--> Filosofian laitos: liite opinto-oppaaseen

FILOSOFIAN LAITOS

FILOSOFISKA INSTITUTIONEN

Liite humanistisen tiedekunnan opinto-oppaisiin / Bilaga till humanistiska fakultetens studiehandböcker

syksy 1995/hösten 1995

Nämä ohjeet ovat liite Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaisiin (osat A ja B) ja tarkoitettu täydentämään, ei korvaamaan niitä. Mainittuihin oppaisiin on syytä tutustua huolellisesti. Nämä ohjeet ovat saatavina vihkosena Philosophica-kirjaston aulasta, Unioninkatu 40 B.


Sisällys


  1. Filosofian laitokset ja oppiaineet
  2. Laitoksen henkilökunta ja tilat
  3. Vastuuhenkilöt ja kuulustelijat
  4. Opettajien vastaanotot lukuvuonna 1995-1996
  5. Kirjasto
  6. Opintojen aloittamiseen liittyviä yleisiä neuvoja
  7. Dilemma
  8. Suomen Filosofinen Yhdistys
  9. Opintojen rakentumisesta ja suoritustavoista
  10. Millainen on hyvä filosofian tenttivastaus?
  11. Opintosuoritusten arvostelu
  12. Ilmoittautuminen tentteihin
  13. Tenttikaranteeni
  14. Merkintöjen hakeminen opintokirjaan ja suoritusten rekisteröinti
  15. Siirtyminen uuteen tutkintoon
  16. Suositeltavia teoksia opintojaksoon Filosofian klassiset alkuperäisteokset (Fte261/Fte36a-c)
  17. Proseminaarit
  18. Kandidaatintutkielma
  19. Pro gradu -tutkielmasta
  20. Tutkimusmateriaalin etsiminen: hakuteoksia, bibliografioita ja kausijulkaisuja
  21. Jatko-opinnoista


Filosofian laitokset ja oppiaineet

Filosofiaa on perinteisesti opetettu Helsingin yliopistossa kahdessa tiedekunnassa: humanistisessa ja valtiotieteellisessä. Valtiotieteellisen oppiaine on käytännöllinen filosofia ja laitos on Käytännöllisen filosofian laitos. Humanistisessa tiedekunnassa taas on Filosofian laitos, jossa opiskellaan kahta filosofia-oppiainetta: pääasiassa suomeksi teoreettista filosofiaa ja pääasiassa ruotsiksi filosofiaa, jossa eroa teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan ei tehdä. Yleensä kaikkia luentokursseja voidaan käyttää kaikissa kolmessa oppiaineessa. Korvaavuudet näet tarkemmin opetusohjelmamonisteesta. Filosofian laitos vastaa omalta osaltaan elämänkatsomustiedon ja kognitiotieteen opinnoista. Laitoksen järjestämän opetuksen soveltumisesta näiden oppiaineiden tutkintovaatimuksiin on tehty lukukausittain oma luettelonsa.

[Takaisin hakemistoon]


Laitoksen henkilökunta ja tilat

Filosofian laitoksen toiminta on sijoitettu useampaan paikkaan. Pääosa on Metsätalolla: vakinaisten opettajien työhuoneet ja suurin osa muistakin työhuoneista sijaitsevat kolmannessa kerroksessa; tutkijanhuoneita on myös ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Philosophica-kirjasto on toisessa kerroksessa. Lisäksi osa tutkijoista työskentelee Kumpulan kartanossa, Mariankadun ja Vuorikadun tutkijanhuoneissa sekä Kristiina-instituutissa. Vastaanotot pidetään kuitenkin pääosaltaan Metsätalolla. Ilmoitustaulut sijaitsevat Philosophican edessä ja laitoksen päätilan käytävällä kolmannessa kerroksessa. Tenttitulokset löytyvät jälkimmäiseltä.
Laitoksen varsinainen henkilökunta syyslukukaudella 1995 on seuraava:

esimies ja teoreettisen filosofian professori: Ilkka Niiniluoto
ruotsinkielisen filosofian professori: Ingmar Pörn
teoreettisen filosofian yliassistentti: dos. Esa Saarinen
teoreettisen filosofian assistentti: FT Markus Lammenranta
filosofian (ruots.) assistentti: FL Kristian Klockars
amanuenssi: VTM Terhi Pursiainen
osastosihteeri: Auli Kaipainen

Lisäksi laitoksella on dosentteja, tuntiopettajia ja tutkijoita.
Laitoksen johtoryhmän kokoonpano on seuraava: Prof. Ilkka Niiniluoto (esimies), prof. Ingmar Pörn, dos. Esa Saarinen (varajäsen FL Kristian Klockars), FK Ilpo Halonen (FT Riku Juti), fil. yo. Tapio Janasik (fil. yo. Heikki J. Koskinen), fil. stud. Jonas Cederlöf (fil. stud. Max Ervast).

Amanuenssin puoleen kannattaa kääntyä heti, kun vastaan tulee opintoihin liittyviä kysymyksiä. Amanuenssin vastaanotto on kaksiosainen: henkilökohtainen käynti kannattaa ajoittaa ti-ke klo 13-14 ja to klo 12-13. Ti-ke klo 14-15 ja to 13-14 on ns. puhelinaika, eli soittajilla on etuoikeus.

Kaikki opettajat antavat opintoneuvontaa opetusohjelmamonisteessa ilmoitettuina vastaanottoaikoina. (Niitä opettajia ja tutkijoita, joilla ei ole vastaanottoaikaa, kannattaa lähestyä opetuksen yhteydessä.) Erikseen painotetaan, että opettajat pitävät vastaanottojaan nimenomaan opiskelijoita varten. Opettajien asiantuntemusta kannattaa käyttää kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä.

Osastosihteeri (teoreettisen filosofian toimisto, ti-to 12-14) vastaa opiskelijoiden kohdalla ATK-asioista (mikroverkon ja keskustietokoneen käyttöluvat) sekä antaa filosofian opintosuorituksista rekisteriotteet. Toimistosta saa myös valmiin opintokirjan (n. viikko jättämisen jälkeen) silloin, kun se on jätetty opettajan postilokeroon merkintää varten. Sen sijaan osastosihteeri ei anna opinto-ohjausta eikä suoritusmerkintöjä.

[Takaisin hakemistoon]


Vastuuhenkilöt ja kuulustelijat

Filosofian laitoksen vastuulla olevien opintojaksojen vastuuhenkilöt ja kuulustelijat ovat seuraavat:

Elämänkatsomustiedon aineenopettajan opinnot: FT Riku Juti (to 12-13, h. 345, puh. 191 7647). Riku Juti toimii myös ulkomaalaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä.

Kognitiotiede (Filosofian laitoksen osuus): FT Paavo Pylkkänen (to 15-16 h. 345, puh. 191 7647; muulloin ei tässä numerossa).

Suomenkielisten teoreettisen filosofian ja filosofian aineenopettajan opintojen opintojaksojen Fte110_383 (FY11-Fte82) kuulustelija on prof. Niiniluoto (to 12-13, h. 343, puhelinaika to 13-14, puh. 191 7645).

Käytännössä prof. Niiniluoto on delegoinut tiedekuntatenttien yhteydessä suoritettavat muut kuin syventävien opintojen kuulustelut ass. Markus Lammenrannalle ja FT Pentti Määttäselle (vaikka kuulustelijaksi tenttikuoreen merkitään prof. Niiniluoto). Kirjatentteihin liittyvissä kysymyksissä (kirjoista sopiminen ja palautteen saaminen) kannattaa siis kääntyä heidän puoleensa. Opintojaksot jakautuvat ass. Lammenrannan ja FT Määttäsen kesken seuraavasti (poikkeuksista ilmoitetaan tulosluetteloiden yhteydessä):

Lammenranta:
Fte140, Fte160, Fte170, Fte220, Fte230, sekä erikoisalat Fte262, Fte263, Fte264, Fte265, Fte266, Fte268, Fte270, Fte272, Fte273, Fte278, Fte279, Fte281 (FY13, Fte32, Fte33, Fte35, sekä erikoisalat Fte41a, b, e, g, h, i, j, l, o, p, t, u). (Vastaanotto ti 13-14, h. 345, puh. 191 7647.)
Määttänen:
Fte110, Fte121, Fte122, Fte130, Fte150, Fte210, Fte240, sekä erikoisalat Fte260, Fte261, Fte267, Fte269, Fte271, Fte274, Fte275, Fte276, Fte277, Fte280, Fte282, Fte283 (YY03, FY11, FY12, FY14, FY15, Fte31, Fte34, Fte36, sekä erikoisalat Fte41c, d, f, k, m, n, q, r, s, v). (Vastaanotto to 12-13, h. 340, puh. 191 7642.)

