Humanistinen tiedekunta

Kuukauden humanisti

11–12/2006 - Suvi Pappi: Vaihto vei Vltavan rannalle

Suvi Pappi piti ylioppilaskirjoitusten jälkeen kolme välivuotta, jonka ajan nuori nainen käytti muun muassa miettien mitä elämältään halusi. Vuonna 2001 hän päätyi opiskelemaan tšekin kieltä – eikä ole hetkeäkään katunut valintaansa.

Lukioaikana Suvi Pappi työskenteli Savon Sanomissa freelancetoimittajana ja -kuvaajana. Lukion jälkeen hän meni Radio Savon uutistoimitukseen harjoittelijaksi. Sieltä hän siirtyi kaupalliselle alalle pistäytyen välillä päiväkodissa lapsia kaitsemassa. Lisäksi hän soitti kuopiolaisessa orkesterissa ja bändissä bassoklarinettia, klarinettia ja huilua. ”Opettelin elämistä: asuin yksin, tein töitä, matkustelin orkesterin kanssa ja mietin mitä haluaisin isona tehdä”, kertaa Suvi. Toimittajan työ tuntui kiinnostavalta, mutta Suvi ei halunnut rivitoimittajaksi. Hän halusi itselleen jonkin erikoisosaamisen.

Suville on musiikki ollut aina tärkeä. ”Aikaisemmin se meni elämässä kaiken edelle”, hän sanoo. Itse asiassa musiikki toi hänet opiskelemaan slaavilaisia kieliä. ”Ajettiin orkesterin kanssa kaksi viikkoa Via Balticaa pitkin konsertoimassa. Puolassa totesin paikallisten puhuvan niin vaikeankuuloista kieltä, että sitä oli ihan pakko oppia puhumaan. Selvitin missä sitä voi opiskella, ja päädyin Helsinkiin.”

Yliopistoon Suvi pääsi ensimmäisellä yrittämällä. ”Tein 40-tuntista työviikkoa ja luin kahteen pääsykokeeseen”, Suvi muistelee. Pääsykoekirjoja lukiessaan hän hurahti täysin kielitieteeseen. ”Tajusin että kielentutkimus ja kieli osana yhteiskuntaa on se juttu”, muistelee Suvi innokkaana. Hän alkoi opiskella länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureja. Puola vaihtui tšekkiin, mutta jo muutaman viikon opiskelun jälkeen hän tiesi löytäneensä oman alansa. Suvi aloitti saman tien myös yleisen kielitieteen opinnot, ja teki siitä lopulta myös aineopinnot. Lisäksi tutkintoon mahtuu musiikkitiedettä, uutta mediaa ja useita kieliä. Tšekin kirjakielen ja yleispuhekielen välisiä eroja käsittelevä gradu on viimeistelyä vaille valmis. Maisterin paperit Suvi saa käteensä tammikuussa.

Mahdottomasta mahdollista

Suvin opintoihin käyttämä aika on kutakuinkin opetusministeriön asettaman tavoiteajan mukainen. Vauhti on ajoittain ollut jopa aikamoinen. Toisena opiskeluvuotena kasaan tuli huimat 50 opintoviikkoa. Joku oli erehtynyt sanomaan, ettei ole mahdollista tehdä yli 30 opintoviikkoa vuodessa, mikä herätti näyttämisen halun: ”Kävin pääosin kursseilla, koska niillä opin itse eniten. Tein tšekin ja kielitieteen perusopintoja, uutta mediaa sekä aloitin puolan ja saksan. Sen lisäksi vietin ihan tavallista elämää ja harrastin kaikenlaista.”

Suvi pitää vahvuutenaan ajanhallintaa. Hän suunnittelee etukäteen mitä milloinkin tekee, lepäämistä myöten. ”Mutta siinä vaiheessa kun ei jaksa, on pakko miettiä mistä luopuu tai minkä voi siirtää”, toteaa Suvi realistisesti. Vauhdikas opiskelija ei kuitenkaan ole nopean valmistumisen puolestapuhuja: ”Kaikilla ei ole mahdollisuutta keskittyä opintoihin niin paljon, eivätkä putkitutkinnot vaikuta muutenkaan järkeviltä.”

