Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Kuukauden humanisti - Arkisto

4/2004 - Irja Seurujärvi-Kari: Saamelaisuuden tutkija

Irja Seurujärvi-Kari. Kuva: Mika FederleySaamelaiskirjailijan Johan Turin mukaan saamelaisten ajatus ei kulje tunkkaisessa huoneilmassa, koska tuuli ei puhalla vasten kasvoja kuten vaarojen laella. Saamen kielen lehtori ja tutkija Irja Seurujärvi-Kari on tästä poikkeus ja vahvistaa säännön. Usean vuoden tutkimustyön tuloksena on valmistumassa laaja saamelaiskulttuuria tarkasteleva ensyklopedia.


Karigasniemeltä Helsinkiin

Utsjoella saamelaislukion rehtorina ja englannin kielen opettajana toiminut Irja teki suunnanmuutoksen 1980-luvun lopussa, ja muutti Helsinkiin opettamaan saamen kieltä. Samalla omasta äidinkielestä tuli keskeisin työväline ja omasta kulttuuritaustasta tutkimuskohde. Helsingin yliopistossa saamen kieltä on opetettu jossain muodossa jo 1800-luvulta asti, ja varsinainen käytännön kielen opetus alkoi 1970-luvulla. Nykyään saamentutkimus on oma sivuainetasoinen opintokokonaisuutensa. "Opetus perehdyttää opiskelijat menneeseen ja nykyiseen saamelaiskulttuuriin ja poistaa sitä kautta myös useita ennakkoluuloja saamelaisten arkielämästä ja asemasta", kertoo Irja.

Irjan synnyinseuduilla, Karigasniemen alueella, Suomen ja Norjan saamelaiset eivät tunne maantieteellisiä rajoja, koska he jakavat saman kulttuurin ja puhuvat samaa kieltä, pohjoissaamea. Tällä saamen yleisimmällä murteella on Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa 10 000 puhujaa. "Saamen kielen asema on parantunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenien aikana, sillä nythän saame on virallinen kieli saamelaisalueella ja koulujen opetuskieli. Omana kouluaikanani koulussa sai puhua ja opiskella vain suomea", Irja valottaa kielen historiaa.


Tutkittu vähemmistö

Viime vuodet on yhteispohjoismaisena hankkeena koottu saamelaiskulttuurin ensyklopediaa. EU:n rahoittamassa projektissa keskeinen kysymys on saamelaisuuden etnos ja miten saamelaiset alkuperäiskansana ja vähemmistönä ovat pystyneet sitä säilyttämään muuttuvassa maailmassa. "Saame on edelleen luonnollinen puhekieli, poronhoito vahva elinkeino ja vilkas vuorovaikutus saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen välillä jatkuu", on lehtorin tiivistetty vastaus. Hänen oma tutkimuksensa katsoo kielen ja kulttuurin kautta saamelaisliikkeen valitsemia strategioita etnisen identiteetin luomiseksi viimeisten kansainvälistymisen vuosikymmenten aikana.


Joikunäytteitä ja saamelaisperinteitä

Ensyklopedian tavoitteena oli syventää näkemyksiä saamelaiskulttuurista, kielestä, historiasta, mytologiasta, maantieteestä, elinkeinoista ja hallinnosta. Helsingin, Uumajan ja Tromssan yliopiston tutkijat edustavat itse historiaa, uskontotiedettä, kielitiedettä ja arkeologiaa. "Hanke on ainutlaatuinen, sillä mukana olevien tutkijoiden tietoa ei ole aiemmin koottu yksiin kansiin eikä saamelaisuuden kysymyksiä ole koskaan käsitelty näin moniääniseltä pohjalta", selvittää Irja projektin lähtökohtia. Ensyklopedian sähköinen versio valmistunee lopulliseen muotoonsa syksyn aikana, jolloin tietokannan materiaali julkaistaan suomen lisäksi englanniksi ja tulevaisuudessa myös saameksi.

Hankkeen suurimmat haasteet liittyivät uuteen tieteelliseen ympäristöön. Tutkijat ovat tottuneet kirjoittamaan tutkimuksistaan kirjoja, mutta sähköisellä julkaisuympäristöllä on omat tekniset ja toimitukselliset vaatimuksensa. Uudella ympäristöllä on kuitenkin etunsa: "Tieteen tulokset hukkuvat usein kirjojen sivuille. Nyt me pystyimme popularisoimaan tiedettä tekstin lisäksi kuvin ja äänin, ja ennen kaikkea voimme täydentää tietoja jatkuvasti". Erityisen tärkeää ensyklopediaan koottu tieto on saamelaisille. Irja toivookin, että tietokanta tukee koulujen opetusta.


Perinteet kaupungeissa

Irjan päällä on kaunis saamelaispuku, jossa näkyvät saamelaisten pitkät käsityöperinteet. "Saamelaisuus koetaan yleisesti eksoottisena. Minulle saamelaisuuden tunnusmerkit ovat kuitenkin tärkeä osa identiteettiäni." Muuttoliike etelään on tempaissut monet juuriltaan kaupunkeihin. Urbaaneihin oloihin on syntynyt city-saamelaisten yhdistyksiä, jotka toimivat tärkeinä linkkeinä etelän ja pohjoisen saamelaisten välillä. Yhdistykset järjestävät myös saamen opetusta jälkipolville ja takaavat siten kielen ja kulttuurin jatkuvuutta. Vanha sanonta on siis vielä voimissaan: jodi lea buoret go oru (suomeksi: Liikkeellä ollen on parempi kuin pysähtyen).

Linkki: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia


Teksti: Anne Alarotu
Kuva: Mika Federley



"Kuukauden humanisti" esittelee kerran kuussa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan henkilöstön jäsenen, opiskelijan tai tiedekunnasta valmistuneen.