[Takaisin hakemistoon]


Opettajien vastaanotot lukuvuonna 1995-1996

Pääsääntöisesti vastaanottoja pidetään 1.9.-15.12.1995 ja 16.1.-31.5.1996 Teoreettisen filosofian assistentti Markus Lammenranta on tutkimusvapaalla tammikuun, joten hänen ensimmäinen vastaanottonsa on 6.2. Yliassistentti Esa Saarinen taas on tutkimusvapaalla toukokuussa, joten hänen viimeinen vastaanottonsa on 23.4.1996. Vastaanottoja voidaan myös joutua peruuttamaan virkamatkojen tai muiden syiden takia (asioiden hoitamista ei siis kannata jättää viime tippaan).

[Takaisin hakemistoon]


Kirjasto


Philosophica-kirjaston vahtimestarit ovat Elvi Keurulainen, Seija Kuusniemi ja Jussi Luukka. Heiltä saat kirjastokortin, jota tarvitset kirjastossa käyntiä ja lainaamista varten. Kortin saadaksesi tarvitset opintokirjassa olevan merkinnän opiskeluoikeudesta filosofia-aineissa. Korttiin on hankittava uusi leima aina lukuvuoden alkaessa. Kirjaston teokset on jaoteltu ovelta poispäin edeten hyllyihin seuraavasti:
PD (sanakirjat ja hakuteokset)
P (filosofia)
PP (aikakausjulkaisut)
PH (filosofian historia)
PL (logiikka)
Uutuushylly on peräseinällä. Vahtimestareiden huoneeseen on sijoitettu kurssikirjat, pro gradu -työt ja vanhoja tenttikysymyksiä. Tietokonekortistoon on toistaiseksi kirjattu vain uusimmat kirjat; Philosophican kirjat löytyvät siis vielä parhaiten käsikortistosta. Mikäli et löydä kirjaa hyllystä, kysy vahtimestarilta. Lukukausien aikana Philosophica on auki 9-20 (la sulj.). Juhlapyhien aattoina kirjasto suljetaan usein jo klo 16. Muista kirjoittaa nimesi kävijäkirjaan.

Kirjasto on laitoksen käsikirjasto, joten sieltä saa lainata teoksia kotiin vain öiksi ja viikonlopuiksi. Sanakirjoja, hakuteoksia ja tutkielmia ei lainata ulos lainkaan.

[Takaisin hakemistoon]


Opintojen aloittamiseen liittyviä yleisiä neuvoja

Varsinkin opintojen alkuvaiheessa kannattaa käydä luennoilla. Luennoilla filosofiseen ajattelutapaan pääsee parhaiten mukaan, ja lisäksi luennot ovat sosiaalisia tapahtumia. Luentojen yhteydessä tapaa muita opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita.

Filosofian tutkintoa on mahdotonta suorittaa lukematta myös vieraskielistä kirjallisuutta. Mikäli et ole aikaisemmin lukenut englanninkielistä kirjallisuutta, sinun kannattaa alkaa totutella heti opintojen alusta. Toinen kirja menee jo huomattavasti nopeammin.

Tutkintovaatimukset on jaettu arvosanoiksi (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot). Nämä on edelleen jaettu opintojaksoiksi (esimerkiksi Fte110 Johdatus filosofian historiaan), joiden suorittamiseen kuluvaa työmäärää arvioidaan opintoviikkoina. Proseminaareja ja joitakin syventävien opintojen vaatimuksia lukuunottamatta opintojaksot suoritetaan joko tenttimällä tiedekuntatentissä tai käymällä luennoilla ja suorittamalla luentokuulustelu. Lähes kaikki opintojaksot voi periaatteessa suorittaa tenttimällä, mutta kaikista tutkintovaatimusten kohdista ei voida aina pitää kursseja. Suoritustavaltaan poikkeuksellisia opintojaksoja ovat praktikum, proseminaarit ja seminaarit. Niissä suoritus koostuu kirjallisesta työstä ja osallistumisesta. Pääaineopiskelijat suorittavat aineopintojen kohdan Fte260-Fte283 Erikoisala kirjallisen työn muodossa, jota kutsutaan kandidaatintutkielmaksi. Pro gradu -tutkielma tehdään maisterin tutkintoa varten.

Opintojen alkuvaiheen kurssit on pyritty keskittämään syyslukukauteen. Mikäli yhdistelee sopivasti tenttejä ja luentoja sekä opiskelee ahkerasti, voi suorittaa filosofian perusopinnot kokonaisuudessaan syksyllä. Tähän kannattaa tähdätä. Lisäksi pääaineopiskelijoille suositellaan logiikan jatkokurssin suorittamista heti perään keväällä. Keväällä aloittaville on valitettavasti tarjolla vähemmän johdattelevia kursseja. Opintojaksot voidaan kuitenkin suorittaa kirjatentteinä.

Se mitä kukin kurssi korvaa tutkintovaatimuksista selviää opetusohjelmamonisteesta. Vaikka olisi jo suorittanut jonkin aineopintojen tutkintokohdan, jonka jokin kurssi korvaa, kurssin käymisestä saattaa olla hyötyä myös valmistumisen kannalta: filosofian opintoja voi sisällyttää myös vapaavalintaisiin opintoihin. Erikoiskurssit tukevat myös tutkielman tekemistä. B-opinto-oppaasta selviää tutkinnon rakenne ja mitä siihen tulee sisältyä.

[Takaisin hakemistoon]


Dilemma

Kannattaa myös tutustua filosofian opiskelijoiden ainejärjestön, Dilemman toimintaan. Rikkaan HYY:n taustatuki antaa ainejärjestölle toimintaedellytykset, joita ei monesta yliopistosta löydy. Dilemman (vähemmän virallisluontoiset) kokoukset ovat avoimia ja niiden ajankohdat selviävät Philosophican edessä olevalta ilmoitustaululta. Kokoukset pidetään Dilemman konttorilla, joka sijaitsee Uudella ylioppilastalolla (pienryhmäohjaajasi näyttää paikan sinulle). Käymällä kokouksissa pääset nopeasti toimintaan mukaan. Dilemma järjestää muutaman kerran lukukaudessa ohjelmallisen illanvieton; nämä illanvietot kuuluvat yliopiston maineikkaimpiin ja niihin osallistuu myös laitoksen opettajia. Ajankohdat ja paikat selviävät seuraamalla ilmoitustaulua. Dilemma julkaisee omaa Minervan Pöllö -nimistä lehteä. Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan, kuvittamaan (piirtämään tai valokuvaamaan) tai taittamaan lehteä, ota yhteyttä päätoimittajaan esimerkiksi Dilemman kokouksissa tai tule suoraan mukaan Pöllön kokoamistilaisuuksiin. Niistä ilmoitetaan erikseen ilmoitustaululla. Dilemman hallituksen koostumus selviää Dilemman ilmoitustaululta. Dilemma tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti myös HELIssä.

[Takaisin hakemistoon]


SFY

Kannattaa myös harkita liittymistä Suomen Filosofiseen Yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenmaksu (opiskelijalta 70 mk) sisältää yhdistyksen Ajatus-vuosikirjan. Ollessasi jäsen saat myös jäsenkirjeen, joka pitää sinut ajan tasalla eri filosofisten tapahtumien suhteen. Enemmän SFY:stä voit kysellä Ilpo Haloselta, joka on SFY:n sihteeri (ti 14-15 h. 349, puh. 191 7628). Sähköposti: ilpo.halonen@helsinki.fi

[Takaisin hakemistoon]


Opintojen rakentumisesta ja suoritustavoista

Filosofian opinnot on muiden oppiaineiden tavoin jaettu kolmeen vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Järjestys on samalla periaatteellinen suoritusjärjestys, mutta aineopintoja voi alkaa suorittaa vaikkei olisikaan suorittanut perusopintoja loppuun. Kun aineopinnot alkavat olla valmiina, voi jo mennä professorin vastaanotolle neuvottelemaan syventävistä opinnoista. Syventävien opintojen suorittamisesta sovitaan siis etukäteen professorin kanssa. Usein tämä on luontevaa ajoittaa sille vastaanotolle, jolla haetaan aineopintojen merkintään varmennus.

