Luukonsaaren keramiikka

    Sisältö

    • Tutkimushistoria
    • Kuvaus
    • Kirjallisuus
    • Levintäkartta
    • Kuvien valintasivu
    • Ensimmäinen kuva
    • Jyrinlahden keramiikkaa

    Tutkimushistoria

                Aarne Äyräpään v. 1953 artikkelissa esiroomalaisesta rautakaudesta on kuvattu Säräisniemi 2 -keramiikkaa Säräisniemen Nimisjärven löydöistä. Kuten Christian Carpelanin v. 1965 lisensiaattitutkimuksessa todetaan, voidaan Sär 2 - keramiikka erottaa moneksi levinnältään erilaiseksi ryhmäksi. Näistä levinnältään eteläisintä on C.F. Meinanderin v. 1969 artikkelista lähtien kutsuttu Luukonsaaren keramiikaksi, Kuopion Luukonsaaren asuinpaikan mukaan. Tosin Luukonsaaren tyyppinen keramiikkaa kattaa vain osan tästä eteläisestä levinnästä. Meinanderin jälkeen Luukonsaaren keramiikkaa ovat käsitelleet vielä Christian Carpelan (1979), Mika Lavento (1992) ja Lavento & Seppo Hornytzkyj (1996).

                Luukonsaaren keramiikan ajoitus perustuu toisaalta rannansiirtymiskronologiaan, toisaalta eräisiin rautakautisiin hautalöytöihin (mm. Porvoon Koitö, Vähänkyrön Kirstinmäki). Keramiikkatyypin alku lienee 1000-500 eKr. välillä. Nuorimmat löydöt viittaavat nuorempaan roomalaisaikaan ja jopa kansainvaellusaikaan. Keramiikka näyttää useissa paikoissa liittyvän varhaiseen raudanvalmistukseen. Seuraava keramiikan kuvaus perustuu lähinnä Christian Carpelanin luentoihin v. 1992.

    Kuvaus

                Luukonsaaren keramiikan sekoitteena on hienoksi hakattua asbestia, astiat ovat tavallisesti hyvin ohutseinäisiä ja muodoltaan joko profiloituja tai tasaisesti kaartuvia. Astiat ovat tasapohjaisia. Usein reunanpäällys on sisään viisto, joskus hyvinkin jyrkästi. Koristelussa tavallisin aihe on 4-5 - piikkisellä kampaleimalla vedetty vaakasuora vyöhyke astian olkapään kohdalla - välillä leiman veto on pysäytetty ja kampaleima painettu astian pintaan. Pitkin vyöhykkeen reunaa on painettu vielä pieniä lovia tms. leimoja. Joskus koristevyöhykkeitä on kaksikin. Joskus taas vedetty vyöhyke on jätetty pois ja vain em. reunaleimat l. "kehys" on tehty. Vyöhykkeen tilalla saattaa olla pistemäisiä leimoja. Vyöhykkeen ala- ja yläpuolella saattaa olla myös pieniä kuvioita. Myös vyöhykkeen ylä- ja alapuolista kulmaviivakoristelua esiintyy.

    Kirjallisuus

    Carpelan, Christian 1965
    SÄR 2. Alustava katsaus erääseen rautakautiseen keramiikkaryhmään ja siihen liittyvään problematiikkaan. Lisensiaatintutkielma. Käsikirjoitus. Helsingin yliopiston arkeologian laitos.
    Lavento, Mika 1992
    A preliminary analysis of the ceramics of the Ruhtinansalmi dwelling-site complex in Kainuu, Northern Finland. Fennoscandia archaeologica IX (1992).
    Lavento, Mika & Hornytzkyj, Seppo 1996
    Asbestos types and their distribution in the Neolithic, Early Metal Period and Iron Age pottery in Finland and Eastern Karelia. Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project. Helsinki Papers in Archaeology N:o 9.
    Meinander, C.F. 1969
    Dåvits. En essä om förromersk järnålder. Finskt Museum 1969.
    Pohjakallio, Lauri 1982
    Metallikautisen asutuksen jatkuvuus Pohjois-Savossa. Studia minora. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 29.
    Äyräpää, Aarne 1953
    Kulturförhållandena i Finland före finnarnas invandring. Nordiska arkeologmötet i Helsingfors 1951. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja LII.

    Luukonsaaren keramiikan levintä Suomessa

                Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain. Kuva
    • Sivun alku
    • Johdantosivu
    • Kronologinen kaavio
    • Kuvien valintasivu
    • Ensimmäinen kuva

      • Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

      Tätä sivua on muutettu 27.3.1999