Hyvä valinta

Humanistisen tiedekunnan parhaaksi anniksi Suvi näkee monipuolisen ainevalikoiman ja valinnanvapauden. Kieli-ihmisenä Suvi arvostaa erityisesti tiedekunnan laajaa kielivalikoimaa. ”Eihän humanistisessa voi olla aloittamatta joka vuosi ainakin yhtä uutta kieltä”, hän huudahtaa. Suvi väittää kielenlukijaksi omaavansa varsin suppean kielirepertuaarin: ”Yliopistossa olen opiskellut tšekin lisäksi puolaa, saksaa, slovakkia, muinaiskirkkoslaavia ja espanjaa.” Espanjaa hän piti aikaisemmin vastenmielisenä kielenä. ”Kävin kurssin hälventääkseni omia ennakkoluulojani, ja rakastuin kieleen saman tien”, Suvi nauraa.

Opiskelijavaihdossa Suvi oli kolmesti. Opintoihin kuuluvan pakollisen kieliharjoittelun hän teki vuonna 2002 Olomoucessa kuukauden mittaisella kesäkurssilla. Myöhemmillä kerroilla hän suuntasi Prahaan, jossa Suvi vietti keväällä 2004 viisi ja syksyllä 2005 neljä kuukautta. ”Vaihto on selkeästi ainut tapa tutustua maan kulttuuriin ja ihmisten perustšekkiläiseen olemukseen”, opiskelija uskoo. ”Ei sellaista voi kirjatenttiä, se pitää kokea.”

Verkostoituminen kannattaa

Prahassa opiskellessaan Suvi tutustui moniin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, jotka jäivät sinne tai ovat muuttamassa sinne. Hän sanookin luoneensa silloin itselleen verkoston, jonka turvin maahan olisi helppo palata. Viime syksynä Prahassa ollessaan hän kävi Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivänjuhlissa varta vasten luomassa suhteita potentiaalisiin työnantajiin. Hän tapasi monen yrityksen edustajia, jutteli ihmisten kanssa ja teki vertailuja. ”Muutaman viinin jälkeen sain aika hyvän kuvan siitä, millaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä oli tarjolla”, Suvi sanoo hymyillen.

Loppukeväästä Suvilla oli opinnot kasassa ja gradukin hyvällä mallilla, joten työelämään siirtyminen vaikutti mahdolliselta. Hän tutustui tarkemmin positiivisilta vaikuttaneisiin yrityksiin Prahassa ja haki niissä tarjolla olevia työpaikkoja. Yksi niistä oli ExxonMobil. Suvi sai kutsun haastatteluun, ja hänet valittiin tehtävään. Käydessään elokuussa Prahassa ollessaan tapaamassa tulevia työkavereitaan hän huomasi yllätyksekseen tuntevansa jo neljä tiiminsä jäsentä. ”Olin ollut heidän kanssaan itsenäisyyspäivän jatkoilla”, Suvi naurahtaa.

Dedicated Customer Professional

Suvi aloitti työnsä ExxonMobil Prague B.S.C. Czechiassa syyskuun lopussa. Yrityksen 900 työntekijää edustavat yli 50 eri kansallisuutta. Suvin tiimiin kuuluu seitsemän suomalaista ja yksi tšekki. ”Otamme vastaan tilauksia suomalaisilta asiakkailtamme ja käsittelemme niihin liittyviä kysymyksiä, muutoksia ja ongelmia”, valottaa Suvi työnkuvaansa. Hän tekee työtä suomeksi, mutta käyttää paljon englantiakin, koska tiiminvetäjä on britti. Tulevaisuudessa Suvi toivoo voivansa siirtyä tšekinkielisiin tehtäviin. ”Tästä on kuitenkin hyvä aloittaa”, hän sanoo tyytyväisenä.

Suvi viihtyy paitsi työpaikassaan myös Prahassa mainiosti. Kaupunki tuntuu kodilta. ”Muuttoon liittyvien paperiasioiden hoitoon kuluu paljon aikaa, mutta olen koettanut käydä edes kerran viikkoon jossakin näyttelyssä. Erityisesti valokuvanäyttelyt ja design-näyttelyt ovat olleet kiinnostavia”, Suvi kertoo. Lisäksi hän tapaa tuttujaan ja istuu iltaa tšekkiläiseen tapaan erilaisissa pikkupubeissa. ”Marraskuussa on tiedossa todella paljon hyviä keikkoja, joita olen menossa kuuntelemaan”, sanoo Suvi innostuneesti.

Teksti: Marjo Mansikka
Kuva: Mika Federley

"Kuukauden humanisti" esittelee syyskuusta 2006 lähtien joka toinen kuukausi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.