Arvosanat (eli perus-, aine- ja syventävät opinnot) jakaantuvat edelleen opintojaksoihin. Arvosanat ja opintojaksot tutkintovaatimuksineen on lueteltu B-oppaassa. Arvosanojen suorittamiseen ei liity erillisiä lopputenttejä, vaan arvosana on valmis, kun kaikki siihen kuuluvat opintojaksot on suoritettu.

Tenttien kirjavaatimukset ovat siis opinto-oppaan B-osassa. Opetusohjelmamonisteesta selviävät korvaavat kurssit. On huomattava, että vain osa kursseista korvaa kokonaan ao. opintojaksot. Näitä ovat esimerkiksi perusopintoihin liittyvät kurssit ja logiikan jatkokurssi. Erikoiskurssit taas ovat laitoksen tarjoamaa opetusta, jota opiskelija voi käyttää hyväkseen eri tavoin sopimuksen mukaan. (Siksi näistä kursseista ei muun muassa ole aikaisemmin viety suoritustietoja rekisteriin samalla tavalla automaattisesti kuin edellisen ryhmän kursseista.)

Opintojakso suoritetaan yleensä jollakin seuraavista tavoista: 1) tenttimällä, 2) käymällä luennoilla ja osallistumalla luentokuulusteluun (tai useampaan), 3) yhdistämällä kirjatentti ja luento. Jos koko opintojakso suoritetaan kirjatenttinä, se on suoritettava kerralla kokonaan (ei siis kirja tai pari kerrallaan). Jos taas käytetään luentokursseja tai esseitä osasuorituksina, ne on merkittävä selvästi tenttiinilmoittautumiskuoren kohtaan "Tätä kuulustelua varten suoritetut opinnot" ov-määrineen.

Opintojakso tai luentokurssi voidaan usein suorittaa myös kirjoittamalla essee. Esseen kirjoittaminen ei kuitenkaan sovellu sellaisten opintojaksojen suorittamiseen, joissa on tarkoitus omaksua runsaasti uutta faktatietoa. Mikäli haluat suorittaa jotakin kirjoittamalla esseen, tiedustele asiaa kyseisistä opinnoista vastaavalta opettajalta. Filosofian tutkintovaatimuksiin ei sisälly pakollisia luentoja, mutta logiikan kurssien suorittamista luennoilla suositellaan. Muodollista logiikkaa on yleensä vaikea oppia pelkästään lukemalla.

Kaikkiin tenttipapereihin ja esseisiin on tärkeää muistaa panna nimen lisäksi henkilötunnus. Henkilötunnusta tarvitaan paitsi suoritusten rekisteröinnissä, myös erottamaan samannimiset henkilöt toisistaan.

Ennen proseminaariin ilmoittautumista on läpäistävä tasokoe eli proseminaaritentti. Kokeeseen luettavaa kirjallisuutta on tarkoitus käyttää hyväksi proseminaariesitelmiä ja tutkielmia laadittaessa. Proseminaarien suorittamisesta, kandidaatintutkielmasta ja pro gradu -tutkielmasta on lisää jäljempänä tässä oppaassa.

Myös syventävien opintojen seminaareihin ilmoittautumisen edellytyksenä on tasokokeen eli seminaaritentin suorittaminen.

[Takaisin hakemistoon]


Millainen on hyvä filosofian tenttivastaus?

Filosofia on niin laaja ja moninainen ala, että "patenttikelpoisia" mallivastauksia tenttejä varten ei voi esittää.

Selkeimmät kriteerit voidaan antaa logiikan kurssin tenttivastauksille. Tyypillinen logiikan tehtävä on sellainen, jossa on tutkittava luonnollisessa kielessä ilmaistun päättelyn pätevyyttä (lauseen tautologisuutta, lausejoukon ristiriidattomuutta, tms.). Ko. päättely on tällöin ensin formalisoitava logiikan merkkikielen avulla. Käyttöönottettavien symbolien määritelmät on kirjoitettava selvästi näkyviin. Itse päättely on perusteltava askel askeleelta. Johtopäätös (esim. päättely on/ei ole pätevä) on lausuttava selvästi. Oikein suoritetusta ja täysin perustellusta tehtävästä saa 3 pistettä; osittain virheellisestä tai puutteellisesti perustellusta vastauksesta voi saada "irtopisteitä" kuulustelijan harkinnan mukaan.

Filosofian kurssit sisältävät - muiden humanistis-yhteiskuntatieteellisten opintojen tapaan - reaalitietoa filosofeista, heidän teoksistaan ja ajattelustaan. Tätä tietoa opitaan filosofian historiaa ja klassikkoja esittelevissä opintojaksoissa. Jos tenttikysymyksenä on esimerkiksi 'Platonin ideaoppi', 'Kantin tietoteorian perusajatukset' tai 'Millin käsitys vapaudesta', vastauksen on osoitettava, että opiskelija tuntee perusasiat Platonin, Kantin tai Millin ajattelusta. Hyväksyttävään vastaukseen (pistemäärä 1) riittää, että osaa toistaa oikein kurssin tai oppikirjan antamat keskeisimmät tiedot aiheesta. Hyvä vastaus (pistemäärä 2) edellyttää, että opiskelija osoittaa myös ymmärtävänsä käsiteltävän opin taustalla olevaa kysymyksenasettelua, sisältöä ja seurauksia. Erinomaisessa vastauksessa (pistemäärä 3) opiskelija voi pohtia ko. opin asemaa ja merkitystä filosofian historiassa, sen erilaisia tulkintamahdollisuuksia ja sen pätevyyteen liittyviä ongelmia.

Filosofian peruskurssit antavat - historiallisen reaalitiedon lisäksi - systemaattista, aihekohtaisesti järjestettyä tietoa filosofisista ongelmista ja niiden ratkaisuyrityksistä. Näitä filosofian osa-alueita edustavat tieto-oppi, tieteenfilosofia, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Niiden tehtävänä on ennen kaikkea opettaa filosofista ajattelua: filosofiaa voidaankin pitää taitoaineena, joka rohkaisee meitä arvostelemaan tavanomaisia ajatustottumuksia, mutta samalla opastaa käsitteelliseen ja ajatukselliseen selkeyteen.

Jos kysymyksenä on esimerkiksi 'Tieteen tavoitteet' tai 'Utilitaristinen etiikka', vastaajan on osoitettava, että hän hallitsee ko. aiheen - tuntee sen lähtökohtana olevan ongelman, tärkeimmät peruskäsitteet ja merkittävimmät vastausyritykset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vastauksen selkeään jäsentelyyn ja asiassa pysymiseen: hyppelehtivät ja laveasti rönsyilevät vastaukset osoittavat, että opiskelija ei ole oivaltanut, mikä asiassa on olennaista.

Monet filosofian aiheet liittyvät arkiajatteluun tai ovat jo muista yhteyksistä tuttuja (esim. abortti, Jumalan olemassaolo). Vastauksessa tulisi tällöin osoittaa, että on seurannut kurssia tai lukenut tenttikirjallisuutta - esimerkiksi referoimalla tai kommentoimalla niissä esitettyä keskustelua. Omia harkittuja mielipiteitä voi ja on hyväkin esittää, eikä tenttikirjojen kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Mutta tässäkin suhteessa on vältettävä hätiköintiä ja asioiden väärää yksinkertaistamista. Hyvä opiskelija ymmärtää, että filosofian ongelmat ovat vaikeita ja syvällisiä kysymyksiä, joiden käsittely ei etene kannanottojen julistamisen vaan erilaisia vaihtoehtoja punnitsevan keskustelun kautta.

[Takaisin hakemistoon]


Opintosuoritusten arvostelu

Filosofian laitoksen vastuulla olevat perus-, aine- ja syventävien opintojen osasuoritukset, luentokurssit ja opintojaksot, proseminaarit ja kandidaatintutkielmat mukaan lukien arvostellaan asteikolla 1, 1+, 1 1/2, 2-, 2, 2+, 2 1/2, 3-, 3.

Perus-, aine- ja syventävien opintojen arvosanojen kokonaisarvolauseet lasketaan osasuoritusten opintoviikkomäärillä painotettuina keskiarvoina. Tällöin keskiarvot 1-1,49 vastaavat tyydyttäviä tietoja; 1,5-2,49 hyviä tietoja; ja 2,5-3 erinomaisia tietoja.

