Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti

3/2005 - Anders Ahlqvist: Kelttiläisten kielten lumoissa

Anders Ahlqvist. Kuva: Mika FederleyIrlannin kansallisessa yliopistossa Galwayssa toimivan professori Anders Ahlqvistin voidaan sanoa olevan Suomen ja Irlannin tiedeyhteistyön "grand old man". Tämä helmikuussa 60-vuotispäiviään juhlinut herrasmies on jo reilun 30 vuoden ajan ollut osaltaan lujittamassa maiden välistä tutkimusyhteistyötä.


Anders Ahlqvist opiskeli Helsingin yliopistossa klassista filologiaa, pohjoismaista filologiaa ja yleistä kielitiedettä. Kiinnostus kelttiläisiin kieliin vei hänet 60-luvun lopussa Dubliniin, jossa hän opiskeli vuoden verran. Vuonna 1974 Ahlqvist väitteli Edinburghin yliopistossa Skotlannissa keltologiasta. Tämän jälkeen Dublin Institute for Advanced Studies -tutkimuskeskus piti hänet muutaman vuoden Dublinissa stipendiaattina. Vuonna 1976 Irlannin länsirannikolla Galwayssa tuli muinaisiirin yliopisto-opettajan virka hakuun. Ahlqvist haki virkaa ja pieneksi yllätyksekseen myös sai sen. Muinaisiirin henkilökohtaisena professorina hän on ollut samaisessa yliopistossa vuodesta 1993.

Yliopistokulttuureissa ei Ahlqvistin mukaan ole Suomen ja Irlannin välillä suuriakaan eroja. Tosin vielä 70-luvulla Galway oli varsin pieni yliopisto. Opiskelijoita oli vain alle 5 000 ja byrokratia suuriin yliopistoihin verrattuna vähäistä. "Siihen ei yksinkertaisesti ollut varaa", arvelee Ahlqvist. Vuonna 1845 perustettu Galwayn yliopisto on kuitenkin vuosien mittaan kasvanut. "Nyt yliopistossa on opiskelijoita lähes 14 000, ja byrokratiakin on selvästi lisääntynyt", Ahlqvist naurahtaa.

Vuodesta 1979 yleisen kielitieteen laitoksella keltologian dosenttina toiminut Ahlqvist on siis ollut Irlannissa jo yli 30 vuotta. Kaikesta huolimatta yhteys Helsingin yliopistoon ja humanistiseen tiedekuntaan on säilynyt tiiviinä ja läheisenä. Esimerkiksi lukuvuoden 1988-89 hän hoiti Fred Karlssonin sijaisena yleisen kielitieteen professuuria. Ahlqvist pistäytyy edelleen silloin tällöin Galwaysta pitämään laitoksella keltologisia tai sosiolingvistisiä kursseja. Hän opettaa kuluvana lukuvuotena myös Utrechtin yliopistossa Alankomaissa.


Keskiaikaista kielitiedettä

Ahlqvist innostui yli tuhat vuotta sitten puhutusta muinaisiiristä sattumalta. "Opiskelu Dublinissa oli ratkaisevassa asemassa", toteaa Ahlqvist. Tutkijan kiinnostuksen kohteena ovat pääasiassa kielitieteelliset tekstit ja erityisesti vanhat kieliopit. "Keskiajalla irlantilaiset kiinnostuivat latinasta, ja sitä myötä alkoi myös iirin kielen kieliopin kehittäminen, joten vanhoja tekstejä on olemassa melko paljon", kertoo Ahlqvist. "Varhaisimmat irlantilaiset tekstit ovat peräisin 600-luvun lopulta." Lisäksi professori on kiinnostunut kielen rakenteesta, morfologiasta ja syntaksista sekä iirin kielen suhteesta muihin indoeurooppalaisiin kieliin.

Muinaisiiri on vanha indoeurooppalainen kirjakieli ja siksi tärkeä vertailevan kielitieteen kannalta. "Vanhan kielen tutkimuksessa myös nykykielten tuntemus on tärkeää", professori painottaa. Iirin kieli sinällään on vuosisatojen saatossa muuttunut aika vähän. Muinaisiiri eroaa nykyiiristä vähemmän kuin esimerkiksi muinaisenglanti nykyenglannista. Kielen morfologia on yksinkertaistunut, mutta verbimuodot ovat vielä mutkikkaita. Lisäksi voi todeta, että iirin kielessä lauseen aloittaa lähes aina verbi.


Kunniakas keltologi

Suomessa Ahlqvistin rakkauden iirin kieleen jakaa harvalukuinen, mutta innostunut joukko. Lähes kaikki Irlantia tutkivat suomalaiset humanistit ovat olleet hänen oppilainaan. Suomen Keltologinen Seura toimii aktiivisena foorumina kelttiläisten kielten tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille. Ahlqvist toimi seuran esimiehenä vuosina 1990–1995. Nykyisin hän on seuran kunniajäsen. Helmikuussa seura järjesti professorin 60-vuotispäivän kunniaksi ensimmäisen Anders Ahlqvist -luennon, jonka piti Harvardin yliopiston professori Tomás Ó Cathasaigh. Ahlqvistin kollegat Alankomaista julkistivat samassa tilaisuudessa juhlakirjan A Companion in Linguistics. Kaksi päivää kestäneet syntymäpäiväjuhlat huipentuivat vastaanottoon Irlannin suurlähettilään residenssissä.

Ahlqvist toimii myös Suomen kunniakonsulina Irlannissa. Kyseessä on kunniatehtävä, eikä se professorin mukaan ole kovinkaan työllistävä. "Autan tarvittaessa Irlannissa matkustavia suomalaisia esimerkiksi kadonneen passin uusimisessa. Olen myös silloin tällöin mukana Suomesta Irlannin länsirannikolle suuntautuvissa tärkeämmän tason vierailuissa", valottaa Ahlqvist sivutoimeaan.


Tulevaisuus avoinna

Yksi professorin rakkaimmista harrastuksista on veneily. Vesille hän tosin suuntaa vain täällä Suomessa, sillä Irlannissa olosuhteet veneilyyn ovat paljon vaikeammat. Irlannissa Ahlqvist kertoo muutenkin keskittyvänsä työhön ja säästävänsä loma-aktiviteetit Suomeen. Kirkkonummella oleva mökki on täällä tärkeä kiintopiste. Professori Ahlqvist jää eläkkeelle syyskuun alusta, mutta lupaa jatkaa dosentuuriaan Helsingissä. Tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä ole lopullisesti lukkoon lyödyt. Aika näyttää, näemmekö hänet jatkossa useammin yliopistollamme.


Teksti: Marjo Mansikka
Kuva: Mika Federley



"Kuukauden humanisti" esittelee kerran kuussa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.