Säräisniemi 1 -keramiikka (Sär 1)

Sisältö

Tutkimushistoria

Julius Ailio jakoi Vaalan Säräisniemen asuinpaikkojen keramiikan kahteen osaan: Säräisniemi 1 ja 2. Näistä ensimmäinen on jäänyt tutkimushistoriassa edustamaan pohjoissuomalaista varhaiskampakeramiikan erityistyyliä. Keramiikasta ei ole tähän päivään mennessä tehty yhtään varsinaista perustutkimusta. Ehkä kattavimpia esityksiä ovat tehneet Povl Simonsen (1957), Ari Siiriäinen (1971) ja Matti Huurre (1983).

Säräisniemi 1 -keramiikan ajoitus on alusta asti ollut ristiriitaisten tulkintojen kohteena. Keramiikassa on piirteitä sekä vanhemmasta varhaiskampakeramiikasta että tyypillisestä kampakeramiikasta. Rannansiirtymisajoitukset viittaavat siihen, että Sär 1 -keramiikka ainakin syntyi jo varhaiskampakeramiikan aikana, samoin muutamat siihen liittyvät radiohiiliajoitukset. Keramiikan levintä on korostetusti pohjoinen, sitä on Suomessa muutaman itäsuomalaisen löydön lisäksi vain Lapissa ja Pohjanmaalla. Lisäksi sitä tunnetaan Paatsjoelta ja Varanginvuonolta Ruijassa sekä Kuolassa.

Kuvaus

Säräisniemi 1 -keramiikan koristelun tunnusomaisin yksittäinen piirre on aihe, jossa pitkät (kampa)leimat johtavat kuopasta toiseen tai ainakin leiman toisessa päässä on kuoppa. Nämä leimat liittyvät usein tiheästi painettuihin vaakasuoriin leimariveihin tai sitten leima-kuoppa -aihe muodostaa astiaa kiertävän kulmaviivan.

Säräisniemi 1 -keramiikan koriste-elementit ovat varsin vaihtelevia. Tavallisia ovat kierrenuora ja valekierrenuora, vähemmän tavallisia kampaleimat. Myös monenlaisia muita leimoja esiintyy, mm. leveää leimaa, jonka pohjalla on ristikkokuvio. Usein astiat on maalattu punaisella tai mustalla värillä, kuten vanhemmassa varhaiskampakeramiikassa.

Astiasaven sekoitteena on käytetty hiekkaa tai kivimurskaa, vaihdellen karkeasta hienoon. Asbestia ei ole käytetty koskaan. Reunan muoto on yleensä suora ja yksinkertainen. Jonkin verran esiintyy paksunnettua reunaa ja silloin tällöin myös reunan päällys on koristeltu. Astian muoto on tavallinen kampakeraaminen suippo- tai pyöreäpohjainen ruukku.

Säräisniemi 1 -keramiikassa tyypilliseen kampakeramiikkaan viittaavat joskus savimassa ja reunan muoto sekä koristelun vaakavyöhykkeellisyys. Varhaiskampakeramiikan kanssa yhteisiä piirteitä ovat taas kampaleiman vähäisyys muiden leimojen rinnalla, pienet suppilomaiset kuopat sekä saven karkeus ja reunan yksinkertaisuus.

Kirjallisuus

Ailio, Julius 1909: Die Steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finnland I-II. Helsingfors.
Huurre, Matti 1983: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I. Kuusamo.
Koivisto, Satu 1998
Lavento, Mika 1992: A preliminary analysis of the ceramics of the Ruhtinansalmi dwelling-site complex in Kainuu, Northern Finland. Fennoscandia archaeologica IX (1992).
Luho, Ville 1948: Suomen kivikauden pääpiirteet. Helsinki.
Siiriäinen, Ari 1971: Shoreline Dating of the Säräisniemi 1-ceramics in Finland. Finskt Museum 1971.
Simonsen, Povl 1957: Bopladserne ved Noatun i Pasvikdalen. Studia Neolithica in honorem Aarne Äyräpää. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 58.

Säräisniemi 1 -keramiikan levintä Suomessa

Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain.

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 13.3.1999