[Takaisin hakemistoon]


Ilmoittautuminen tentteihin

Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kymmenen päivää ennen tenttipäivää jättämällä tenttikuori Philosophican aulassa olevaan pulpettiin. Harkitse kunnolla ennen kuin ilmoittaudut tenttiin. Kaksi kertaa ilman pätevää syytä saapumatta jääneet tai hylätyt joutuvat seuraavan tiedekuntatentin ajaksi tenttikaranteeniin. Sitä paitsi annat itsestäsi huonon kuvan, jos liian usein ilmoittaudut tenttiin, johon kuitenkaan et saavu. Tenttikaranteenista on annettu täsmennetyt määräykset kevätlukukaudella 1995 (ks. alempana).

Tenttipäivät (myös kesätentit) on mainittu A-opinto-oppaassa. Tiedekunnan tenttipäivät on jaettu 1. aineopintojen ja yleisopintojen ja 2. syventävien ja perusopintojen päiviin. Filosofian perusopintoihin kuuluvat opintojaksot tentitään kuitenkin poikkeuksellisesti aineopintojen ja yleisopintojen päivinä. Tenttien tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla tenttiä seuraavan viikon perjantaina puolen päivän maissa.

Proseminaarien ja seminaarien tasokoetta ei suoriteta tiedekuntatenteissä vaan laitoksen omissa proseminaari- ja seminaaritenteissä. Lukuvuoden kuulustelut on ilmoitettu A-oppaassa.

[Takaisin hakemistoon]


Tenttikaranteeni


Tiedekunnan yleisohjeen mukaan kerran kuulustelussa hylätty voi ilmoittautua seuraavaan kuulusteluun; kahdesti tai useammin hylätty aikaisintaan kuuden viikon kuluttua, jos kuulustelija niin määrää.

Hylätyksi katsotaan myös kuulusteltava, joka poistuu kokeesta vastausta jättämättä, samoin kuin kuulusteltava, joka on ilmoittautunut, mutta pätevää syytä esittämättä jäänyt saapumatta, ellei hän ole vähintään viisi vuorokautta ennen kuulustelutilaisuutta peruuttanut ilmoittautumistaan kuulustelijalle.

Teoreettisen filosofian, filosofian aineenopettajan opintojen ja elämänkatsomustiedon osalta määräyksiä täsmennetään seuraavasti:

Tenttikaranteeni koskee mahdollisuutta osallistua seuraavaan tiedekuntakuulusteluun, vaikka kuulustelujen väli olisi pitempi kuin kuusi viikkoa. (Luentojen loppukuulusteluihin voi osallistua.)

Tenttikaranteeni koskee koko oppiaineryhmää, ei yksittäisiä opintojaksoja. Jos siis esimerkiksi epäonnistuu kahdesti yhden opintojakson suorittamisessa, ei voi tulla seuraavaan tiedekuntatenttiin suorittamaan jotakin toista laitoksen vastuulla olevaa opintojaksoa missään mainituista oppiaineista.

Jos peräkkäisinä kuulustelukertoina epäonnistuu kahden (tai useamman) eri opintojakson suorittamisessa, ei seuraavaan kuulusteluun voi tulla suorittamaan kumpaakaan (mitään) näistä, ei myöskään kolmatta (muita).

Nämä määräykset ovat voimassa 28.2.1995 alkaen toistaiseksi.


[Takaisin hakemistoon]


Merkintöjen hakeminen opintokirjaan ja suoritusten rekisteröinti

Filosofian laitoksella noudatetaan seuraavaa merkintäkäytäntöä (joka saattaa poiketa joiltakin osiltaan muiden laitosten käytännöstä). Opintokirjaan haetaan kahdenlaisia merkintöjä. Kohtaan "Osallistuminen opetukseen" haetaan luentosarjojen alku- ja loppumerkinnät; "Opintosuoritukset"-osastot ovat varsinaisia suoritusmerkintöjä varten.

1. Luentokurssien alku-, loppu- ja suoritusmerkinnät.
a) Sellaisista luentokursseista, joiden suorittaminen vastaa samalla jonkin kokonaisen opintojakson suorittamista, ei haeta alku- eikä loppumerkintää, vaan pelkkä suoritusmerkintä tulosten selviämisen jälkeen opintokirjan osastoon "Opintosuoritukset". Tällaisia kursseja ovat perusopintojen kurssit sekä esimerkiksi Logiikan jatkokurssi kevätlukukaudella. Näiden kurssien tulokset viedään myös opintosuoritusrekisteriin automaattisesti.

b) Sellaisista kursseista, jotka korvaavat vain osan jonkin opintojakson vaatimuksista, on haettava alku- ja loppumerkintä opintokirjan osastoon "Osallistuminen opetukseen". Loppumerkintä haetaan tulosten selviämisen jälkeen ja siihen pyydetään merkitsemään sekä arvosana että opintoviikkomäärä. Tällaisia kursseja ovat kaikki laitoksen järjestämät erikoiskurssit sekä proseminaarit. Opiskelija voi kirjoittaa itse kurssin nimen ja alkamispäivämäärän jouduttaakseen opettajan työtä. (Sen sijaan osastoon "Opintosuoritukset" opiskelija ei saa itse tehdä mitään merkintöjä.)

Luentokurssien loppu- ja suoritusmerkinnät haetaan ensisijaisesti kurssin pitäjältä. Poikkeustapauksissa voi myös amanuenssi antaa merkinnän. Merkintöjen hakemisessa ei kannata viivytellä -ajan tasalla oleva opintokirja on joskus kullan arvoinen.

Erikoiskurssien suorituksia ei tähän mennessä ole voitu rekisteröidä automaattisesti, koska suorituksia voidaan käyttää eri tavoin korvaamaan kohtia tutkintovaatimuksista. Rekisteriin on viety kokonaiset opintojaksot sen jälkeen kun niistä on haettu merkintä amanuenssilta. Lopullisen suoritusmerkinnän myös proseminaareista on antanut amanuenssi opintokirjassa olevien loppumerkintöjen perusteella, jonka jälkeen suoritus on rekisteröity.

Nyt myös erikoiskurssien ja proseminaarien suorituksia on alettu rekisteröidä heti tulosten selviämisen jälkeen. Uusi käytäntö vaatii opiskelijoilta aktiivisuutta oman suoritusrekisterinsä seuraamisessa. Kun haluat suoritusrekisterisi ajan tasalle filosofian osalta, ota mukaan opintokirja ja rekisteriote ja mene amanuenssin vastaanotolle. Rekisteriotteen saa teoreettisen filosofian toimistosta Auli Kaipaiselta, huone 338, ti-to klo 12-14.


2. Merkinnät tiedekuntatenteissä suoritetuista opintojaksoista.
Hyväksytyistä teoreettisen filosofian perus- ja aineopintojen opintojaksoista merkintä opintokirjaan haetaan amanuenssilta; syventävien opintojen osalta prof. Niiniluodolta. Filosofian aineenopettajan opintoihin kuuluvien käytännöllisen filosofian merkinnät saa Tuula Pietilältä käytännöllisen filosofian kansliasta (huone 355). Ruotsinkielisessä filosofiassa merkinnät saa assistentilta. Elämänkatsomustiedon aineenopettajan opintojen opintojaksoista merkinnät antaa FT Riku Juti.

Jos sinulta on jostain syystä jäänyt paljon merkintöjä hakematta tai jos kysymyksessä on opintojaksojen täydentäminen tai laajentaminen tai jos haluat käyttää jo rekisteröityjä opintojaksoja osasuorituksina, ota mukaan rekisteriote opintosuorituksistasi. Rekisteriotteen saa siis teoreettisen filosofian toimistosta Auli Kaipaiselta, huone 338, ti-to klo 12-14.

3. Arvosanamerkinnät (merkinnät opintokokonaisuuksista).
Teoreettisen filosofian, filosofian aineenopettajan ja elämänkatsomustiedon alemmista arvosanoista ja opintokokonaisuuksista haetaan merkintä ensin amanuenssilta ja sitten varmistus professorilta; syventävien opintojen merkinnät antaa professori. Näitä merkintöjä varten on aina otettava mukaan rekisteriote opintosuorituksista (ks. yllä).

[Takaisin hakemistoon]


Siirtyminen uuteen tutkintoon: täsmennyksiä teoreettisen filosofian opiskelijoille ja filosofian aineenopettajan opintoja suorittaville.

Humanistinen tiedekunta on laatinut ohjeen "Vanhasta järjestelmästä uuteen. Siirtymäsääntöjä ja ohjeita". Filosofian laitoksella on laadittu teoreettisen filosofian ja filosofian aineenopettajan opintoja suorittaville edellä mainittua ohjetta täydentävät säädökset.

Siirtymisestä uuteen tutkintoon ei tarvitse antaa erillistä ilmoitusta laitokselle. Siirtyminen tapahtuu arvosanamerkintöjen hakemisen yhteydessä (ks. alla).

