Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

3/2006 - Jaakko Hämeen-Anttila: Etäällä ajassa ja paikassa

Karikatyyri Jaakko Hämeen-Anttilasta. Piirros: Lauri Voutilainen ”Olen aivan myyty keskiaikaiselle arabialais-islamilaiselle kulttuurille”, sanoo professori Jaakko Hämeen-Anttila. Arabialainen kirjallisuus, filosofia ja islamilainen mystiikka kiehtovat niin äärettömästi, ettei professori voi kuin ihmetellä, mikseivät kaikki muutkin ole joutuneet niiden pauloihin.


Tutkimusprofiililtaan ja kansainväliseltä tieteelliseltä työltään arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila on ajoittunut keskiaikaan. Hän toteaa saavansa islamilaisesta mystisestä filosofiasta paljon rakennusaineita ajatusmaailmaansa: ”Keskiaikaisten tekstien lukeminen auttaa minua ymmärtämään maailmaa paremmin.” Viimeksi kuluneet vuodet hän on tutkinut myös islamin syntyvuosisatoja. ”Olen kirjoittanut kirjan Irakin alueen pakanoista vuosien 600–900 välillä. Viiden vuoden työ tulee kohta painosta”, professori kertoo.


Itseopiskelua kotikirjastossa

Antiikin Kreikka ja eksoottiset kielet vetivät Hämeen-Anttilaa puoleensa jo koulupoikana. Teini-ikään ehdittyään hän jo opetteli itsekseen useita kieliä. Itseopiskelua helpotti se, että isä ja isoisäkin olivat harrastaneet laajalti kieliä: ”Kotona oli pari hyllymetrillistä kaikenlaisten outojen kielten kuten arabian, kiinan ja malaijin kielioppeja.”

Yliopistoon Hämeen-Anttila tuli 17-vuotiaana lukemaan arabiaa ja persiaa. ”Itseopiskelulla saavuttamani kielitaito oli melko kömpelö ja heikko”, sanoo professori ja arvioi arabian kielen taitonsa kohentuneen omin päin ehkä yhden alkeiskurssin verran. Opintojen loppuvaiheessa arabia jäi sivuaineeksi ja gradu valmistui Mesopotamian muinaiskielestä akkadista.

Jaakko Hämeen-Anttila. Kuva: Mika FederleyProfessori sanoo opiskelleensa pitkään ja huolellisesti. Opintoviikkoja kertyi noin 250 kaikesta mahdollisesta. ”Nopeammalla aikataululla ja vähemmillä opintoviikoilla olisi jäänyt monta jännää juttua oppimatta”, uskoo Hämeen-Anttila.



Onni tehdä tutkimusta

Hämeen-Anttilan yliopistoura alkoi kuten niin monen muunkin, ulkopuolisella rahoituksella. 1980-luvun loppupuolen häntä elätti Kulttuurirahasto, ja vuosina 1991–2000 hän sai rahoituksen Suomen Akatemialta. ”Olin onnellisessa asemassa saadessani tehdä tutkimusta”, toteaa vuonna 2000 professoriksi nimitetty Hämeen-Anttila.

Professuurin opetusalaksi on määritelty arabian kieli ja islamin tutkimus. Puolet tuntimäärästään Hämeen-Anttila opettaa arabian kieltä ja toisen puolen hän on varannut kursseille, joilla ei edellytetä arabian kielen taitoa. Suosituilla kursseilla käsitellään islamin eri puolia, arabialaista kirjallisuutta ja islamilaista mystiikkaa. Professori toimii myös Lähi-idän kulttuurihistorian dosenttina Tampereen yliopistossa.

Vaikka islam on viime vuosien tapahtumien myötä ollut paljon esillä, ryntäystä arabian kielen opiskeluun ei ole syntynyt. Sivuaineopiskelijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt. ”Minkään buumin takia tuskin kukaan lähtee opiskelemaan arabiaa kuudeksi vuodeksi”, professori uskoo. Opiskelijoita motivoi henkilökohtainen kiinnostus kieleen: ”Joillakin se syntyy kontakteista arabimaailmaan, toisilla on ihan teoreettinen kiinnostus eksoottisiin kieliin.”


Kukkia ja kirjoja

Professori on matkustanut paljon islamilaisessa maailmassa. Hän on käynyt miltei kaikissa itseään yhtään kiinnostavissa valtioissa. Iraniin professori matkustaa aina kun mahdollista. Kirjallisuudentutkijaan vetoaa erityisesti se, että Iranissa kauneudelle annetaan vielä paljon arvoa. Arabimaailmassa suosikkikohde on Syyria. ”Olin kerran kutsusta puhumassa moskeijassa. Pitkän puheeni jälkeen 90-vuotias hengellinen johtaja ojensi minulle kukkia nuuhkittavaksi, jotta sain kerättyä voimani”, muistelee professori vieläkin viehättävää tapaa.

