Morbyn
keramiikka
Sisältö
Tutkimushistoria
Morbyn keramiikka on rannikon
ns. epineoliittista keramiikkaa. Nimityksen "epineoliittinen" kehitti Alfred
Hackman (1917) ja Aarne Äyräpää (1951) laajensi sen
koskemaan myös ST-keramiikkaa ja Säräisniemi 2 - keramiikkaa.
C.F. Meinander erotti Morbyn keramiikan omaksi ryhmäkseen (1954, 1969).
Morbyn keramiikkaa on käsitellyt laajahkosti myös Unto Salo (1970).
Kuvaus
Morbyn keramiikassa jatkuu
Kiukaisten keramiikan ja Paimion keramiikan perinne yksinkertaisessa muodossa.
Keramiikassa ei ole aiemmasta poiketen enää kuoppia koristeena
vaan pelkästään erilaisia painanteita vyöhykkeenä
astian kaulan ja seinän taitteessa. Tavallisia leimoja ovat mm. kissantassua
muistuttavat painanteet, pystypiirtopainanteet ja kierrenuoraleimat. Muunlaisiakin
leimoja on käytetty. Astiat ovat tasapohjaisia, loivasti koverakaulaisia
ja suun halkaisija on n. 15-30 cm. Pinta on tavallisesti naarmutettu. Sekoiteaineena
on käytetty kvartsi- ja maasälpärouhetta.
Kirjallisuus
-
Edgren, Torsten 1969
-
Reflexioner kring tvenne epineolitiska
lerkärl. Finskt Museum 1969.
-
Hackman, Alfred 1917
-
Om Nylands kolonisation under
järnåldern och andra därmed sammanhängande frågor.
Historisk tidskrift för Finland.
-
Meinander, C.F. 1954
-
Die Bronzezeit in Finnland.
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 53.
-
Meinander, C.F. 1969
-
Dåvits. En essä om
förromersk järnålder. Finskt Museum 1969.
-
Salo, Unto 1970
-
Metallikautinen asutus Kokemäenjoen
suussa I-II.
-
Strandberg, Nina 1996
-
Kaarina Hulkkio - varhaismetallikauden
ja vanhemman rautakauden kohtauspaikka. Kentältä poimittua
3. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Musevoraston arkeologian osaston julkaisuja
n:o 6.
-
Äyräpää,
Aarne 1951
-
Kulturförhållandena
i Finland före finnarnas invandring. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen
Aikakauskirja 52.
Morbyn
keramiikan levintä Suomessa
Ympyrän koko kuvaa
löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain.
Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f
i)
Tätä sivua on muutettu
27.3.1999