Jos haluaa siirtyä uuteen tutkintoon, kannattaa tarkistaa, missä vaiheessa siirtyminen olisi edullisinta ja mutkattominta. Tällöin voi miettiä, olisiko esimerkiksi vanhan järjestelmän mukaiset aineopinnot syytä suorittaa ensin loppuun ja siirtyä vasta sitten uuteen tutkintoon.

Teoreettisen filosofian pääaineopiskelija, jolla on siirtyessään uuteen tutkintoon merkintä suoritetusta aineopintojen opintokokonaisuudesta sekä opintojaksot YY03, YY10a ja FY11-FY15 (yhteensä 47 ov) voi sijoittaa "ylimääräiset" 7 opintoviikkoa vapaisiin opintoihin. Toinen vaihtoehto (koskee niitä, jotka jatkavat syventäviin opintoihin) on suorittaa uuden tutkinnon kohta Fte310 Syventävät tiedot kolmen opintoviikon laajuisena. Vaatimuksista sovitaan tällöin teoreettisen filosofian professorin kanssa.

Teoreettisen filosofian sivuaineopiskelijalla opintojaksot YY03, YY10a ja FY12a yhdessä aineopintojen opintokokonaisuuden kanssa korvaavat uuden järjestelmän mukaiset perus- ja aineopinnot teoreettisessa filosofiassa.

Kahden juuri mainitun ryhmän ei siis tarvitse täydentää perusopintoihin ja aineopintoihin kuuluvia tieto-opin ja ontologian opintojaksoja (ks. alla).

Jos opintokokonaisuuksien suorittaminen on selvästi kesken, on hyvä käydä suoritetut filosofian opinnot opintojaksoittain läpi ja tarkistaa, mitkä opintojaksot kelpaavat sellaisinaan uuden tutkinnon uusien arvosanojen (vastaavat entisiä opintokokonaisuuksia) osiksi ja mitä tulee täydentää.

Täydennysten jälkeen haetaan perusopintojen ja aineopintojen arvosanoista merkintä amanuenssilta ja varmennus prof. Niiniluodolta. Sekaannusten välttämiseksi on erittäin tärkeää, että merkintää haettaessa on mukana rekisteriote opintosuorituksista. Sen saa osastosihteeri Auli Kaipaiselta vastaanottoaikoina.

Seuraavassa on lueteltu vanhan ja uuden tutkinnon opintojaksot, ensin uusi ja sitten vanha. Vanhan opintojakson kohdalle on merkitty, kelpaako se sellaisenaan vai olisiko sille tehtävä jotain.

Fte100 PERUSOPINNOT (20 ov) 413500-7

uusi: Fte110 Johdatus filosofian historiaan (2 ov) 413510-44.
vanha: FY11a Filosofian historia (2 ov) 11011-6. Kelpaa sellaisenaan.

uusi: Fte121 Etiikan ja yhteiskunta filosofian kurssi tai kirjallisuus (2 ov) 413511-7.
vanha: FY14a Etiikka ja yhteiskuntafilosofia (2 ov) 411014-5. Kelpaa sellaisenaan.

uusi: Fte122 Etiikan ja yhteiskuntafilosofian klassikko (1 ov) 413512-0.
vanha: FY15a Etiikan ja yhteiskuntafilosofian täydennyskurssi (1 ov) 411015-8. Kelpaa sellaisenaan.

uusi: Fte130 Johdatus filosofiaan (2 ov) 413513-3.
vanha: FY12a Johdatus filosofiaan (2ov) 411012-9. Kelpaa sellaisenaan.

uusi: Fte140 Johdatus tieto-oppiin ja ontologiaan (3 ov) 413514-6.
vanha: FY13a Johdatus tietoteoriaan (1 ov) 411013-2. Täydennettävä suorittamalla 2 ov:n kurssi tai kirjatenttinä Fte140:n kohta 2.

uusi: Fte150 Johdatus tieteenfilosofiaan (2 ov) 413515-9.
vanha: YY03 Tieteenfilosofia (2 ov) 410011-3. Kelpaa sellaisenaan.

uusi: Fte160 Johdatus logiikkaan (3 ov) 413516-2.
vanha: YY10a Logiikka (2 ov) 410020-7 Kelpaa sellaisenaan. (Muunnetaan uudelle koodille arvosanamerkintää haettaessa, jolloin ov-määräkin muuttuu.)

uusi: Fte170 Nykyajan filosofia. (5 ov) 413517-5.
vanha: Fte32 Nykyajan filosofia (4 ov) 413012-5. Kelpaa sellaisenaan. (Muunnetaan uudelle koodille arvosanamerkintää haettaessa, jolloin ov-määräkin muuttuu.)


Fte200 AINEOPINNOT (20 ov) 413550-2

uusi:Fte210 Filosofian historia (5 ov) 413521-4
vanha:Fte31 Filosofian historia (4 ov) 413011-2. Kelpaa sellaisenaan. (Muunnetaan uudelle koodille arvosanamerkintää haettaessa, jolloin ov-määräkin muuttuu

uusi:Fte220 Tieto-oppi ja ontologia (5 ov) 413522-7
vanha:Fte35 Tieto-oppi ja ontologia (4 ov) 413015-4 Täydennettävä yhden ov:n kurssilla tai kirjalla opintojakson Fte220 kirjallisuudesta. Kirjojen ov-määrät ovat ilmoitustaululla ja tässä dokumentissa jäljempänä.

uusi:Fte230 Logiikka (5 ov) 413523-0
vanha:Fte33 Logiikan jatkokurssi (5 ov) 413013-8 Kelpaa sellaisenaan.

uusi:Fte240 Tieteenfilosofia (5 ov) 413524-3
vanha:Fte34 Tieteenfilosofian jatkokurssi (5 ov) 413014-1 Kelpaa sellaisenaan.

uusi:Fte250 Proseminaarit (5 ov) 413525-6
vanha:Fte65 Proseminaarit (6 ov) 413019-6 Kelpaa sellaisenaan.

uusi:Fte260-Fte283 Erikoisala (5 ov) Pääaineopiskelijat suorittavat tämän opintojakson kirjallisten töiden muodossa, kuten opinto-oppaassa on sanottu; sivuaineopiskelijat voivat käyttää tähän esimerkiksi opintojaksoa Fte36a (5 ov) tai koostaa sen muulla tavoin.


Fte300 SYVENTÄVÄT OPINNOT (20 ov) 413600-6

uusi:Fte310 Syventävät tiedot (10 ov) 413610-3 Ks. kohdat Fte210-240 yllä.

uusi:Fte360- Fte383 Erikoisala (5 ov) Tähän ei voi käyttää aineopinnoissa suoritettua opintojaksoa.


Filosofian aineenopettajan opinnot

uusi:Oj11 Etiikan kurssi (5 ov) 71133-1
vanha:Oj11 Systemaattisen etiikan kurssi (3 ov) 71133-1 Täydennettävä kahden ov:n etiikan erikoiskurssilla tai vs. prof. Matti Häyryn kanssa sovittavalla kahden ov:n kirjallisuudella.

uusi:Oj12 Yhteiskuntafilosofia (5 ov) 71134-8
vanha:Oj12 Yhteiskuntafilosofian kurssi (3 ov) 71134-8 Täydennettävä kahden ov:n yhteiskuntafilosofian erikoiskurssilla tai vs. prof. Matti Häyryn kanssa sovittavalla kahden ov:n kirjallisuudella.


Muut opintojaksot, ks. teoreettinen filosofia yllä.

