Pöljän keramiikka

Sisältö

• Tutkimushistoria
• Kuvaus
• Kirjallisuus
• Levintäkartta
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva

Tutkimushistoria

Pöljän tyyppisen asbestikeramiikan kivikautisuuden totesi jo Aarne Äyräpää (1930), mutta keramiikan määritteli varsinaisesti vasta C.F. Meinander (1954), joka kutsui sitä jo Pöljän keramiikaksi. Meinander ajoitti Pöljän keramiikan samaan aikahorisonttiin kuin nuorakeramiikka ja Pyheensillan aste. Torsten Edgren (1964) erotti Iisalmen Jysmän asuinpaikan perusteella Pöljän keramiikkaan liittyvän nuoremman Jysmän keramiikan. Christian Carpelanin (1979) mukaan Pöljän keramiikka voidaan nähdä varhaisen asbestikeramiikan tradition jatkajana. Ari Siiriäinen (1984) on esittänyt myös toisenlaisen mahdollisuuden, jonka mukaan Pöljän keramiikka olisi kehittynyt Kierikin keramiikasta.

Kuvaus

Meinander määritteli Pöljän keramiikan seuraavasti. Astiat ovat suuria, profiloimattomia ja yleensä pyöreäpohjaisia. Astian reunassa on yleensä n. tuumanlevyinen reunalista, joka on käännetty sisäänpäin. Koristelu on huolimatonta ja koostuu kierrenuora-, kampaleima- tai muista painanteista. Useimmiten leimat ovat viistosti horisontaalisissa riveissä. Hänen mukaansa koristelemattomien astioiden pinta on käsitelty hammastetulla työvälineellä, jolloin pinnassa on vaakasuorat urat. Joskus esiintyy tekstiilipainannetta.

Christian Carpelanin mukaan Pöljän keramiikassa toistuvat samat piirteet kuin samaan aikahorisonttiin kuuluvassa, länsisuomalaisessa Pyheensillan keramiikassa. Koristelu koostuu vaakasuorista vyöhykkeistä, leimat ovat viistosti molempiin suuntiin, joskus myös pystyssä. Koristelu ei ole kovin tiheää ja se koostuu kampaleimoista tai kierrenuorapainanteista. Astian reunan taite on suhteellisen jyrkkä ja astian muoto on sellainen, että reunalista on osoittanut vinosti ylöspäin. Tasapohjia ei hänen mukaansa esiinny, vaan ne kuuluvat Jysmän keramiikkaan. Sekoitteena esiintyy asbestin lisäksi orgaanisia aineita, kuten untuvaa.

Kirjallisuus

Carpelan, Christian 1979

Om asbestkeramikens historia i Fennoskandien. Finskt Museum 1978.

Edgren, Torsten 1964

Jysmä i Idensalmi. En boplats med asbestkeramik och kamkeramik. Finskt Museum 1963.

Europaeus-Äyräpää, Aarne 1930

Die Relative Chronologie der Steinzeitlichen Keramik in Finnland. I- II. Acta Archaeologica I. Fasc. 2 & 3. Köbenhavn.

Lavento, Mika & Hornytzkyj, Seppo 1996

Asbestos types and their distribution in the Neolithic, Early Metal Period and Iron Age pottery in Finland and Eastern Karelia. Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project. Helsinki Papers in Archaeology No. 9.

Meinander, C.F. 1954

Die Kiukaiskultur. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 53.

Meinander, C.F. 1959

Asbestikeramiikka - suomalainen keksintö. Mineraalirakentaja 1959:1.

Miettinen, Mirja 1998

Asbestikeramiikkalöytöjä Etelä-Pohjanmaalta. Kentältä poimittua 4. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 7.

Pesonen, Petro 1995

Hut floor areas and ceramics - an analysis of an excavation area in Rääkkylä Pörrinmökki settlement site, Northern Carelia. Fennoscandia archaeologica XII (1995).

Purhonen, Paula 1973

Rovaniemen Niskanperä 1. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 8.

Siiräinen, Ari 1967

Yli- Iin Kierikki - asbestikeraaminen asuinpaikka Pohjois- Pohjanmaalla. Suomen Museo 1967.

Siiriäinen, Ari 1978

Archaeological Shore Displacement Chronology in Northern Ostrobothnia, Finland. Iskos 2.

Siiriäinen, Ari 1984

On the Late Stone Age Asbestos Ware Culture of Northern and Eastern Finland. Iskos 4.

Taskinen, Helena 1987

Sulkavan Ruunapäänniemen ja Kapakkamäen kivikautiset asuinpaikat. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.

Pöljä-keramiikan levintä Suomessa

Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain.

• Sivun alku
• Johdantosivu
• Kronologinen kaavio
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 25.3.1999