Rautakauden keramiikka

Sisältö

• Tutkimushistoria
• Kuvaus
• Kirjallisuus
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva

Tutkimushistoria

Rautakauden keramiikkaa ovat tutkineet mm. Christian Carpelan (1963, 1980), Ella Kivikoski (1973) ja Pirkko-Liisa Lehtosalo- Hilander (1982).

Kuvaus

Rautakauden karkea ja hieno keramiikka

Vanhemmalla ja nuoremmalla roomalaisella rautakaudella on ollut käytössä vielä ns. rannikon epineoliittinen keramiikka eli Morbyn keramiikka. Tämän jälkeen on valmistettu ns. rautakauden yleiskeramiikkaa eli karkeasekoitteisia, tasapohjaisia ja koristeettomia ruukkuja. Astiat lienee valmistettu vyöhyketekniikalla.

Hienompaa rautakauden keramiikkaa ryhdyttiin Suomessa valmistamaan merovingiajalta lähtien. Tämä on karkeasta kotitalouskeramiikasta poiketen ohutseinäistä, usein kiillotettua, mustaksi poltettua ja sekä muodoltaan että koristelultaan huoliteltua. Astiat on valmistettu usein muotissa. Viikinkiajan alussa ryhdyttiin valmistamaan tasapohjaisen keramiikan lisäksi myös pyöreäpohjaisia, matalia astioita. Tasapohjaisten astioiden seinämät ovat tässä vaiheessa pyöristyviä, "purnukkamaisia". Viikinkiajan lopulta lähtien valmistettiin kukkaruukkua muistuttavia suuria astioita.

Rautakautisen keramiikan koristelu rajoittuu astian yläosaan, tavallisesti olkakulman tienoille tai aivan suun alle. Pyöreäpohjaisten astioiden tavallisimmat koristeaiheet ovat kulmaviivavyöhyke tai nuorapainannevyöhyke. Myös suuria kukkaruukkumaisia astioita koristeltiin nuoralla. Myöhäisimmässä rautakautisessa tasapohjaisessa keramiikassa koristevyöhyke on rajattu viivoilla astian yläosassa.

Karjalainen l. slaavilainen keramiikka

Vääntöpyörällä valmistettua keramiikkaa tunnetaan lähinnä Karjalan ja Savon rautakautisista sekä varhaiskeskiaikaisista löydöistä. Keramiikka on tasapohjaista ja suippenee pohjaan voimakkaasti. Astian reuna on käännetty voimakkaasti ulospäin ja levein kohta on amforamaisen olkakulman kohdalla. Koristeluna on piirtoviivoja ym. leimoja.

Kirjallisuus

Carpelan, Christian 1963

Euran, Köyliön ja Yläneen viikinkiaikainen keramiikka. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.

Carpelan, Christian 1980

Contacts in the Northern Baltic Region as Shown by Ceramics. Fenno-Ugri et Slavi 1978. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 22.

Kivikoski, Ella 1963

Kvarnbacken. Ein Gräberfeld der jüngeren Eisenzeit auf Åland.

Kivikoski, Ella 1973

Die Eisenzeit Finnlands.

Kivikoski, Ella 1980

Långängsbacken. Ett gravfält från yngre järnåldern på Åland. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 80.

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 1982

Luistari I-II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 82:1-2.

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 1984

Keski- ja myöhäisrautakausi. Suomen historia 1.

Pesonen, Petro 1998

Karjalaista keramiikkaa Polvijärven Sotkumasta. Historiallisen ajan asuinpaikan kaivaustuloksia. Kentältä poimittua 4. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 7.

Salo, Unto 1968

Die Frührömische Zeit in Finnland. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 67.

Uino, Pirjo 1986

An Iron Age Community at Ketohaka in Salo and Other Remains of Metal Period Buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo I-II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1.

Uino, Pirjo 1997

Ancient Karelia. Archaeological studies. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 104.

• Sivun alku
• Johdantosivu
• Kronologinen kaavio
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva



---

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 27.3.1999