[Takaisin hakemistoon]


SUOSITELTAVIA TEOKSIA opintojaksoon Filosofian klassiset alkuperäisteokset (Fte261/Fte36a-c)



Aristoteles
Fysiikka, Teokset, osa 3, Gaudeamus, 1992, 228 s. (2 ov)
Ensimmäinen ja toinen analytiikka, Teokset, osa 1, Gaudeamus, 1994, s. 59-317 (2 ov)
Metafysiikka, Teokset, osa 6, Gaudeamus, 1990, 324 s. (2 ov)

Berkeley
Warnock, G.J. (ed.), The Principles of Human Knowledge; Three Dialogues between Hylas and Philonous, Collis/Fontana, 1975, 288 s. (1,5 ov)

Broad
The Mind & Its Place in Nature, Routledge & Kegan Paul, 1925, viii+674 s. (3 ov)

Carnap
Der logische Aufbau der Welt, Berlin, 1928, 336 s. (2 ov)
- englanniksi: The Logical Structure of the World, California University Press, 1969, 364 s.
Meaning and Necessity, Chicago, 1947, 203 s. (1 ov)
Testability and Meaning, Yale University, 1950, 92 s. (0,5 ov)

Descartes
Teoksia ja kirjeitä, WSOY, 1956, 326 s. (1,5 ov)
Principles of Philosophy, D. Reidel, 1983, 325 s. (1,5 ov)

Frege
Angelelli, I. (ed.), Begriffschrift und andere Aufsätze, Olms, 1964, 124 s. (1 ov)
- englanniksi: Bynum, T. W. (ed.), Conceptual Notation and Related Articles, Oxford University Press, 1972, 287 s. (sisältää toimittajan kirjoittaman johdannon) (1 ov)
Angelelli, I. (ed.), Kleine Schriften, Olms, 1967, 432 s. (2 ov)
Geach, P. & Black, M. (eds.), Translations from the Philosophical Writings of Gottlob Frege, Blackwell 1952, 244 s. (1 ov)
Grundlagen der Arithmetik; The Foundations of Arithmetic, Blackwell, 1968, 119 s. (1 ov)

Hegel
Järjen ääni, Gaudeamus, 1978, 101 s. (0,5 ov)
Phänomenologie des Geistes, Ullstein, 1973, 911 s. (4 ov)
- englanniksi: The Phenomenology of Mind, Allen & Unwin, 1966, 814 s.

Heidegger
Silleen jättäminen, Tampereen yliopisto, 1991, 114 s. (0,5 ov)
Sein und Zeit, Nieymeyer, 1953, 437 s. (2 ov)
- englanniksi Being and Time, Blackwell, 1980, 589 s.
Der Satz vom Grund, 211 s. (1 ov)
- englanniksi The Principle of Reason, Indiana U.P., 1991, xxi+148 s.

Hume
Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä, Werner Söderström, 1938, 199 s. (1 ov)
A Treatise on Human Nature, Oxford, 1978, 743 s. (3 ov)

Husserl
Ideen zu einer reinen Phänomenologie und phänomenologischen Philosophie. Erstes Buch. (Husserliana 3) Hrsg. von Walter Biemel, Martinus Nijhoff, Haag, 1950, 483 s. (3 ov)
- englanniksi: Ideas Pertaining to a Pure Phenomenology and to a Phenomenological Philosophy, I, (Coll. Works II), Martinus Nijhoff, 1982, 401 s. (3 ov)

Kant
Kritik der reinen Vernunft, Meiner, 1990, 868 s. (sisältää sekä A- että B-laitoksen) (3 ov)
- englanniksi: Critique of Pure Reason, Dent, 1959, xxxiv+483 s. (sisältää ainoastaan B-laitoksen) (3 ov)
Prolegomena, Reclam, 1888, 230 s. (1 ov)
- englanniksi: Prolegomena to any Future Metaphysics that Will Be Able to Present itself as a Science, Manchester University Press, 1959, xli+155 s. (1 ov)

Kierkegaard
Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus, WSOY, 1992, 654 s. (2 ov)

Leibniz
Philosophical Writings, J.M. Dent & Sons, 1934, xxxiii+234 s. (1 ov)
New Essays on Human Understanding, Cambridge University Press, 1981, xxii+528+xlvi s. (3 ov)
Monadologia, Gaudeamus, 1995, johdantoineen 127 s. (0,5 ov)

Locke
An Essay Concerning Human Understanding, vols. 1_2, Dover, 1959, 535+495 s. (4 ov)

McTaggart
The Nature of Existence, vols. I_II, Cambridge University Press, 1968, xxi+310+xlvii+480 s. (4 ov)

Marx & Engels
a) Filosofian kurjuus, Valitut teokset, osa 2, 131 s. ja
b) Saksalainen ideologia, osa I, Valitut teokset, osa 2, 82 s. (yht. 1 ov)
a) Ludwig Feuerbach ja klassillisen saksalaisen filosofian loppu, Valitut teokset, osa 6, 50 s. ja
b) Luonnon dialektiikka, Moskova, 1971, 505 s. (yht. 2 ov)
Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844, Valitut teokset, osa 1, 141 s. (1 ov)

Moore
Principia Ethica, Cambridge University Press, 1971, xxvii+232 s. (1,5 ov)
Philosophical Studies, Routledge & Kegan Paul, 1966, xviii+342 s. (2 ov)

Nietzsche
Iloinen tiede, Otava, 1963, 256 s. (1 ov)
Näin puhui Zarathustra, Otava, 1981, 291 s. (1 ov)

Peirce
Hartsthorne, C. & Weiss, P. (eds.), Pragmatism and Pragmaticism, Collected Papers, vol. V, Harvard University Press, 1934, 455 s. (2 ov)

Platon
Faidon, Pidot, Faidros, Parmenides, Theaitetos; Teokset, osa 3, 420 s. (2,5 ov; yksittäinen dialogi 0,5 ov)
Valtio, Teokset, osa 4, 428 s. (2,5 ov)

Russell
Introduction to Mathematical Philosophy, George Allen & Unwin, 1917, 208 s. (1 ov)
Logic and Knowledge: Essays 1901_1950, Unwin, 1988, 382 s. (2 ov)
My Philosophical Development, Unwin paperbacks, 1985, 207 s. (1 ov)

Spinoza
Tractatus logico-politicus, E.J. Brill, 1989, 316 s. (1,5 ov)
Spinoza: Ethics, J.M. Dent & Sons, 1989, 259 s. (1,5 ov)
- suomeksi Etiikka, Gaudeamus, 1994.

Tuomas Akvinolainen
Pegis, A. (ed.), Introduction to Saint Thomas Aquinas, Random House, 1948, 690 s. (3 ov)

Wittgenstein
Tractatus logico-philosophicus eli loogis-filosofinen tutkielma, 3. tark. p., Werner Söderström, 1984, 88 s. (1 ov)
Filosofisia tutkimuksia, Werner Söderström, 1981, 357 s. (2 ov)
Varmuudesta, Porvoo, 1975, 144 s. (1 ov)
Sininen ja ruskea kirja, Werner Söderström, 1980, 299 s. (1,5 ov)

[Takaisin hakemistoon]


Proseminaarit

Teoreettisessa filosofiassa proseminaarien hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen seminaariharjoituksiin kahden lukukauden ajan. Proseminaarilukukaudet ovat toisistaan riippumattomia: proseminaarit voi aloittaa joko syksyllä tai keväällä eikä niitä tarvitse suorittaa saman opettajan ohjaamissa ryhmissä.

Sisällöltään proseminaarit vaihtelevat. Niissä voidaan käsitellä jotakin modernia tai klassista filosofista alkuperäisteosta, jotakin tiettyä aihepiiriä tai ne voivat käsittää yksittäisiä esitelmiä ohjaajan kanssa sovituista aiheista.

Opiskelija osallistuu proseminaarin kulkuun kahdella tavalla: a) valmistamalla proseminaariesitelmän ja b) osallistumalla esitelmien pohjalta käytävään keskusteluun.

Proseminaariesitelmä on laajuudeltaan 9-15 liuskan mittainen loogisesti etenevä kirjallinen selvitystyö jostakin filosofisesti relevantista teemasta. Opinto-oppaassa mainittu tavoite, jonka mukaan proseminaarien yhtenä tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tieteellisen esityksen laatimiseen, merkitsee, että tekstin tulee täyttää akateemisen artikkelin sisältö- ja muotokriteerit. Näihin kannattaa kiinnittää tässä vaiheessa erityistä huomiota, sillä kandidaatintutkielmaa ja pro gradu -tutkielmaa laadittaessa energiaa tarvitaan jo muuhunkin kuin teknisluonteisten perusvalmiuksien hankkimiseen.

Työn ulkoasun tulee olla akateemisesti moitteeton. Käytetyn kirjallisuuden bibliografisten tietojen esittämisessä sekä viittausten ja loppubibliografian laatimisessa käytetään Umberto Econ teoksessaan Oppineisuuden osoittaminen neuvomaa järjestelmää (Tähän on yksi poikkeus. Sarjan nimi ja teoksen järjestysnumero siinä merkitään sulkuihin, ei lainausmerkkeihin, otsikon jälkeen (vrt. mt., s. 84). (Mainitusta oppaasta on suurta hyötyä myös myöhemmin, joten se kannattaa hankkia omaksi.) Esitelmä hyväksytään suoritukseksi sen jälkeen kun korjattu, puhtaaksikirjoitettu versio on toimitettu proseminaarin ohjaajalle. Seminaaritilanteessa esitetyt, opettajan osoittamat huomautukset ja korjausehdotukset on tässä versiossa otettava huomioon.

