Pohjoismainen aatehistorian jatko-opiskelijoiden konferenssi, Helsinki 2001

Esittely

Aiheet:

Kirja historiassa

Identiteetti ja julkisuus

Tiede, historiatiede ja objektiivisuus

Plenaariluennoitsijat

Osanottajat

Yhteystiedot

Osallistumiskutsu

Ohjelma

Ajankohtaista

<< Takaisin etusivulle

KOLMAS POHJOISMAINEN AATEHISTORIAN JATKO-OPISKELIJOIDEN KONFERENSSI NIHK 2001

Kolmas Pohjoismainen aatehistorian jatko-opiskelijoiden konferenssi NIHK 2001 järjestetään Helsingin yliopistossa 7.-9. kesäkuuta 2001.

Pohjoismainen aatehistorian jatko-opiskelijoiden konferenssi (Nordisk idéhistorisk doktorandkonferens NIHK) perustettiin 1990-luvun puolivälissä aatehistorian eri suuntauksia edustavien jatko-opiskelijoiden kohtauspaikaksi, jossa nämä voivat esitellä käynnissä olevia tutkimustöitään ja tutustua toistensa tutkimuksiin. Jatko-opiskelijat ovat kokoontuneet yhteiseen konferenssiin kahden vuoden välein. Konferenssi pidettiin edellisen kerran Umeåssa (1999) ja sitä ennen Lundissa (1997), joissa molemmissa osanotto on ollut runsasta. Nyt konferenssi järjestetään ensi kertaa Suomessa ja sen virallisena isäntänä toimii Helsingin yliopiston Historian laitos.

Konferenssin järjestelyistä ovat vastanneet jatko-opiskelijat itse, joten jokainen konferenssi on muodostanut oman itsenäisen projektinsa. Tästä johtuen myöskään konferenssien muodossa tai sisällössä ei ole ollut suoraa jatkuvuutta, vaan niiden luonne on ollut varsin erityyppinen. Lundissa konferenssi rakentui teeman Kuvat historiassa ympärille, Umeåssa taas pohdittiin lähinnä jatko-opiskelijoiden roolia ja asemaa akateemisessa yhteisössä.

Aatehistorian jatko-opiskelijoiden konferenssilla Helsingissä on kaksi keskeistä päämäärää. Yhtäältä konferenssin valmistelukomitea haluaa tarjota pohjoismaisille kollegoilleen yleiskuvan siitä, millaista aatehistoriallista tutkimusta Suomessa tällä hetkellä tehdään. Samalla se pyrkii luomaan kontakteja niiden suomalaisten aatehistoriaan suuntautuneiden jatko-opiskelijoiden välille, jotka työskentelevät Suomen yliopistojen historian, kulttuurihistorian tai aatehistorian laitoksilla.

Toisaalta konferenssin tarkoituksena on edistää pohjoismaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä aatehistorian tutkimuksen alalla. Aatehistorian erilaiset teoreettiset, metodiset ja lähdekriittiset peruskysymykset ovat yhteisiä kaikille alan tutkijoille. Sen lisäksi Pohjoismaiden väliset erot ja yhtymäkohdat tarjoavat monissa tutkimuskysymyksissä kiinnostavia vertailukohtia. Myös tutustuminen erilaisiin aatehistorian traditioihin eri maissa ja yliopistoissa avaa hedelmällisen mahdollisuuden laajentaa omaa tutkimusperspektiiviään.

Helsingin konferenssin valmistelukomitea on lähtökohtaisesti pyrkinyt määrittelemään aatehistorian alueen mahdollisimman laajasti tieteidenvälisiä rajoja ylittäen. Konferenssille on asetettu kolme pääteemaa, jotka esittelevät erilaisia tapoja lähestyä aatehistoriaa: Kirja historiassa, Identiteetti ja julkisuus sekä Tiede, historiatiede ja objektiivisuus.

Konferenssin työskentely tulee tapahtumaan pääasiassa työpajoissa, joissa jatko-opiskelijat esittelevät omia tutkimuksiaan. Sen lisäksi valmistelukomitea pyrkii tarjoamaan osallistujille mahdollisuuden kuulla kansainvälisesti arvostettujen historiantutkijoiden luentoja konferenssin pääteemoista. Konferenssikielinä ovat englanti ja skandinaaviset kielet.