Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

5/2005 - Anna Moring: Ensimmäinen alallaan

Anna Moring. Kuva: Mika FederleyAnna Moring on ensimmäinen Suomesta valmistunut naistutkimuksen maisteri. Valmistumistaan hän juhli pöytäjääkiekon, sipsien ja oluen merkeissä, mistä tiedekunnan dekaani oli maisteria kiusoitellut miettimällä, mitä Lucina Hagman olisi moisesta ajatellut. "No, Lucina olisi varmasti hakannut minut pöytäjääkiekossa kuusi-nolla", Anna nauraa.


Yliopisto-opintonsa Anna Moring aloitti vuonna 1998 Turussa kirjallisuustiede pääaineenaan. Sivuaineeksi hän harkitsi viestintää. "Mutta se yhdistyi mediatutkimuksen kanssa ja ajattelin, että tuohon härdelliin en lähde", muistelee Anna. Lesbo- ja homotutkimus kiinnosti, joten naistutkimus oli luonteva valinta. Toiseksi sivuaineeksi valikoitui luova kirjoittaminen.

Vuonna 2003 Kristiina-instituuttiin perustettiin kaksivuotinen naistutkimuksen maisteriohjelma. Annalla oli silloin kandin tutkinto Turussa kasassa, joten hän haki Kristiinaan ja tuli hyväksytyksi. Ensimmäisen syksyn hän tosin vietti Erasmus-vaihdossa Utrechtin yliopistossa. "Utrecht on Euroopan tunnetuimpia naistutkimuksen laitoksia", perustelee Anna puolta vuottaan Hollannissa, jossa hän suoritti suuren osan naistutkimuksen syventävistä opinnoista. "Kokemus oli kaikkinensa miellyttävä, ja jo pelkkä ulkomailla oleminen opetti paljon."


Romantiikkaa virtuaalitodellisuudessa

Reilu kuukausi sitten Annan arvosanalla excimia hyväksytty gradu käsittelee romanttisen rakkauden ja virtuaalitodellisuuden diskurssien queer-feministisiä tulkintoja. Jo Turkuun yleisen kirjallisuustieteen laitokselle suunniteltu aihe sopi lähes sellaisenaan Kristiina-instituuttiin. "Vähensin kirjallisuustieteellistä painotusta ja lisäsin queer-teoriaa ja feminististä teoriaa", sanoo Anna, joka lukee tutkimuksessaan käsittelemiään romaaneja rakkaustarinoina ja virtuaalitodellisuuteen sijoittuvina kertomuksina ja tulkitsee kertomuksia queer-teorian kautta heteronormatiivisuutta kyseenalaistavina teksteinä. Aikomus on jatkaa tutkimusta. "Minulla on vielä paljon sanottavana queer- ja naistutkimukseen", tuleva tutkija vakuuttaa.


Haastetta opiskelijalle

Vastavalmistuneena Annalla on selkeä mielipide hyvästä opetuksesta. "Hyvä opetus haastaa opiskelijan. Opetuksen ja tehtävien tulee kehittää ajattelua ja opiskelijalle pitää antaa mahdollisuus aktiivisesti tehdä asioita", pohtii Anna. Myös opettajan tuki on tärkeää, jottei opiskelija jää tehtävineen tyhjän päälle. "Opiskelijalle on annettava vastuuta, mutta ei liikaa. Kurssi ei saa kaatua opiskelijan niskoille", Anna summaa.

Kristiina-instituutin opetusta Anna pitää tasokkaana. "Toki aina löytyy jotain kehitettävää, mutta kursseilta on pyydetty palautetta, ja se on myös otettu huomioon", hän kiittelee. Naistutkimuksessa opettamisen ote ja opettajien paneutuminen opetukseen on omaa luokkaansa. "Feministit ovat panostaneet opetustilanteen pohtimiseen, opetustapojen kehittämiseen ja erilaisten hierarkioiden purkamiseen", uskoo Anna.

Anna kehuu maisteriohjelmaa hyvin suunnitelluksi ja toteutetuksi kokonaisuudeksi. "Vaatimustaso on realistinen, opiskelijalla on melko vapaat kädet tehdä itseään kiinnostavia asioita poikkitieteellisellä otteella ja opetus on monipuolista", hän listaa. Tutkinnosta on paljon hyötyä feministiselle kentälle, mutta opinnot soveltuvat monenlaisille ihmisille. "Naistutkimus on niin poikkitieteellinen ja monitieteinen ala, että se tukee lähes kaikkia aineita. Muualla opiskelevilta kavereiltani olen kuullut, että naistutkimuksen opinnoista on hyötyä kovempienkin tieteiden sisäisten diskurssien avaamisessa", Anna kertoo.


Hyödyllisiä oppeja

Naistutkimus on opettanut kriittistä ajattelua sekä erilaisia vaikuttamisen ja vallan mekanismeja. Kirjallisuustiede ja luova kirjoittaminen ovat ohjanneet lukemaan erityyppisiä kirjoituksia ja näkemään, miten niitä voi analysoida, kehittää ja muokata. Taidot ovat jo osoittaneet arvokkuutensa, sillä Anna toimii Naistutkimus-lehden toimitussihteerinä sekä NYTKIS ry:n Naisten äänioikeuden 100-vuotista taipaletta juhlistavassa kirjaprojektissa toimittaja-koordinaattorina. Monipuolisiin tehtäviin kuuluu mm. tekstien editoimista, taittamista ja markkinointia.

Se, mitä Anna olisi voinut opintoihinsa lisätä, on työelämään ja työllistymisasioihin liittyvät kurssit. Naistutkimuksen sisällä voisi painottaa esimerkiksi konkreettista tasa-arvosuunnitelman tekemistä. "Tulossa oleva tasa-arvolaki tuo mukanaan tarpeen suunnitelmien tekijöistä", uskoo Anna vakaasti. Työelämätaidot ovat tarpeellisia, mutta niitä ei saa painottaa liikaa. "Ammattikorkeat ovat erikseen. Yliopiston tärkein tehtävä on opettaa kriittistä ajattelua."


Politiikkaa ja perhe-elämää

Anna päätti gradun valmistumisen jälkeen lukea koko suomalaisen naiskirjallisuuden kaanonin läpi. "Järjestötoiminnalliset projektit ja opinnot tosin vähän viivästyttävät hanketta", hymähtää Anna. Järjestötoiminta on tuoreelle maisterille tärkeä harrastus, jota hän toteuttaa mitä erilaisimmilla tavoilla mitä erilaisimmissa järjestöissä - aina sen mukaan, missä omat intressit kulloinkin liikkuvat.

"Jatko-opintoja pitäisi tehdä, mutta mihin sitten sijoitun, siitä ei ole aavistustakaan", miettii Anna. Poliittisesti suuntautuneena hän kuitenkin toivoo, ettei koskaan joudu työhön, jossa ei pääse vaikuttamaan. "Jos tulevaisuudelta jotain voisi pyytää, niin pysyvä työpaikka. Vaan sitä ei akateemisessa maailmassa ehkä edes uskalla toivoa, ennen kuin on 50 vee ja todella etabloitunut...", miettii Anna varovasti. Uraputki ei kuitenkaan ole ajatuksissa ensimmäisenä, sillä loppukesällä Annan perheeseen syntyy vauva. "Olen ajatellut jäädä joksikin aikaa kotiin lapsen kanssa temmeltämään", paljastaa Anna tärkeää elämänmuutosta silminnähden innolla odottaen.


Teksti: Marjo Mansikka
Kuva: Mika Federley



"Kuukauden humanisti" esittelee kerran kuussa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.