Proseminaariesitelmät arvostellaan asteikolla 1, 1+, 1 1/2, 2-, 2, 2+, 2 1/2, 3-, 3. Tasokoe ja riittävä osallistuminen toimivat edellytyksinä hyväksytylle proseminaarisuoritukselle. Proseminaarilukukauden arvosana määräytyy proseminaariesitelmän perusteella.


[Takaisin hakemistoon]


Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on noin 25 liuskan mittainen esitys jonkin filosofian erikoisalan piiristä. Aiheesta ja ohjauksesta sovitaan yliassistentin tai assistentin kanssa. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan moitteeton ja sen tulee täyttää muutkin akateemiset muoto- ja sisältökriteerit (ks. proseminaariesitelmät yllä). Jos tutkielma kirjoitetaan samasta aiheesta kuin proseminaariesitelmä, työn tulee olla vastaavasti laajempi tai syvempi.

Tutkielman tarkastavat asianomainen yliassistentti tai assistentti sekä aineen professori. Aikaisemmin ilmoitetusta poiketen myös kandidaatintutkielmat arvostellaan samalla asteikolla kuin muutkin opintojaksot (1, 1+, 1 1/2, 2-, 2, 2+, 2 1/2, 3-, 3). Assistentti tai yliassistentti merkitsee oman arvolause-ehdotuksensa tutkielman kansilehteen ja professori varmentaa tai täsmentää arvolauseen.

Tutkielmat säilytetään Philosophicassa. Opiskelijat sidottavat itse tutkielmansa sen jälkeen kun professori on hyväksynyt tutkielman merkitsemällä arvolauseen kansilehdelle. Merkinnän suoritetusta tutkielmasta saa toimittaessaan/toimitettuaan sidotun tutkielman amanuenssille (teor. fil.) kirjastoon toimittamista varten.

Laitoksen lukuisia erikoiskursseja suositellaan kandidaatintutkielmien kirjoittamisen lähtökohdiksi. Tätä silmällä pitäen luennoitsijoiden toivotaan antavan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja alustavaa ohjausta. Opiskelijoita pyydetään olemaan aktiivisia opettajiin päin.

Erinomaisella arvosanalla hyväksyttyä kandidaatintutkielmaa voi käyttää lähtökohtana pro gradu -työlle.

Kandidaatintutkielman kirjoittamisessa on jo hieman suurempi työ kuin proseminaariesitelmissä, mutta sen vuoksi ei kuitenkaan kannata kasvattaa harmaita hiuksia: yksi opinnäytteen idea on, että se valmistuu äärellisessä ajassa. Niille, jotka jatkavat maisterin tutkintoon, kandidaatintutkielma toimii hyvänä valmennuksena pro gradu -työn kirjoittamiselle. Alla olevia gradun tekemisen ohjeita kannattaa soveltuvin osin käyttää hyväksi.

[Takaisin hakemistoon]


Pro gradu -tutkielmasta

Useimmiten viimeinen este opiskelijan valmistumiselle maisteriksi on lopputyö, eli gradu. Koska tämän vaatimuskohdan suorittaminen tuottaa usein yllättävän suuria vaikeuksia, tässä esitetään joitakin käytännön ohjeita gradun tekemiseen. Seuraavat ohjeet on kirjoitettu sellaisia opiskelijoita silmällä pitäen, jotka ovat opiskelleet vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Uudessa tutkintojärjestelmässä opiskelijoiden toivotaan valmistuvan kandidaateiksi ennen maisterin tutkintoa. Kandidaatintutkielman laatimisessa saavutettavat valmiudet madaltavat kynnystä siirtymisessä tutkimusten lukemisesta tutkimuksen tekemiseen.

Opiskelusi aikana olet lukenut valmiita tutkimuksia. Nyt sinun täytyy itse tehdä tutkimus valmiiksi. Kysymyksessä on kynnys, mutta huomioimalla sen vältät kompuroinnin. Gradu on periaatteessa samanlainen, vaikka laajempi, kirjallinen opinnäyte kuin on proseminaariesitelmä tai harjoitusaine. Pystyt kyllä siihen, jos päätät että pystyt. Sinun on tietenkin tehtävä enemmän töitä kuin proseminaariesitelmääsi ja työtapa edellyttää järjestelmällistä asennetta. Moni opiskelija on huomannut työskenneltyään jo pitkään tutkielmansa kanssa, että mitään konkreettista edistystä ei ole tapahtunut. Seurauksena on turhautuminen.

Gradu kannattaa tehdä etenemällä vaiheittain. Gradun aiheesta ja ohjauksesta sovitaan aineen professorin kanssa. Teoreettisen filosofian professorin graduvastaanotolle varataan aika amanuenssilta. Myös yliassistentti, assistentti ja jotkut dosentit voivat ohjata graduja omilta erikoisaloiltaan. Ensin kartoitetaan kiinnostuksen kohde käymällä alustavasti läpi keskeisin kirjallisuus, sitten valitaan aihe tai tutkimusongelma ja lähdekirjallisuus, luetaan kirjallisuus tehden muistiinpanoja, ja lopuksi kirjoitetaan tutkimus. Yhteyttä opettajiin kannattaa pitää koko ajan.

Aiheen ja lähdemateriaalin valintaan kannattaa käyttää aikaa. Näissä asioissa olet todennäköisesti harjaantumattomin. Lukemistasi valmiista tutkimuksista ei selviä, kuinka tutkija on rajannut aiheen ja kirjallisuuden, mitä apuvälineitä hän on käyttänyt kartoittaessaan kirjallisuutta, miten päätynyt aiheen rajaukseen jne. Ennen kaikkea juuri näissä asioissa sinun kannattaa turvautua kokeneemman tutkijan, eli gradun ohjaajan apuun.

Aiheen valinta

Sinun kannattaa alkaa pohtia lopputyön aihetta viimeistään silloin, kun aineopinnot ovat loppuvaiheessa. On nimittäin tarkoituksenmukaista, että muut opinnot tukevat lopputyön aihetta. Lopputyö ei ole elämäntehtävä, vaan sen tulee valmistua järjellisessä ajassa (esim. 4-8 kuukaudessa). Kyseessä on opinnäyte, jolla osoitat hallitsevasi tieteellisen, johdonmukaisen kirjoitustyylin, tiettyä aihepiiriä koskevan olennaisen kirjallisuuden, sekä kyvyn arvioida argumentteja ja ideoita. Työn tarkoituksena ei ole tehdä maailmanhistoriaa, vaan osoittaa oppineisuutesi taso ja kykysi tieteelliseen väittelyyn. Tärkeätä on, että uskot itseesi ja kykenet työskentelemään riittävän pitkäjänteisesti saattaaksesi työn loppuun.

Vaikka tietenkin on huonompia ja parempia aiheita, niin tärkeintä kuitenkin on, että pystyt osoittamaan tieteellisen kypsyytesi kirjoittamalla tutkielman ylipäätänsä jostakin aiheesta. Motivaation kannalta on parasta, että aihe kiinnostaisi sinua itseäsi. Mikäli olet päässyt aineopintojen loppupuolelle, sinua varmasti kiinnostaa jokin filosofian ala. Tästä kiinnostuksen kohteesta voit sitten mennä keskustelemaan professorin tai kyseiseen alaan erikoistuneen dosentin kanssa. Sinulla voi olla myös alustavia ideoita aiheeksi, mutta pelkkä ajatus jostakin aiheesta ei vielä riitä tutkimuksen lähtökohdaksi. Varsinainen tutkimus kannattaa aloittaa vasta kun aihe on pystytty rajaamaan kunnolla sekä itse kohteen että sitä koskevan kirjallisuuden osalta.

Olennaista on löytää alan keskeisin kirjallisuus. Lähes alueesta kuin alueesta löytyy nykyään kirjallisuutta niin paljon, että siihen kaikkeen on mahdotonta perehtyä. Työsi ohjaajan avulla määrittelet alueen keskeisimmän kirjallisuuden, johon sitten perehdyt päästäksesi selville käytävästä keskustelusta. Kun tämän jälkeen menet jälleen ohjaajan vastanotolle, tavoitteena on yhdessä löytää riittävän hyvin rajautuva ja suppea aihe. Mikäli onnistut rajaamaan aiheen hyvin, iso osa työstä on jo takana.