Jokaisella matkalla on oma tarkoituksensa. ”Käyn puhumassa yliopistoissa tai moskeijoissa, ja olenpa joskus ollut ihan lomallakin ilman mitään ’kunniallista’ tehtävää”, naurahtaa professori. Matkakumppanit osaavat jo varautua siihen, että ainakin yksi päivä kuluu kirjakauppakierrokseen autonkuljettajan kanssa. Kotiin palataan aina painavien kirjakassien kera.


Kolmatta tehtävää toteuttamassa

Yliopiston kolmatta tehtävää – yhteiskunnallista vaikuttamista – Hämeen-Anttila pitää tärkeänä. Tehtävä on kuitenkin ymmärrettävä laajasti. Se tarkoittaa ensisijaisesti kirjojen kirjoittamista, kääntämistä ja yleistä tietouden lisäämistä. On myös hyväksyttävä se, että joku haluaa tehdä tutkimusta ihan itsekseen. Professori kuitenkin toivoo, että mahdollisimman moni popularisoisi omaa tutkimustaan: ”On yhteiskunnallisesti merkittävää oikoa vääriä kuvia ja antaa objektiivista lisätietoa.”

Professori Hämeen-Anttilan esiintyessä mediassa syynä on usein se, että jotain pahaa on tapahtunut. Rankkojen aikojen joukkoon mahtuu iloisiakin yllätyksiä. Kun Irakin sota syttyi, Hämeen-Anttilalle sateli haastattelupyyntöjä: ”Eräs radiotoimittaja soitti ja pyysi haastattelua. Minulla oli kova kiire, joten sanoin lyhyesti olevani iltapäivällä Pasilassa nauhoituksessa, ja jos sen jälkeen joku saa napattua minut mukaansa, niin sopii.” Professori oli koko päivän antanut kommentteja lehtiin, radioon ja televisioon. Nauhoituksen jälkeen tv-studion ovella odotti mies, jonka kanssa hän lähti kiitämään kohti radiostudiota. Matkalla Hämeen-Anttila kysyi, mikä haastattelun aihe tarkkaan ottaen olikaan, kun siitä ei oltu etukäteen ehditty puhumaan. ”Koko päivän olin käynyt läpi pommituksia ja kapinoita, ja tämä ihana toimittaja halusi keskustella kolme varttia islamilaisen mystiikan olemuksesta!”, innostuu Hämeen-Anttila.


Nenät kirjassa

Julkaisujensa lukumäärässä Hämeen-Anttila on ajamassa ikävuosiensa ohi. Tänä vuonna ilmestyy kuusi kirjaa, jonka jälkeen kohta 43-vuotias professori on tehnyt 44 kirjaa. Vuoden vaihteessa ilmestynyt Rakkauden Atlas on ensimmäinen yhteinen hanke Virpi-vaimon kanssa. Lisää on kuulemma luvassa, sillä yhteistyö sujui vahvoilta kirjoittajilta yllättävän hyvin.

Jaakko Hämeen-Anttila. Kuva: Mika FederleyKirjoittaminen ja tutkimus on elämäntapa. Lisäksi professori on intohimoinen lukija ja lukee kaiken mikä tuntuu kiinnostavalta. Suomalainen runous ja proosa ovat hänen suosiossaan. ”Välillä sorrun myös katsomaan curlingia, jääkiekkoa tai jalkapalloa, ja etenkin jalkapallon MM-kisojen aikana pyrin katsomaan ainakin tärkeimmät ottelut,” myöntää professori pilke silmäkulmassaan.

Tällä hetkellä Hämeen-Anttila miettii mihin tutkimusaiheeseen siirtyy seuraavaksi. ”En ole niitä jotka haluavat tehdä osat 1–4 samasta asiasta”, sanoo professori, joka pyrkii vaihtamaan aihetta viiden vuoden välein: ”Kirjat valmistuvat, ja tuntee antaneensa itsestään sen parhaimman ja uudistavimman panoksen. Jatkaminen olisi vain omissa urissaan kiertämistä.” Tulevaisuudesta ei kuitenkaan vielä tiedä. ”Ehkä 10 vuoden päästä palaan takaisin siihen mitä teen nyt, mutta välillä pitää saada tehdä jotain muutakin.”


Teksti: Marjo Mansikka
Kuvat: Mika Federley
Piirros: Lauri Voutilainen



"Kuukauden humanisti" esittelee kerran kuussa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.