Sisältö

• Tutkimushistoria
• Kuvaus
• Kirjallisuus
• Levintäkartta
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva

Tutkimushistoria

Kampakeramiikkaan kuuluvan Jäkärlän keramiikan erityisasema havaittiin jo varhain, lähinnä Aarne Äyräpään toimesta. Samoin todettiin tähän tyyliin liittyvän tiettyjä esinetyyppejä, ja nämä yhdessä muodostavat Jäkärlän ryhmän, joka käsitetään länsisuomalaisena kulttuuriryhmänä lähinnä nuoremman varhaiskampakeramiikan aikana. Äyräpään jälkeen Jäkärlän keramiikkaa käsittelivät laajemmin mm. Tove Riska (1946), Ville Luho (1948) ja C.F. Meinander (1964).

Varsinaisesti Jäkärlän keramiikan ja erityisesti Jäkärlän ryhmän määritteli Torsten Edgren väitöskirjassaan (1966), jossa käydään läpi siihen mennessä tunnetut Jäkärlän ryhmän asuinpaikat (22 kpl), määritellään keramiikkatyyppi ja esitellään tähän yhteyteen kuuluvat kiviesineet sekä rakenteet. Varsinkin ajoituksen suhteen Jäkärlän ryhmää ovat pohtineet C.F. Meinander (1971) ja Henrik Asplund (1995). Seuraava Jäkärlän keramiikan kuvaus on pääasiassa Edgrenin mukaan.

Kuvaus

Jäkärlän keramiikka on tehty vyöhyketekniikalla. Astian muoto on kampakeramiikassa tavallinen: pyöreäpohjainen ja profiloimaton. Joskus reunaosaa on käännetty hieman sisäänpäin, jolloin astian levein kohta on taitoksen kohdalla. Tasapohjaiset astiat ovat erittäin harvinaisia. Reuna on joko suora tai hieman pyöristetty, hieman ohuempi tai yhtä paksu kuin astian muu seinämä. Astiasaven sekoitteena on käytetty orgaanisia aineita, kuten Cardium-simpukan kuoria. Tämä myöhemmin pois liuennut sekoiteaine tekee säilyneet palat huokoisiksi.

Jäkärlän keramiikassa ei koskaan ole kuoppia. Läpi seinämän menevät reiät ovat astian korjausta varten tehtyjä, jolloin niiden avulla on voitu tiivistää halkeamia esim. savella tai muulla materiaalilla. Koristelussa on käytetty astian koko pintaa, astian reuna on tosin vain harvoin koristeltu. Sisäpintaa on koristeltu suhteellisen usein. Koristelu koostuu pelkästään erilaisista leimoista, joista tärkeimmät ovat kampaleimat, kierrenuoraleimat, rengasleimat ja suiponsoikeat tai ryyninmuotoiset painanteet. Muita leimoja ovat pienet syvennykset ja epäsäännölliset kolmiomaiset leimat.

Koristelu on aina horisontaalista ja tavallisesti leimat ovat viistoissa vyöhykkeissä kalanruotokuviona. Jonkin verran leimoja on aseteltu myös vaihdellen vaaka- ja pystysuoriin riveihin. Harvinaisempaa on leimojen asettelu kulma-aiheeksi, vuorotellen viistoon vasemmalle ja oikealle. Samoin harvinainen on koripunosaihe, jossa kolmiomaiset tai suorakulmaiset koristekentät ovat toisiinsa nähden vastakkaisissa suunnissa.

Kirjallisuus

Asplund, Henrik 1995

Radiocarbon Dating of Jäkärlä Ceramics - A Comment on Comb Ceramic Chronology and Typology. Karhunhammas 16.

Asplund, Henrik 1997

Kemiön suurpitäjän esihistoria. Kemiön suurpitäjän historia I. Tammisaari.

Asplund, Henrik 1998

Cultural groups and ethnicity. A Comb Ceramic case.  Etnicitet eller kultur. Östersund.

Edgren, Torsten 1966

Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrupp under yngre stenålder. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 64.

Europaeus, Aarne 1917

Förvärv till Nationalmuseet år 1915. Finskt Museum 1917.

Europaeus, Aarne 1926

Stenålderskeramik från kustboplatser i Finland. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXXVI:1.

Europaeus-Äyräpää, Aarne 1930

Die Relative Chronologie der Steinzeitlichen Keramik in Finnland. I-II. Acta Archaeologica I. Fasc. 2 & 3. Köbenhavn.

Hautio, Minna 1998

Kampakeraamisen ilmaisun sosiaaliantropologinen tulkinta. Muutosprosessit Jäkärlän keramiikan tyylillisessä ilmaisussa Turun (Maarian) Jäkärlän asuinpaikan aineiston perusteella. Käsikirjoitus. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, suomalainen ja vertaileva arkeologia.

Huurre, Matti 1991

Satakunnan kivikausi. Satakunnan historia I,1. Rauma.

Luho, Ville 1948

Suomen kivikauden pääpiirteet. Helsinki.

Meinander, C.F. 1964

Skifferknivar med djurhuvudskaft. Finskt Museum 1964.

Meinander, C.F. 1971

Radiokarbondateringar till Finlands stenålder. Soc. Sci. Fenn. Vuosikirja XLVIII B N:o 5.

Riska, Tove 1945

Stenåldersfynden från Parkkila i Kjulo. Finskt Museum 1945.

Siiriäinen, Ari 1974

Studies Relating to Shore Displacement and Stone Age Chronology in Finland. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 10.

Jäkärlän keramiikan levintä Suomessa

Ympyrän koko kuvaa löytöpaikkojen lukumäärää kunnittain. 

• Sivun alku
• Johdantosivu
• Kronologinen kaavio
• Kuvien valintasivu
• Ensimmäinen kuva

Petro Pesonen (Petro.Pesonen@NBA.f i)

Tätä sivua on muutettu 16.3.1999