[Takaisin hakemistoon]


Tutkimusmateriaalin etsiminen: hakuteoksia, bibliografioita ja kausijulkaisuja

Jotta tutkimusmateriaali ei tutkimuksen kuluessa paisuisi kohtuuttomaksi, sinun täytyy selvittää tutkimusmateriaali jo tutkimuksen aiheen rajauksen yhteydessä. Tässä selvittämisessä on hyvä käyttää hyväksi erilaisia indeksejä ja bibliografioita. Tätä tutkijan apuvälinekirjallisuutta löytyy esimerkiksi Philosophicasta ja yliopiston pääkirjastosta. Seuraavassa on lueteltu joitakin saatavilla olevia tutkimuksen rajaamisessa auttavia teoksia.

Yleisiä indeksejä ja bibliografioita:

The Philosophers Index
Sisältää abstrakteja. Nykyään saatavana myös CD-ROM versiona, jota voi käyttää HYK:n mikroverkossa (LOUHI). Ks. Heli, kirjastopalvelut. CD-ROM:in käyttö säästää sinut paljolta selaamiselta. Voit myös tallettaa löytämäsi tiedot levykkeelle ja tutkia niitä kotitietokoneellasi. (P, HYK)
Bibliographie de la philosophie
Sisältää abstrakteja. Rajoittuu ainoastaan kirjoihin. Sisältää nimi-indeksin. (P ja HYK)
Répertoire biblioraphique de la Philosophie
Ehkä täydellisin filosofian bibliografia. Pyrkii olemaan täydellinen saksan-, englannin-, ranskan-, italian-, latinan-, portugalin-, espanjan- ja katalaaninkielisen filosofisen kirjallisuuden osalta. (Myös muunkielisiä löytyy.) Sijoitettu aikakausilehtien joukkoon pohjoissaliin. (HYK)
Philosophy Books 1960-1983 (HYK)
Philosophy Books 1982-1986 (P)
Bibliographischer Wegweiser der philosophischer Literatur (HYK)
Philosophisher Literaturzeiger (HYK, P-sali)
Koostuu lähinnä saksankielisten kirjojen samankielisistä referaateista.

Johdattelevia yleisteoksia:
The Philosopher's Guide, To Sources, Research Tools, Professional Life And Related Fields (HYK)
Handbuch der Geschichte der Philosphie (I_IV)
Filosofian historian peruskäsikirja. Ulottuu tämän vuosisadan alkupuolelle. Erinomaiset, tarkasti eritellyt bibliografiat. (HYK)
Wie finde ich philosophische Literatur (HYK)
Research Guide to Philosophy (HYK)
Kuhunkin aihepiiriin annetaan taustatietoja, kommentoidaan keskeistä kirjallisuutta ja annetaan lopuksi rajattu englanninkielinen bibliografia.

Asiasanalähtöisiä hakuteoksia:
Dictionary of the History of Science (HYK)
An Encyclopaedie of Philosophy
The Encyclopaedie of Philosophy
Kommentoidut bibliografiat, mutta ilmestynyt jo 1967.
Enzyklopädie Philosophie und Wissenschaftstheorien (A-O) (HYK)
Filosofilexikonet (HYK)
Handbuch wissenschaftstheoretischen Begriffe
Historisches Wörterbuch der Philosophie A-Q
Laajan asiantuntijajoukon (yli 1000) avustuksella tehty perusteellinen teos. Esimerkiksi hakusana "Philosophie" käsittää yli 300 tiheään painettua, suurta sivua. (P)
Archiv für Begriffsgeschichte
Löytyy aikakausijulkaisuista. Sisältää käsitteiden historiaa tulkitsevia artikkeleita. Nidoksesta 31 löytyy rekisteri edeltäviin osiin. (HYK)
International Encyclopedia of the Social Sciences (HYK)
Vår tids filosofi (HYK)

Kausijulkaisut:
Usein aiheesta käytävästä keskustelusta pääsee selville tutustumalla alan aikakausilehden viimeisimpiin numeroihin. Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyvät lehdet on luetteloitu finuc-mikrofilmikorteille. Philosophicassa ja HYK:ssä ovat esillä seuraavat filosofiset lehdet:

Philosophican lehdet (yhä tilatut):

Acta Philosophica Fennica
Ajatus
Analysis
British Journal for the History of Philosophy
The British Journal for the Philosophy of Science
Bulletin of Symbolic Logic
Economics and Philosophy
Environmental Values
Erkenntnis
Filosofisk tidskrift
Hobbes Studies
Häften för kritiska studier
International Journal of Applied Philosophy
Journal of Philosophical Logic
The Journal of Philosophy
The Journal of Symbolic Logic
Mind
Naistutkimus
Phenomenological Inquiry
The Philosophical Review
Philosophical Studies
Philosophy and Phenomenological Research
Philosophy of Science
Public Affairs Quarterly
Synthese
Theoria
Tiede ja Edistys
Topoi

HYK:ssä esillä olevia lehtiä (luokiteltu filosofiaan):

American Catholic Philosophical Quarterly
American Philosophical Quarterly
Ancient Philosophy
Archiv für Begriffsgeschichte
Archiv für Geschichte der Philosophie
Argumentation
Asian Philosophy
Aufklärung
Australasian Journal of Philosophy
Aut aut
Bioethics literature review
The British Journal of Aesthetics
Canadian Journal of Philosophy
Criterio
Deutsche Zeitschrift für Philosophie
Dialectica
Dialogue
Dionysius
Ethics
Filosofisk tidskrift
Graduate Faculty Philosophy Journal
Grazer philosophische Studien
History of Philosophy Quarterly
History and Philosophy of Logic
Hobbes Studies
Husserl Studies
Informal Logic
Inquiry
International Studies in the Philosophy of Science
The Journal of Aesthetics and Art Criticism
Journal of Applied Non-Classical Logics
Journal of Applied Philosophy
Journal of Indian Philosophy
Journal of Philosophical Research
The Journal of Philosphy
The Journal of Speculative Philosophy
Journal of the History of Philosophy
The Journal of Value Inquiry
Kant-Studien
Logique et analyse
Metaphilosophy
Mind
Minds and Machines
Modern logic
The Monist
Neue Hefte für Philosophie
Norsk filosofisk tidskrift
Nous
Philosophia
Philosophia naturalis
Philosophical Investigations
Philosophical Journal
The Philosophical Quarterly
Philosophical Review
Philosophical Topics
Philosophische Rundschau
Philosophy
Philosophy East & West
The Philosophy of Science
Phronesis
Ratio
Répertoire bibliographique de la philosophie
The Review of metaphysics
Revue internationale de philosophie
Revue d'esthétique
Revue de métaphysique et de morale
Revue philosophique de Louvain
Studia Leibnitiana
Studia logica
Synthesis philosophica
The Teilhurd review
Teoria
Theoria
Theory and decision
Ultimate reality and meaning
Vivarium
Zeitschrift für allgemeine Wissenschaftstheorie

Avokokoelmista löytyvät ainakin Hegel Studien ja Heidegger Studies. Lisäksi lehtiä löytyy varastoista.

Kausijulkaisuihin keskittyviä bibliografioita:
Periodica Philosophica. Eine internationale Bibliographie philosophische Zeitschriften von den Anfängen bis zur Gegenwart (1972), (HYK)
Philosophical Journals and Serials. An Analytical Guide (HYK)
Sisältää lyhyen kuvauksen kustakin lehdestä.

[Takaisin hakemistoon]


Jatko-opinnosta

Yhteispohjoismaisia kursseja filosofian jatko-opiskelijoille - Inter-Nordic Graduate Courses in Philosophy. Helsingin yliopiston filosofian laitos on liittynyt yhteispohjoismaiseen jatkokoulutusohjelmaan, jonka puitteissa järjestetään periodisesti englanninkielisiä intensiivikursseja jatko-opiskelijoille. Ohjelmasta ja muusta informaatiosta ks. ilmoitustaulu (vastapäätä käytännöllisen filosofian kanslian ovea). Syksyllä 1995 (ja jälleen syksyllä 1996) järjestäjinä toimivat Helsingin yliopiston filosofian laitokset.

Suomen yliopistoissa toimivat filosofian laitokset ovat laatineet valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman. Ohjelman sihteerinä toimii Tuula Pietilä, ma-to klo 12-13, puh. 191 7634. Sähköposti: tuula.pietila@helsinki.fi

[Takaisin hakemistoon]



Lähetä kommenttit amanuenssi Terhi Pursiaselle
terhi.pursiainen@helsinki.fi
Muutettu viimeksi 25.8.1995