja selityksiä. ” Halusin kokeilla kääntää kreikkalaista filosofiaa omalla tavallani, ilman että käännösratkaisuille oli valmista kaavaa.”Marke sai kirjasta myös Hollo-palkinnon tunnustuksena vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta. Pari vuotta myöhemmin työn alla oli Marcus Aureliuksen teos, johon tuli myös laajat selitykset. Vuonna 2006 hän vielä käänsi Gregorios Nyssalaisen teoksen Sielusta ja ylösnousemuksesta. ”Kirjaa ei varmaan moni ole lukenut, mutta projekti oli antoisa, sillä teos on edustava esimerkki kristinuskon ja antiikin filosofian synteesistä.”

Vaikka vanhojen tekstien kääntäminen on mielenkiintoista ja haastavaa, se on myös turhauttavaa. Työllä ei ole juuri akateemista arvostusta, ja lukijakunta on pieni. ”Eivät nämä mitään ansioluettelon helmiä ole”, Marke kuittaa. Hän kuitenkin pitää kääntämisestä ja on kääntänyt myös englanninkielistä kaunokirjallisuutta.”Työstä puuttuu sellaisia ahdistavia elementtejä, joita oman tutkimuksen tekemisessä on. Voi luottaa siihen, että työ etenee tekemällä. Tutkimuksesta ei sen sijaan koskaan tiedä.”

Tällä hetkellä Marke toimii tutkijana Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen yksikössä, joka on Suomen Akatemian huippuyksikkö. ”Tulevasta en tiedä, mutta nyt keskityn väitöskirjan julkaisuvalmiiksi saattamiseen.” Hän ei pidä m itään vaihtoehtoja poissuljettuina. ”Sittenhän sen näkee, mitä eteen tulee”, hän toteaa luottavaisesti.


Akateeminen etätyöläinen

Marke tekee töitä kotona: ”En edes tiedä miltä tuntuisi työskennellä muualla. Toisaalta ajattelen, että ne jotka ovat fyysisesti läsnä, pääsevät osalliseksi jostain sellaista, mitä en osaa edes kuvitella.” Kotona työskennellessä työpäivä helposti venyy. ”Tai ei ala ollenkaan”, Marke nauraa. ”Olen kyllä miettinyt, olisiko eettisempää mennä töihin aamukahdeksalta ja palata neljältä kotiin. Siinä on varmasti puolensa. Mutta puolensa on myös sillä, että voi tehdä töitä itse valitsemissaan olosuhteissa.”

Marke harrastaa käsitöitä, erityisesti neulomista. ”On hienoa että voi tehdä jotain käsillään. Neulominen on nyt muotia, malleja ja tarvikkeita on hyvin saatavilla, mutta toisaalta suosioon nousseet neuleblogit ovat tuoneet lajiin kilpaurheilun tuntua ja suorittamista. Blogien luettelot valmistuneista neuletöistä tuovat surullisella tavalla mieleen joidenkin tutkijoiden julkaisuluettelot”, Marke vertaa. ”Jälkimmäiset panevat miettimään, eikö palkkaansa saisi vähemmälläkin. Työ harrastuksena -ajattelu on myös rakenteellinen ongelma. Onko yliopistolla edes tilaa sellaiselle tutkijalle, joka haluaa rajoittaa työpäivänsä virka-aikaan ja ajatella vapaa-ajallaan jotain muuta?”

Toukokuussa 2010 pidetään jälleen filosofisen tiedekunnan promootio. Marke suunnittelee osallistuvansa juhlaan vähintään poissaolevana saadakseen oikeuden käyttää tohtorin hattua. ”Sille voi olla käyttöä. Onhan se aika mielenkiintoinen päähine”, Marke miettii.


Teksti: Marjo Mansikka
Kuva: Mika Federley



"Kuukauden humanisti" esittelee joka toinen kuukausi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.