[ eläinpääaseet ]

Esihistoriallisen taiteen tavallisin aiheryhmä ovat eläimet. Jos liusketikareita ja -veitsiä ei oteta lukuun, eläinpääaseissa kuvataan ainakin suomalaisissa tapauksissa aina joko karhua tai hirveä. Christian Carpelan on ryhmitellyt aineiston, joista hirvenpäisiä esineitä on seuraavissa ryhmissä: hirvenpäänuijat, "Iisalmen tyypin" reikäkirveet ja hakkumaiset reikäaseet. Karhunpäitä on kuvattu monenlaisissa reikäkirveissä, Carpelanin luettelossa on seuraavat ryhmät: karhunpäänuijat, nuppivasarakirveet, veneenmuotoiset vasarakirveet (ns. barbaarijäljitelmät), suippokantaiset reikäkirveet, "Iisalmen tyypin" reikäkirveet, Antrean kirves, yksinkertaiset, luodin muotoiset reikäkirveet, suiponsoikeat reikäaseet ja hakkumaiset reikäaseet. Kaikki eläinpääaseet ovat reikäkirveitä

Carpelan jakaa eläinpääaseet myös erinäisiin tyyliryhmiin, joista vanhimmat hirvenpääveistokset ovat mesoliittiselta kivikaudelta (Huittisten hirvenpää). Nuorimmat hirvenpäät ja ylipäätään suurin osa hirvenpääesineistä o ajoitettavissa kivikauden lopulle. Karhunpääesineistä suurin osa ajoittuu hirvenpäiden tapaan kivikauden viimeisille jaksoille. Maantieteellisesti suomalaiset eläimenpäällä koristellut reikäkirveet ovat löytyneet Rovaniemen eteläpuoliselta alueelta.


Kirjallisuus:

Ailio, Julius 1912: Zwei Tierskulpturen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVI.

Carpelan, Christian 1974: Hirven- ja karhunpääesineitä Skandinaviasta Uralille. Suomen Museo 1974.

Carpelan, Christian 1977: Älg- och björnhuvudföremål från Europas nordliga delar. Finskt Museum 1975.

Edgren, Torsten 1997: Då snör- och kamkeramiker möttes i Österbotten. Arkeologi i Mittnorden. Acta Antiqua Ostrobotniensia. Studier i Österbottens förhistoria nr 4.

Europaeus, Aarne 1928: Uusia eläinpääaseita Kansallismuseossa. Suomen Museo 1928.

Leppäaho, Jorma & Aurola, Erkki 1953: Paltamon karhunpääkirves. Suomen Museo 1953.

Luho, Ville 1952: Huittisten hirvenpäänuijan ajoituksesta. Corolla archaeologica in honorem C.A. Nordman.

Meinander, C.F. 1954: Die Kiukaiskultur. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 53.

Nordman, C.A. 1937: Die steinzeitlichen Tierskulpturen Finnlands. IPEK 1936-37.



Kuva 1. KM 1557 Antrea. HY/ARLA.
Kuva 2. KM 13275 Paltamo. HY/ARLA.
Kuva 3. KM 8756 Kortesjärvi. HY/ARLA.
Kuva 4. KM 2611 Espoo. HY/ARLA.
Kuva 5. KM 6292 Huittinen. HY/ARLA.

[ © Helsingin yliopisto kulttuurien tutkimuksen laitos arkeologia 2001 ]