Vanhempi varhaiskampakeramiikka (Ka I:1)

Sisältö

Tutkimushistoria

Perusteellisimmin varhaiskampakeramiikka on kuvattu Aarne Äyräpään kirjoituksissa (1930). Ennen Äyräpäätä on mainittava ainakin Sakari Pälsi (1915), jolla varhaiskampakeramiikka esiintyy lähinnä nimellä "tyypilliseen kampakeramiikkaan liittyvät astiat". Tosin Pälsin typologiassa myöskin "puhdas tyypillinen kampakeramiikka" sisältää varhaiskampakeramiikkaa. Lisäksi tyyppien ajallinen suhde on hänen tutkimuksissaan vielä epäselvä. Vasta Äyräpään rannansiirtymistutkimukset osoittivat tyylin olevan Suomen vanhinta keramiikkaa. Äyräpää kehitteli myöhemmin vanhemman varhaiskampakeramiikan jakoa vielä kolmeen vaiheeseen (1956). Tätä jakoa on kuitenkin harvemmin kirjallisuudessa käytetty.

Äyräpään jälkeen varhaiskampakeramiikkaa on käsitellyt tarkemmin mm. Ville Luho (1957), varsinkin ajoituksen kannalta sekä pro gradu -töissään Eero Muurimäki (1979), Lea Väkeväinen (1979), Leena Ruonavaara (1988) ja Olli Soininen (1991). Laajahko käsittely vanhemmasta varhaiskampakeramiikasta on myöskin Matti Huurteen kirjoittamassa Satakunnan kivikauden esityksessä (1991).

Kuvaus

Vanhempi varhaiskampakeramiikka on yleensä paksua ja karkeaa, kvartsi- ja maasälpärouhesekoitteista. Etelä- ja Lounais- Suomesta tunnetaan tosin myös huokoista, osin orgaanissekoitteista vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa. Astiat ovat tavallisesti suuria ja suippopohjaisia, myös pyöreäpohjaisia sekä pieniä astioita tunnetaan. Astioiden reuna on suora ja reunan päällys koristamaton. Usein astian pinta on musta tai punainen - luultavasti kyse on maalauksesta.

Vanhemman varhaiskampakeramiikan koristelu on hyvin monimuotoista ja erilaisia elementtejä on käytetty runsaasti. Varsinainen kampaleima on harvinaista, mutta muita leimoja on sitäkin runsaammin. Yleisiä ovat mm. kierrenuoraleimat, kalannikamilla tehdyt leimat, pykäläjuova sekä erilaiset viivat ja lovipainanteet. Suuria kuoppia on yleensä painettu koristelun päälle ilman että ne muodostavat osaa koristelun sommittelusta. Ilmeisesti kuopat on tehty astian tasaisemman palamisen edistämiseksi poltossa. Koristelu peittää astian koko pinnan. Koristelun sommittelu käsittää koko astian ja se on luonteeltaan pystysuoraa muista kampakeramiikan tyyleistä poiketen.

Kirjallisuus

Edgren, Torsten 1984

Kivikausi. Suomen historia 1.

Europaeus-Äyräpää, Aarne 1930

Die Relative Chronologie der Steinzeitlichen Keramik in Finnland. I- II. Acta Archaeologica I. Fasc. 2 & 3. Köbenhavn.

Huurre, Matti 1991

Satakunnan kivikausi. Satakunnan historia I,1. Rauma.

Luho, Ville 1957

Frühe Kammkeramik. Studia Neolithica in honorem Aarne Äyräpää. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 58.

Muurimäki, Eero 1979

Kurikan varhaiskampakeramiikka. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.

Pälsi, Sakari 1915

Riukjärven ja Piiskunsalmen kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVIII.

Ruonavaara, Leena 1988

Porvoon Böle varhaiskampakeraamisena aikana. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.

Siiriäinen, Ari 1974

Studies Relating to Shore Displacement and Stone Age Chronology in Finland. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 10.

Soininen, Olli 1991

Kokemäen Kraviojankankaan keramiikka-aineisto. Varhaiskampakeramiikan typologinen analyysi. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos.

Vikkula, Anne 1995

Lapinjärven esihistorialliset vaiheet. Lapinjärven historia. Kaksi kieltä - yksi kunta. Jyväskylä.

Väkeväinen, Lea 1979

Ahvenanmaan varhaiskampakeramiikka. Pro gradu -tutkielma. Käsikirjoitus, Helsingin yliopiston arkeologian laitos.

Äyräpää, Aarne 1956

Den yngre stenålderns kronologi i Finland och Sverige. Finskt Museum 1955.

Vanhemman varhaiskampakeramiikan levintä Suomessa

Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain.

Sivun alku
Johdantosivu
Kronologinen kaavio
Kuvien valintasivu
Ensimmäinen kuva

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 10.3.1999