Varhainen asbestikeramiikka

Sisältö

Tutkimushistoria

Varhaisen asbestikeramiikan tutkimushistoria juontaa juurensa Parikkalan Kaunissaareen, jossa Julius Ailio v. 1908-1909 tutki hiekanoton vuoksi tuhoutuvaa kivikautista asuinpaikkaa. Hän löysi paikalta erikoista, levein leimapainantein koristeltua asbestisekoitteista keramiikkaa, jota Sakari Pälsi sittemmin kutsui Kaunissaaren keramiikaksi. Tyypin ajoittamisesta oli sitten eriäviä mielipiteitä, kunnes C.F. Meinander v. 1959 totesi tämäntyyppisen keramiikan olevan "vanhinta" asbestikeramiikkaa ja Torsten Edgren v. 1966 osoitti varhaisen asbestikeramiikan kuuluvan läheiseen yhteyteen nuoremman varhaiskampakeramiikan kanssa.

Christian Carpelanin tutkimuksessa v. 1979 varhainen asbestikeramiikka sijoitettiin lopullisesti sille kuuluvalle kronologiselle lokerolleen, mutta perustutkimuksen keramiikkatyypistä teki Petro Pesonen vasta v. 1995. Seuraavassa esitetyt määritelmät ja levintäkartta ovat pääasiassa viimeksimainitun tutkimuksia noudattaen. Näissä tutkimuksissa varhainen asbestikeramiikka jaetaan kahteen osaan: asbestisekoitteiseen nuorempaan varhaiskampakeramiikkaan (Ka I:2 asb) ja Kaunissaaren keramiikkaan, joilla lienee sekä kronologista että alueellista eroa.

Kuvaus

Koko varhaisessa asbestikeramiikassa koristelu peitää aina koko astian pinnan. Asbestisekoitteisessa Ka I:2:ssa koristelu on lähes pelkästään kampaleimaa, kuten tavallisessa, hiekkasekoitteisessa versiossakin. Koristeaiheena tavallisin on ns. kalanruotoaihe eli vuorotellen oikeaan ja vuorotellen vasempaan viistot kampaleimavyöhykkeet. Kaunissaaren keramiikassa koristelu on vaihtelevampaa, siinä on käytetty runsaasti erilaisia luupainanteita (yleensä muodoltaan soikeita) sekä tikkumaisia leimapainanteita ja viivakoristelua. Tavallisimmillaan koristelu on oikealle viistojen vyöhykkeiden jatkuvaa sarjaa. Reunanpäällisen koristelussa on käytetty samoja leimoja kuin kyljenkin koristelussa.

Astian muotoilussa Kaunissaaren keramiikka varioi enemmän kuin Ka I:2 (asb), jossa astiat noudattavat tavallista kampakeraamista muotoa. Sen sijaan reunan muoto poikkeaa joskus totutusta: astioissa on muutamia reunalistallisiakin. Kaunissaaren astioissa on myös hieman profiloituja muotoja ja vaikuttaa siltä, että astiat ovat olleet pääasiassa pyöreäpohjaisia. Tyypillisimmillään reuna on hieman paksunnettu molempiin suuntiin.

Astioiden valmistustekniikka on varhaisen asbestikeramiikan aikana kivikautiselle keramiikalle tavallinen. Ainoa käytössä ollut valmistustapa oli vyöhyketekniikka. Korjauksen jälkinä astioissa on usein läpiporattuja paikkausreikiä ja kaivausaineistoista löytää myös niihin sopivia saven paloja, ns. paikkaussavea. Ilmeisesti savea on työnnetty reikiin ja sitten levitetty yli astian halkeaman. Kuivuessaan savi on kutistunut ja tiivistynyt halkeamaan.

Kirjallisuus

Carpelan, Christian 1979: Om asbestkeramikens historia i Fennoskandien. Finskt Museum 1978.
Edgren, Torsten 1966: Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrupp under yngre stenålder. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 64.
Lavento, Mika 1989: Suomussalmen Juntusrannan särkkäalueen keramiikka.Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.
Lavento, Mika 1992: A preliminary analysis of the ceramics of the Ruhtinansalmi dwelling-site complex in Kainuu, Northern Finland. Fennoscandia archaeologica IX (1992).
Lavento, Mika & Hornytzkyj, Seppo 1996: Asbestos types and their distribution in the Neolithic, Early Metal Period and Iron Age pottery in Finland and Eastern Karelia. Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project. Helsinki Papers in Archaeology No. 9.
Meinander, C.F. 1959: Asbestikeramiikka - suomalainen keksintö. Mineraalirakentaja 1959:1.
Miettinen, Timo 1994: Kiteen ja Rääkkylän esihistoria. Pitäjä rajojen mailla. Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Jyväskylä.
Pesonen, Petro 1995: Hut floor areas and ceramics - an analysis of an excavation area in Rääkkylä Pörrinmökki settlement site, Northern Carelia. Fennoscandia archaeologica XII (1995).
Pesonen, Petro 1995: Varhainen asbestikeramiikka. Käsikirjoitus. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston arkeologian laitos.
Pesonen, Petro 1996: Early Asbestos Ware. Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9.
Pälsi, Sakari 1915: Riukjärven ja Piiskunsalmen kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVIII.
Pohjakallio, Lauri 1984: Esihistoria. Vieremän kirja.
Tallgren, A.M. 1935: Eräitä epäselviä muinaislöytöjä. Suomen Museo 1934.
Äyräpää, Aarne 1935: Muutama sana Parikkalan Kaunissaaren asuinpaikkalöydöistä (edellisen kirjoituksen johdosta). Suomen Museo 1934.

Varhaisen asbestikeramiikan levintä Suomessa

Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain.

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 13.3.1999